torstai, 24. kesäkuu 2021

Lahden kaupunginvaltuuston neljän vuoden tulokset

Lahden kaupunginvaltuusto kokoontui neljän vuoden valtuustourakkansa viimeiseen kokoukseen 14.6.2021.

 Valtuuston%20viimeinen%20istunto%2014.6.

Kaupunginvaltuuston päätöskokouksessa valtuuston puheenjohtajan puhetta kuunteli 7 kaupunginvaltuutettua.

Kuvasta näkyy, miltä tämä korona-ajan kokoustaminen näyttää. Ei kaupunkilaisten kannalta ainakaan kovin uskottavalta. Jos kuunteli ja seurasi kaupunginvaltuuston viimeisten vuosien kokouksia virtuaalilähetyksinä, ne täyttivät kyllä muodollisesti lain edellytyksen, että kaikki kansalaiset saattoivat vapaasti seurata valtuuston päätösten tekoa.

Kokoustekniikka ei kuitenkaan ollut minkään lain varjelema tapahtuma epätasa-arvossa. Toiset suolsivat puheenvuoronsa kotoa puoli naamaa näkyen, toiset kiljuivat kotilähetyskoneittensa mikrofoneihin, toiset mumisivat niin epäselvästi asiansa, ettei heistä saanut lainkaan selvää. Aito keskustelu päättäjien kesken oli tipotiessään. Muutamien kohdalla tekniikka petti pahasti, toisia häirittiin tahallisesti ja usein valtuutettujen puheenvuorot menivät plörinäksi. Onko tällaisessa kokoustamisessa enää mitään mieltä? Tällaistako tarkoitetaan toimivalla demokratialla Lahdessa?

Kumileimasin-kaupunginvaltuusto todisti viimeisessä 14.6.21 pitämässään kokouksessa oman vähäisen tarpeellisuutensa: kokouksen kaikkiaan seitsemän asiapykälän 65 §-71 § kohdalla vain kolmessa asiassa käytettiin valtuutetun lyhyt puheenvuoro. Valtaosa asioista päätettiin ilman keskustelua, kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. Asian valmisteluelimestä - kaupunginhallituksesta - on selvästi kehittynyt määräävä päättäjäorganisaatio, mikä ei voi olla lain tarkoitus.

Hannu%20Rahkonen.jpg

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen kohteliaana miehenä piti lopuksi kiitos- ja päättäjäispuheen lukemalla kirjoittamiaan ajatuksia neljän vuoden urakoinnista, joissa hän pääosin totesi valtuuston onnistuneen työssään. Yhdeksi demokratian toimimisen tunnusmerkiksi hän oli löytänyt juuri käytyjen kuntavaalien suuren ehdokasmäärän 545 !

Ajattelevampi ihminen taas ymmärsi asian toisinpäin: noin monta ehdokasta tarvittiin todistamaan, etteivät menneet neljä vuotta olleet kaupunkilaisten arjen kannalta henkilövalinnoissa onnistuneita, vaan nyt äänestäjät halusivat entistä laajemmin voimin muutosta valtuustoon. Ei Rahkonen tajunnut, että äänestysprosentti oli sivistysmaan ja sivistyskaupunki Lahden demokratialle häpeällinen 51,1%, eli noin puolet lahtelaisista äänioikeutetuista katsoi turhaksi edes tulla äänestämään.

 

Useisiin itseriittoisiin johtopäätöksiin Rahkonen tuli nelivuotista valtuustotyötä summatessaan.

Yhden todella pahan virhepäätelmän hän teki valtuustonsa aikaansaannoksista, koska ei tunne varhaiskasvatuksen tosiasioita. Hän kertoi, että valtuustokauden alussa oli useita merkittäviä haasteita, merkittävin niistä oli jonot varhaiskasvatukseen. "Saavutimme monien vaiheiden jälkeen lopputuloksen, jolla mahdollistettiin palveluseteleiden käyttö, näin saatiin jonot purettua," Rahkonen suitsutti.

Seteliä käyttävät ne, joilla on mahdollisuus kuskata autolla lapsia yksityisiin tai kaupungin "parempiin" päiväkoteihin. Yksityisten päiväkotien ei tarvitse järjestää ilta/yö-hoitoa, ei ottaa erityislapsia ja ne voivat ottaa valikoivasti maahanmuuttajia hoitoon. Työvoimatoimisto ohjaa yksityispäiväkoteihin töihin koulutettuja lastenhoitajia ja palkka esim Touhulan päiväkodeissa on noin 1600 €, kun se kaupungilla on vähän yli 2000 €. Niinpä yksityiset päiväkodit ovat vallanneet jo yli puolet kaupunkimme päiväkotitarjonnasta ja yli kolmellakymmenellä niistä on käytössä varhaiskasvatusseteli. Toiset näistä yksityisistä päiväkodeista ovat hyviä ja suosittuja sekä tuottavat varmasti ihan hyvin omistajilleen. Lahden kaupunki nimenomaan on halunnut lisätä yksityisen päivähoidon määrää. Palvelusetelimallilla kaupungin tavoite yksityistämisestä on saavutettu.

kynä.jpg

Kaupungin omia päiväkoteja on 36.  Kaupungin päivähoidossa on paikka kaikille. Inkluusio ulottuu perusopetuksen lisäksi myös päivähoitoon. Erityislapsia on tavallisten joukossa useita eikä avustajia saada mistään. Lahti halusi olla mukana kokeilussa ja viskari**- sekä eskari-ryhmiä perustettiin päiväkoteihin. Niinpä ryhmissä, joissa on 3-5 -vuotiaita on viisivuotiaille järjestettävä esikouluopetusta. Eri puolilla kaupunkia todettiin, että homma ei toimi, koska lisää kasvattajia ja työvoimaresursseja ei kuitenkaan ole luvassa. Kaupungissa on alueita, joista perheet pyrkivät nyt pois ja muuttavat levottomuuden ja sekavuuden vuoksi muualle. 

** viskari on opetushallituksen uusi epäonnistunut termi viisvuotiaille esikoululaisille.

Varhaiskasvatussetelin merkityksen Lahdessa tekee vielä hullummaksi tilanne 11 päiväkodissa, joille opetusministeriö on määrännyt kaksivuotisen varhaiskasvatrus- ja esikoulukokeiluun osallistumisen. Kokeilu toteutetaan heti ensi syksystä alkaen 105 paikkakunnalla. Surkuhupaisaa on, että lahtelaisperheet eivät vielä tiedä kokeiluasiasta mitään ja että Lahden kokeilun verrokkikuntina ovat Iitti ja Padasjoki!

 

https://www.ess.fi/paikalliset/3886226

 

Lis%C3%A4liite.jpg

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...