Kivimaanparakkikoulu%2021.jpg

Kivimaan koulun monivuotinen parakkikylä on näkymänä puhutteleva yli 900 oppilaan opiskeluihanuus, vasemmalla pilkistää vanhan alakoulurakennuksen keltainen seinä.

Siirrettävät koulurakennukset eli parakkikoulut ovat olleet lahtelaisarkea jo runsaan vuosikymmenen. On lapsia, nuoria ja heidän perheitään, jotka eivät koko peruskouluaikana ole voineet käydä koulua kouluelämään kuuluvassa, siihen suunnitellussa, ympäristöltään oppimiselle soveltuvassa, rauhaisassa, oman asuinpaikkansa läheisyydessä, luonnonläheisessä ja viihdyttävässä kouluilmapiirissä, lähikoulussa.

 

Parakit%20Tiirismaa.jpg

Tiirismaankoulun%20parakkipiha%2021.jpg

Ursan suuren urheilukentän on jo monta vuotta täyttänyt Tiirismaan koulun eloton ja tyly parakkisokkelisto, jossa 680 oppillaan ja 135 opettajien ja henkilöstön muodostama yli 800 hengen kouluyhteisö on joutunut tilapäisesti toimimaan.

 

Kymmenet tuhannet koululaiset ovat Lahdessa opiskelleet koko oppivelvollisuusaikansa evakkotiloissa. Lahden kaupunki maksattaa verovelvollisillaan edelleen parakkien vuokria monia kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Väistötiloja tarvitaan Lahdessa nyt niin sanottujen monitoimitilojen rakentamiseksi, kun aikaisemmin tilojen vuokraamistarve johtui pääasiassa koulurakennusten terveydellisesti vaarallisista sisäilmaongelmista. Monitoimitila taas on ovela keksintö siirtää rakentamista mahdollisimman kauas hamaan tulevaisuuteen. Kohtalokkainta tässä ajattelussa on se, että samalla ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsisivat jatkuvaa ohjantaa joka tunti, kootaan samoihin tiloihin ja usein samoihin opetusryhmiin normaalisti koulutyöstä selviävien kanssa.

Tehdasmaiset yli tuhannen oppilaan monitoimitilakoulukompleksit ovat jo totta Lähteen  (=Launeen)  ja Kivimaan koulujen oppilaille ja oppilaiden perheille. Yksityisen oppilaan, perheen, asunnon ja koulun välinen koulumatka lapsen tärkeään perusopetusvaiheeseen tuhoutuu kylmäksi, teknisten ja kaupallisten ratkaisijoiden laskennalliseksi seinäneliöiden ja oppilasmäärien yhteenlasku- ja vähennyslaskutehtäväksi. Siitä huolehtii pääosin kaupungin Tilakeskuksen diplomi-insinööri-päällikkkö ** apulaisineen ja tilapäiset perusopetuksen aluepäälliköiksi nimitetyt henkilöt, jotka eivät kaupunkiamme ja sen ominaislaatua tunne.

Oppilaan huoltajille osoitetaan lapsen oma koulu perusteina oppilasmäärä ja sama oppilaskohtainen tilaneliömäärä jokaiselle oppilaalle. Kouluympäristöön ja koulumatkaan vielä pari vuotta sitten kuulunut käsite lähikoulu on Lahdessa hylätty ja pedagogiikalla heitetty vesilintua.

**Edellinen Lahden kouluista vastaava rakennuspedagogi-insinööri Mauri Koistinen jäi eläkkeelle, mutta hänen perässään jo vuosia hiihtänyt Jouni Arola on nyt vastuussa Lahden koulujen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja myös toisen asteen opetustustehtävän onnistumisesta.

Onko tällaisella taidolla tarkoitus jatkossakin hoitaa lasten ja perheiden, yksityisten oppilaiden turvalliset ja viihtyisät oppimisympäristöt ja koulupäivän viihtyvyys? Menettely on hämäystä. Parakkikoulut kun eivät maksa mitään ja niiden vuokran maksamme me veronmaksajat. Kiinteistömenoja ei tule. Lisäksi Tilakeskus saa myydä koulurakennuksia mielensä mukaan. Näin Tilakeskus on ainoa neljästä kaupungin taseyksiköstä, joka tuottaa myyntituloja. Jopa nyt rakennettavan Paavolan valtavan koulukampuksen Tilakeskuksemme on jo myynyt ruotsalaiselle eläkeyhtiölle ja laittanut meidät kaupungin veronmaksajat vuokranmaksuliekaan Hemsö-säätiölle näistä kampustiloista 20 vuodeksi! Kaupungin budjetti näyttää siis hyvältä.

 

Kunnamyllypohja%20parakit.jpg

Pieni osa Kunnaksen ja Myllypohjan koulujen yhteistä parakkijonoa - kuvassa oikealla siintää keltainen Kunnaksen oikea vanha koulu.

