perjantai, 12. marraskuu 2021

TEHOSEKOITIN musikaalin ideana

Kaikki%20nuoret%20tyypit-lkuva.jpg

 

Jo kolmekymmentä vuotta on kulunut Lahdessa Sopenkorven soittokojussa perustetun TEHOSEKOITTIMEN ensimmäisistä rockbiiseistä, parikymmentä vuotta yhtyeen suosion alusta. Mikäs siinä, rockmusiikki ja sen tulkinta Tiirismaan musiikkilukiossa on ollut ikäpolvittain omassa ryhdissään jo reilu kaksikymmentä vuotta, jopa kouluhoukutuksen suuri syötti lukiovalinnoissa. Tehosekoittimen musiikki on yhä tuoretta rock-kamaa. Sille on nyt jo historiallista tilausta Apulannan tapaan vuosikymmenistä riippumatta. Lahdelle tuo yhtye on kunniaksi.

Tiirismaan musikaalilla, yhdellä Tehosekoittimen hittikappaleella Kaikki nuoret tyypit -nimettynä ja sitä esityksessä musisoiden, on esitystaidolliset saavutuspisteensä. Tehosekoittimen muutaman keskeisen tunnetuimman kappaleen mukana yhtye nyt naftaloidaan ensikertaa perusmusiikiksi teatteritaiteeseen, tällä kertaa enteellisesti lahtelaisen lukion omatyösteiseen ikäpolvikuiluiseen farssitarinaan.

 

Tiirismaan musikaaliin Tehosekoitin-yhtyeen biiseistä oli napattu neljätoista 1990-luvun kappaletta, hyvällä maulla olikin, koukuttavalla introlla ja sovituksella kaikki ne sointuivat sopivaan esitysasuun nautittaviksi sanoituksellaan, soitolla ja laululla, jopa runsaalla orkestraalisella ylivolyymilla.

Musikaalien loistoa kiirittää ja tähdittää myös niihin kuuluva koreografia. Siinä ja itse tarinan löytämisessä ohjaaja Satu Nipulilla on taitavat ideat olleet runsain omien tehosekoitin-aikojen kokemuksin mukana. Kaikki musikaalin tekijät ovat onnistuneesti selättäneet harvinaisen sitkeällä yhteistyöllä ja uhrautuvalla harrastamisella pandemian etätyöpakon sanelussa musikaalin valmistumisvaikeudet. Kuitenkin lopulta ilmeisen nopeasti kyhätyssä esityksessä on liossa koko lahtelaisen musikaalituotannon perusarvot.

 

Musikaaleissahan ei (vaikkapa Lahden kaupunginteatterin Waitress-musikaalia ajatellen) paljonkaan juonta tarvita. Hyvät melodiat, yhteismusisointi, mahtavat köörit, tarkkakorvaiset hyvä-ääniset esittäjälahjakkuudet ja tarinalliset sanat tekevät jo esityksen.

Vahvat elementit ne olivat Tiirismaan melkoisen hajanaisessa episodimaisessa, farssilajisessa kokonaisuudessakin. Sen selvä puute oli käsikirjoituksessa - esittäjien ikäkauden outo sivutahtinen kartoitus. Itse päästoori oli tehty psyyketarinaltaan varsin varhaisteinisen yläkoululaisen maailmaan, mutta esittäjät jo sentään teini-iän ohittaneita lukion loppusuoralaisia. Siksi vain hyvällä näyttelijätaidolla ja musikaalisuudella muutamat kohokohdat saivat ihan kelpoisen, jopa täpötäydellisen tulkinnan.

 

Jos puutteista piittaamatta jonkin valmiin esityspätkän tähän tulkinnasta koppaisi, kenties Tehosekoitintakin täydellisemmin sekoitetun, se olisi biisi Se johtuu se johtuu gee gee gee geeneistä. Kaikki musikaalin peruselementit olivat tuossa kohtauksessa huipuillaan. Tangohtavaksi tehosekoittunut rytmi ja tuttu sävel, siihen tämän tästä luiskahdus pesäkalliomaisen päivätanssikuorrutuksen koreografiseen lumoon, sekä nuorta näyttelevillä että varsinkin farssisin aikuishahmoin tulkittuna saimme nauttia kerrassaan tehosekoitettua musiikkinäytelmää visuaalisella ja täyshauskuuden tarjottimella. Vau!

Toinen kohtaus taas Älä pillitä Elli -biisistä toimi draamalajissaan, tarinan yhtenä monisärmäisistä terävistä nuoruuden ja iäkkyyden kontrastisista farssitoteutuksista, tilannehuumorina sukupolvien yli nyt myös ensemblen harvinaisen maittavana ylinäyttelemisenä.

 

Roolitulkintaakin löytyy

Tyypittelyssä Kalle sai Manu Heinosen hahmossa uskottavan luontevuuden itse tarinan päähenkilönä, kohtuullisen tunteikkaan laulamisenkin hän taisi. Urho Notkolan kornin karju machohahmo-tyypistä sykki taitavasti eläytynyt aikakauden nuori idoli. Rosalita-hippitäti Tilda Strandénin suvereenin idealistinaisluomuksen täydellinen näyttelijähabitus on esityksen herkullisinta koomillista aikakauden sivistysymmärryksen niellyttä näyttelijäkarrikointia. Vanhemman polven täysfarssisista hahmotteluista löytyy monia, varsinkin Karolus Saariston mainion tarkkavainuinen isän täysosumaroolityö. Eikä Emma Istukaissaaren vanhanajan reksistä montakaan karikatyyriviivaa puuttunut. Meeri Härmä tekstin toisena pääroolina, Maijana, edusti hyvin esityksen lauluvoimien luotettavuutta.

Tiirismaan suuren orkesterin viihdemusiikillinen taso on korkea, kuorojen sekä soolojen hiottu esitystaito, eläytyminen ja tunnelmointi aivan omaa luokkaansa tässä kaupungissa, koko Suomessakin.

 

Kohtalon hetki lahtelaissyntyiselle musikaalituotannon ihanuudelle on nyt, sillä vihoviimeistä tahti-iskua vailla Tiirismaan musikaalit ovat menetettyä elävää ja toimivaa musiikkikulttuuria Lahdessa. Naapurikoulun Kannaksen vapaamuurarirehtorius on päättänyt maanalaisessa verkostossaan kahmaista koko menestyksen oikein kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnan voimin - siis tuon musikaalisen erikoislukion, joka yo-kirjoituksissakin on kaupungin ja maan parhaimmistoa - itselleen!

Tiirismaan tarina on tänä lukuvuonna päättymässä - ikimuistettavassa musikaalisessa loistossa.

 

Tiirismaan%20musikaali%20b.jpg

Tiirismaan%20musikaali%20%C3%B6.jpg

 Lis%C3%A4liite.jpg

 

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...
  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com