Suomalaisia henkisen luomisen kauneuden monumentaalisia instituutioita on harvoja - Suomen Kansallisteatteri on teatterilaitoksena sellainen. Rakennuksena sillä on ikää 120 vuotta, mutta taidetta, esityksiä tällä taiteen luovalla kansalaismonumentilla - virallisen suomalaisen teatteritaiteen synnyttäjällä on jo 150 vuotta.

Se on oikeastaan suurempi henkinen asia kuin itsenäisyytemme, koska juuri teatterin palkeilla, teatteriesityksillä uskallettiin aikanaan vaatia Suomelle ja asukkaille oikeutta - omaa kieltä ja viimein myös omaa valtiollista hallintoa.

Kansallisteatteri oli tällainen kulttuurinen instituutio, esitaistelija Ruotsin ja Venäjän vallassa eläneelle itsenäiseksi heräävälle ja pyrkivälle Suomelle. Pääkaupungissamme Helsingissä ei suomalaisen teatterin perustaminen vallitsevien voimakkaiden tasa-arvopyrkimysten, sortoaikojen ja kieliriitojen vuoksi onnistunut. Suomalaisen ammattiteatterin piti mennä aloittamaan Poriin. Kansainvälisessä kauppakaupungissa suomalaiset ja ruotsalaiset pystyivät yhteistyössä teatteritaidetta molemmilla kielillä aloittamaan. Mutta kovin pian 1872 varsinainen Kansallisteatteri Helsingissä aloitti ja vielä ihka suomenkielisellä näytelmällä, kun Aleksis Kiven Lea-näytelmän esitykselle ymmärrettiin antaa suomalaisen ammattiteatterin alkamisen ensimmäinen premiääri.

 

Tänä juhlavuonna Suomen Kansallisteatteria ja sen historiaa tilittää ihan oma tutkimus ja historiateos.

Teatteri on hyvä paikka tarkastella modernin Suomen ja suomalaisuuden rakentamista. Juuri nyt tammikuussa 2022 ilmestynyt Päänäyttämöllä vie Kansallisteatterin seinien sisäpuolelle ja kertoo teatterista ihmisten kautta, Ida Aalbergista Jukka Puotilaan.

Suomen Kansallisteatteri on toiminut 150 vuotta suomalaisen kulttuurin eturintamassa. Päänäyttämöllä esittää kansallisnäyttämön historian tuoreena ja elävänä. Se tuo esiin myös kulissientakaiset riidat, harharetket ja epäilykset. Monet Kansallisteatterin tähtihetket Minna Canthin Työmiehen vaimosta Kristian Smedsin Tuntemattomaan sotilaaseen ovat syntyneet haastamalla vanhaa ja epäilemällä vakiintuneita käsityksiä. Ristiriidat on uskallettu tuoda esille näyttämötaiteen keinoin. Kansallisteatterissa on aina peilattu omaa aikaa, tulkittu menneisyyttä, mutta katsottu myös eteenpäin.

”On todella hienoa, että tämä historiateos julkaistaan heti 150-vuotisjuhlavuoden alkuun”, sanoo Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho. ”Välillä on tarpeen tehdä perusteellinen katsaus menneisyyteen ja puolentoista vuosisadan etappi on sille erinomainen tilaisuus. Päänäyttämöllä summaa Kansallisteatterin vaiheet tähän päivään kiinnostavia näkökulmia avaavalla tavalla ja sen mukaansatempaavaa tekstiä on ilo lukea.”

 

 Monet sukupolvet voivat kertoa omalta osaltaan, että Kansallisteatteri on ollut nuo 150 vuotta teatteritaiteen kätilö, teatterityön uudistava suunnannäyttäjä sekä on sitä yhä, nyt julkaistun uuden ohjelmiston näytelmissä.

Kansallisteatterin yli 170 suuruisen henkilöstön ja samankokoisen vuosittaisten vierailevien taiteilijoiden tuoma teatterin voima on monipuolisuudessaan väkevä ja haltioittava: suomen kielen, inhimillisyys-sanoman, eleen, liikkeen, mimiikan, draaman, ohjauksen, lavastuksen, äänen ja nykyisin yhä enemmän musiikin äänimaiseman luoma kokonaisuus vie mukaansa elämän mielikuvitukselliseen kauneuteen rakastumaan, eläytymään, yksilön ja yhteisön merkitystä pohtimaan ja ratkaisemaan - yhteistä taide-elämystä kokemaan.