Esimerkiksi Lahdessa siirreltävien tilojen kuluja veronmaksajien vuokrina maksettaviksi on viiden viime vuoden aikana kertynyt lähes 40 miljoonaa euroa - suunnilleen saman verran kuin parin uuden, keskikokoisen koulutalon rakentaminen tai hyvällä, luonnonystävällisillä koulutonteilla sijaitsevien koulujen (kuten Kunnas/Myllypohja/ Kivijärvi) taitavasti suunnitellut ja toteutetut vuosi- ja kuntokorjaukset maksaisivat.

Lahdessa siirreltäviä parakkikoulutiloja on tänään ainakin Mukkulan, Möysän, Tiirismaan, Kivimaan, Myllypohjan, Kunnaksen peruskoulujen oppilailla, jo monilla päiväkodeilla, ja niitä on tulossa lisää kahteen uuteen koulukohteeseen.

Tilakeskus toivoo peukaloita pyöritellen lisää parakkeja vuokraavia yrityksiä ja kilpailua. Nyt vuokrausmarkkinat ovat käytännössä vain muutaman yrityksen hallinnassa. Siirrettävien koulutilojen kysyntä on kasvattanut siis alalla toimivia harvoja yrityksiä. Näiden yritysten asiakkaista seitsemän kymmenestä on kaupunkeja ja kuntia. Cramo ja Parmacon ovat jo suuria, maanlaajuisia, pohjoismaisia kouluparakkeja vuokraavia, hyvin tuottavia yrityksiä, joiden on helppo lähes monopoliasemassa pitää hinnat korkealla.

 

Mukkulan%20parakkikoulu%20a.jpg

Lahden Mukkulaan pystytetyn parakkikompleksin hieno markkinointinimi – tilapäiskoulu on nyt ollut vuokralla neljä vuotta ja vuokrahinta oli jo neljä vuotta sitten 120 000 euroa kuukaudessa. Tilojen sisäilmaongelmat ovat olleet jatkuvasti esillä.

 

Aikaisemmin koululaisia siirrettiin väliaikaisesti kunnan omiin tyhjiin tiloihin ja remontteja tehtiin pala kerrallaan. Silloin koulutilat haluttiin rakentaa tai remontoida kerralla kuntoon ja väliaikaisia tiloja tarvittiin paljon.

M%C3%B6ys%C3%A4parakkirak.21%20kev%C3%A4

Möysän koulu on hiljattain kokenut täydellisen saneerausuudistuksen (sen pieni seinäosa näkyy keltaisena oikealla). Silti sen tontille on jäänyt vuokramaksettavaksemme kenties yksi ainakin ulkoasuiltaan siisteimmistä parakkitiloista.

 

Näinä aikoina Lahdessa on jämähtänyt jo hyväksytyksi tavaksi parakkivuokraajayhtiöiden kautta hoitaa kouluympäristöt ja käytännössä tuhota samalla kouluympäristön tärkeä henkinen viihtyisyys.

Oppivelvollisuutta suorittavan perusopetuksen oppilaan asuinpaikan voi kartalta meistä jokainen hyvin löytää ja sijoittaa hänet läheisimpään koulurakennukseen, mitään lakkauttamatta tai paisuttamatta. Laissa ja asetuksessa määrätty maksimi koulumatka on helppo piirtää harpilla lapsen koti keskipisteenä. Tällainen tehokas koulusuunnittelijan toimi on Lahdessa lakkautettu. Miksi?

Kaupungin kouluistamme, päiväkodeistamme ja lukioistamme vastaaviin korkeapalkkaisiin päälliköihin on turha vedota. He eivät osaa, saati oman etunsa ja virkanousunsa vuoksi uskalla tehdä mitään. Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston tehtävä olisi ollut pitää Lahti ajantasalla koulutiloista lasten etu edellä tasa-arvoisesti kaikkialla kaupungissamme.

Virkamiesten keksimä Aluepäällikköjärjestelmä on kymmenhenkisenä väliportaana täysin ala-arvoinen, yliarvostettu, kallis turhuus. Kouluistamme vastaava sivistyslautakunta on neljävuotisessa valtuusto-syklissään aseeton - sillä ei ole kauaskantoisempaa näkemystä lahtelaiskoulutuksesta, puhumattakaan todellista käsitystä koulu- ja kasvatustiloista kaupungissamme. Tältä osin kesäkuun kuntavaalit ehkä tuovat uusin jäsenin kunnon koulutilat lahtelaisille lapsille ja perheille.

 

 

Kertaa tarvittaessa tämäkin artikkeli: https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2021/05/pikkuvirkamiehet-puuhissaan

Lis%C3%A4liite.jpg