Lukemisenani on ollut jo pidempään ainoan Lahden ja maamme suurten kaupunkien kuntataloutta työkseen tutkineen, sitä ymmärtävän ja siitä maallikollekin selkeästi kertovan tutkijan, dosentti Heikki Helinin neljänkymmenen vuoden pituinen kirjoittajarupeama. Hänen tutkimuksensa ja pohdintansa kunnan ja valtion toisiaan säätelevistä suhteista on mielenkiintoista, luotettavaa ja virkistävää luettavaa. Julkaistujen lehtiartikkelien, alakertojen, vieraskynien ja kommenttikirjoitusten valtaisa määrä on tuhansia artikkeleita - kaikki vapaaehtoisina asiantuntijakirjoituksina varsinaisen tutkimustyön lisäksi - vielä eläkkeelle siirryttyään 2013-2020.

Helinin varsinainen työpanos vuosilukuina:

- 12 vuotta Lahden taloushallinnossa kaupunginkamreerin ym tehtävissä 1981-1993

- 20 vuotta Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkijana 1993-2013 tehtävänä tutkia ja vertailla Suomen suurten kaupunkien taloutta. Hänen väitöskirjansa ”Isäntä vai renki. Kunnallistalouden liikkumavapaus ja valtiollinen säätely.” -kirja on kuntien talouden vertailun perusteos.

 

Helin kirjoitti Etelä-Suomen Sanomiin vuosina 1982-2020 lähes 400 tekstiä, Itä-Häme -lehteen Lahden ja Helsingin aikoinaan pakinoita nimimerkillä Kassara joka viikko lauantain numeroon kakkossivun vakiopalstalle. Sain häneltä pari vuotta sitten yli kaksikiloisen, suurikokoisen ja tuoreen 831-sivuisen kootun teoksensa, nuo kunnallistalouteen liittyvät Heinolan, Lahden ja muiden Päijät-Hämeen kuntien sekä valtiontalouden ja eri hallitusten aikaisten valtionbudjettien hauskat, kriittiset, älykkäät, pistelevät ja vertailevat Kassara-iskunsa, jotka ilmestyessään olivat varsin ajankohtaisia ja kuohauttivat asianosaisia sekä riemastuttivat lukijoita harvinaisen tarkasti asioista perillä olevan pakinanikkarin rökittäessä tekijöitä ja varsinkin talousasioiden itsestäänselvyyksiä.

 

 

https://docplayer.fi/109079434-Heikki-helin-lahtelaista-katutaidetta-ii.html

https://docplayer.fi/18507740-Kuvia-lahdesta-heikki-helin-1.html

https://we.tl/t-3U19oduya6

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/05/kassaran-sivalluksia

 

Helsinki-ajalta Helinin ”Kuntatalousjournalismia”-teos löytyy netistä,

”Kassara”-teos kirjastoista

 

Helin on talousasioita käsittelevien lehtien lisäksi erikoistunut graffitien taltiointiin valokuvaamalla, niistä on laaja kolmen kokoelman sarja mm. Lahden kaupunginkirjaston kotiseutulukemistossa. Kaiken edellä olevan kirjallisen ja kuvallisen harvinaisen annin hän on tuottanut tutkijantyönsä ohessa. 

 

Ihmeellisintä näissä Helinin kirjoituksissa on selkeys ja yhä kymmenienkin vuosien jälkeen löytyvä ajankohtaisuus vaikkapa kunnan veroprosenttien merkityksestä tai asunnon neliöhinnan määräytymisestä kunnassa, saati ne käsittämättömän monet vilpilliset koukerot, joilla meitä veronmaksajia narutetaan veroja maksaaksemme.

 

Siksi usein kirjoitelmissani lainaan tutkittua tietoa, Helinin faktaa, todistamaan valtion ja kunnan mututiedon jatkuvan vilpillisyyden budjettijuonittelijoiden yrittäessä hämätä milloin missäkin asiassa meitä kovin tunnollisia veronmaksajia, median sekoittaessa raflaavin otsikoin vielä asiat yksinkertaistaen.

 

Viimeisimmälle kokoamalleen ja valitsemalleen kirjoitusten sarjalle vuosilta 2000-2020 (150 tekstiä) Helin on antanut nimeksi Katsomosta huutelua. Sen sain postissa kaksi viikkoa sitten.

 

Otan tähän  johdatukseksi tästä Katsomosta huutelua -kokoelmasta lyhennetyn otteen Helinin taitavasta tavasta rinnastaa asioita ja saada lukija pohtimaan sekä ymmärtämään manipuloinnin ja todellisuuden eron.

-Veronmaksajain Taloustaito-lehti julkisti vuonna 2002 selvityksensä kunnallisista veroista 19 maakunnan pääkaupungissa. Eniten veroa selvityksessä mukana olleiden kaupunkien keskituloisista palkansaajaperheistä maksoivat Kokkolassa, Kajaanissa ja Rovaniemellä asuvat perheet ja vähiten Helsingissä asuva perhe.

Onko Helsinki edullisin ja Lahti kahdeksanneksi kallein?

Osuuspankkikeskus laski keväällä 2002, montako neliötä palkansaajan keskimääräisellä kuukausipalkalla saa vanhasta kerrostalosta:                                                                                                  

-Pääkaupunkiseudulla sai 0,7 neliötä                      

-Tampereella vastaava luku oli 1,20            

-Oulussa 1,25                                                 

-Turussa   1,40                                               

-Rovaniemellä 1,85                                      

-Lahdessa 1,65   

   

Mitä siis kertoo Veronmaksajien selvitys?

Mitään väärää siinä ei ole, mutta väärän mielikuvan kaupunkien kalleudesta se saattaa antaa. Lahdelle Helsingin asumisen kalleus on mahdollisuus, mutta se voidaan pilata peruspalveluista kantautuvilla huonoilla uutisilla.