Kansallisteatterin ohjelmisto ponnistaa klassisesta teatteridraamasta suomalaisten teatterinäytelmien vankkoihin kirjailijoihin Aleksis Kivestä Minna Canthiin, Goethesta Shakespeareen. Heidän teoksensa ovat yhä sanomiltaan ja draama-ajatuksiltaan kansallisen ja kansainvälisen maailmanluokan ajankohtaisinta näytelmäkirjallisuutta, aikaamme peilaavia totuuksia ja opetuksia, uusien ohjaajanäkemysten niitä meille rakastettaviksi, elämänkokemuksiksi tarjoillen.

Vahinko juhlivalle henkisen taiteen monumentille on, että koko ihmiskunta elää ihmisenä olemisen koeaikaa kulkutaudin muuttaessa elämänarvojamme, onnellisuuttamme, tulevaisuuden pyrkimyksiämme ja haaveitamme.

 

Niinpä myös nyt seurattavan Kansallisteatterin virtuaalimuotoisen juhlavuoden avauksen lisäksi emme ole nähneet moneen kuukauteen yhtään elävää näyttelijää. Pääjohtaja Mika Myllyaho uskalsi sukeltaa yksin teatterinsa upean haamuiseen autioon tunnelmaan, hänkin kirjoitetun puheensa melkoisen huolestuneen näköisenä lukien - samalla varmaan alitajuisesti talon fyysisen olemuksen uutta kuosia ja sen yksityiskohtia ja valmistumisaikataulua pohtien. Teatterirakennus kun on jo kohta pari vuotta esitysten rinnalla ja pandemian häiritsemänä ollut suuren remontin rakennusprojektissa. Niistä merkittävimmät ovat meneillään olevat Kansallisteatterin kauan haaveillut ja odotetut uudisrakennukset, useiden esitysten tapahtuminen väistötiloissa ja teatterin joistakin perinteisistä esitystiloista luopuminen.

Tuon viisi vuotta kestävän uudisrakentamisen tuloksena viimeistään 2024 Kansallisteatterilla on täysin uusi Pieni näyttämö ja myös uusi hieno, tilava, kaikille avoin Kaisaniemen puistonäkymien sulottama yleisökahvila, uusitut tilat Willensaunassa ja tietenkin ajantasaistettua tekniikkaa sekä väistötilojen yhtenä kotina toimivan Vallilan rautatievarikkopajan halliin sijattu moderni uusi näyttämö 300 hengen katsomoineen.

Kaikesta huolimatta Kansallisteatteri harjoittelee ja tekee työtä, on jo tehnyt valmiiksi ensi-iltoja neljälle näyttämölleen, tapahtumia, vierailuesityksiä lapsille, teatterin virtuaaliesityksiä, kuunnelmia puhelimiin, ohjelmia palvelutaloihin, kouluihin sekä valmistanut esityksiä kiertueelle ympäri Suomen päästäkseen mahdollisimman pian ne meille - myös Lahden kaupunginteatteriin - esittämään.

Suurin osa avajaisista oli kuitenkin eri näytelmien ohjaajien, tuttujen teatterikirjailijoiden ja teatterintekijöiden onnitteluja 150-vuotiaalle. Niillä onnentoivotuksilla voi aidosta syystä kuitenkin hengähtää, saada kannustusta ja toivoa nopeita taiteen tuottajista ja itse taiteesta riippumattomia muutoksia taiteen suureen kansalliseen ja kansainväliseen karanteeniahdinkoon.

 

Palaan vain lyhyesti avajaisten striimattuun ohjelmaan, josta lukija pääsee oheisen linkin avulla päättelemään, mitä tuleman pitää, kun pandemia päästää taiteen esittämiskieltopannasta. Linkki toimii vielä 4.2.2022 saakka.

https://kansallisteatteri.fi/tapahtumakanava/

 

Jatkuvat ensi-iltojen siirrot, varattujen lippujen ja näytösten peruutukset ovat teatterien riesana olleet jo pitkään. Tänä juhlavuonna ei vielä yhtään teatteriesitystä ole saanut esittää. Jo täysin valmiiksi harjoiteltuja, mielenkiintoisia ensi-iltoja siirretään joka viikko ensi-iltapäivät uudelleen ilmoittaen, valmis laaja ohjelmisto on sekin hyllyllä odottamassa esityslupaa, kunnes yleisökaranteeni puretaan.

 

 

Hamlet tuulahti kuvineen, kohtauksellaan, herkkyydellään, surrealismillaan, teatterituntemuksillaan suuriin ihmismielen tuntoihin saakka elokuvallisen väkevällä tunnelatauksellaan.

 

Maailma on nyrjähtänyt, mennyt sijoiltaan.
Nuoriso on saamassa perinnökseen vain kaaosta ja valheita.
Olla vai ei? Siitä on nyt kyse.

Ohjaaja Samuli Reunasen ja kirjailija-dramaturgi Aina Bergrothin tuliterä sovitus William Shakespearen ehtymättömästä mestariteoksesta luotaa sukupolvelta toiselle periytyvän trauman seurauksia. Se on unenkaltainen sukellus surullisen prinssin mielenkuohuihin ja karnevalistisen räiskyvä näyttämöteos identiteettien julmasta valtapelistä. Esityksen nimiroolissa nähdään karismaattinen pop-prinssi Olavi Uusivirta, jonka vastavoimaksi Ofeliana Fanni Noroilan vahva ja omaääninen taiteilijapersoona. Esityksen musiikin on säveltänyt kitaravirtuoosi Timo Kämäräinen, joka myös esiintyy Hamletin uskollisen ystävän Horation roolissa.

Ensi-ilta 2.2.2022

 

Red Nose Company feat. Avanti!

Red Nose Company ja Kansallisteatteri tuovat yhdessä Suurelle näyttämölle Aleksis Kiven elämän ja teokset yhdessä paketissa. Miksi juuri Kivi on jälleen nostettu jalustalle maassamme? Millaisen hinnan tinkimätön taiteelle omistautuminen ja oman tiensä kulkeminen langetti kirjailijalle itselleen maksettavaksi? 

Aleksis Kivi liikkuu kansalliskirjailijaan liittyvien teemojen parissa kuolemasta rakkauteen ja luonnosta modernin maailman ongelmiin. Esitys kertoo myös kirjailijan vähemmän tunnetuista puolista sekä hänen elämäänsä vaikuttaneista ihmisistä, joiden ansiosta Kivi saattoi olla se taiteilija, joka tahtoi olla.

Näyttämöllä nähdään tietenkin seitsemän veljestä ja Nummisuutarien Esko. Ansaitun paikkansa saavat myös Kiven vahvat naisroolit, kuten Lea, jonka nimeä kantavan näytelmän kantaesityksestä (1869) suomalaisen teatterin katsotaan alkaneen.

Näyttelijät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama tunnetaan oivaltavista klassikkotulkinnoistaan ja saumattomasta yhteispelistään. Heidän klovnitulkintansa Kari Hotakaisen, Ilmari Kiannon ja Miguel de Cervantesin teoksista ovat tavoittaneet yli 40 000 suomalaista. Esityksen ohjaa näyttelijöiden kanssa yhdessä Linda Wallgren, jonka Kivi-tulkintoja on nähty vastikään Turussa ja meillä Lahdessa Teatteri Vanha Jukossa. Huumoria ja leikkimielisyyttä säteilevä esitys nostaa esiin Kiven monipuolisuuden kielenkäyttäjänä ja tyylitaiturina. Käsikirjoitus on luotu yhteistyössä Kansallisteatterin dramaturgin Eva Buchwaldin kanssa. Lyyrisen tekstin rinnalla soi kamariorkesteri Avantin jousikvartetti, jota johtaa haitaristi Niko Kumpuvaara.

Yhteistuotannossa ovat Kansallisteatterin ja Red Nose Companyn lisäksi mukana Jyväskylän Kaupunginteatteri, Lahden Kaupunginteatteri, Kuopion Kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Turun Kaupunginteatteri sekä Kamariorkesteri Avanti

Kantaesitys Suurella näyttämöllä 17.2.2022

 

Otin vain pari esimerkkiä 20.1.22 pidettyjen virtuaalisten avajaisten striimauksesta ja palaan esityksiin heti niiden käynnistyessä ensi-iltakokemuksin ja -arvioin. Näytteet ja kuvat tulevista päänäyttämön kevään ensi-illoista ovat kuvakaappauksia Kansallisteatterin tapahtumakanavan 150-juhlavuoden aloitustilaisuudesta.

 

Tutustu Kansallisteatterin juhlavuoden näytelmiin oheisesta linkistä:

https://kansallisteatteri.fi/ohjelmisto/