Musiikkineuvos Paavo Kiiski kuoli 3.1.2022 kuntoutussairaala Jalmarissa Lahdessa. Hän oli syntynyt Oulussa 1942.

 

 

Haluan tällä pienellä vuodatuksella viestittää yhden lahtelaisen ja samalla koko Suomen merkittävän koulumusiikkipersoonan laaja-alaista ja pysyvää merkitystä jälkipolville - muistellen muutamia yhteisiä askeleita hänen musiikkipolkunsa lomassa.

 

Ensimmäinen muistikuvani Paavo Kiiskestä on asevelvollisuusajalta, kun jouduimme RUK:n oppilaiksi Haminaan kurssille 111. Siellä tietenkin muusikot ja muut taiteilijat ympäri maan oli armeijan tapaan noteerattu taiteilijoiksi ja he itse luonteensa ja mahdollisuuksiensa mukaan hakeutuivat tehtäviin, joissa mahdollisimman vähän tarvitsi osallistua varsinaiseen asepalvelukseen ja sai vapaata omaan taiteelliseen kutsumukseensa. Yksi tällainen erikoiskomennus oli jokaisella RUK-kurssilla se tavallisille kansalaisille ja RUK:n oppilaiden läheisille järjestettävä kurssijuhla ohjelmineen ja tanssiaisineen. Paras oppilastoverini opettajainvalmistuslaitoksesta Mauno Kuusela hoiteli juhlan järjestelyn, itse sain ohjattavakseni erään kuuluisan kirjailijan veljen kirjoittaman kurssinäytelmän. Ohjattavakseni ilmoittautuivat Eero Melasniemi ja Kari Frank. Musiikin näytelmään sävelsi ja toteutti Paavo Kiiski, josta sain myös ystävän hänen tultuaan opettajaksi Lahteen. RUK:n näytelmätekeleestä ilman noita loistavia näyttelijälahjakkuuksia ei olisi tullut mitään ja Paavon viihdesävellykset sekä musisointi hoitivat lopun hienosti.

 

Lahdessa Jokamies Hugo von Hofmannsthalin moraliteetissa sain olla mukana esityksessä ja sen valmisteluissa, houkutella mukaan monia sen runsaasta kolmestakymmenestä taiteilijasta: näyttelijöitä sekä mm. tuon asevelvollisuustuttavani Paavo Kiisken säveltämään musiikin (tätä ennen vain Sibelius oli Suomessa ollut tämän näytelmän musiikin säveltäjänä).

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/01/sanan-voimaa

 

Myöhemmin tapasin Paavo Kiisken useastikin musiikin ja henkisten kilpailujen puitteissa arvostelijana.

Paavo oli niitä harvoja ammattilaisia, jotka sekä ystävänä, opettajana että muusikkona eivät tehneet itsestään suurta numeroa, mutta vaativat opettajana hyvältä musiikilta kaiken ja samaa musiikillista persoonallista paneutumista myös oppilailtaan - musiikin elävyyttä ja kunnioittamista.

 

Perustaessamme puoliammattilaisen Nostoväkinäyttämön Lahteen sain Paavon suostumaan säveltämään teatterimme ensimmäiseen näytelmään - Siivet taivaaseen - musiikin, jossa  Matti Norjava lauloi soolon.

Yhdeksi merkittävimmäksi teatteriyhteistyön huipuista muotoutui Nostoväkinäyttämömme Iltamiin Paavolta tilattu sävellys Hannu Salaman runoon Juhannus. Se oli kaunis, ylijuhlava teos ja komea oli sen esittäjäkin Jaakko Ryhänen, jonka teatteriystäväni Yrjö Juhani Renvallin kanssa saimme vierailemaan. Hän oli ollut opettajaksi valmistumassa Ryhäsen kanssa Heinolan seminaarissa ja tutustunut mieheen, teoksen säesti Mari Renvall.

 

Paavo Kiisken yhteistyö teatteritaiteen kanssa huipentui uuden, ainutlaatuisen Lahden kaupunginteatterin rakennuksen vihkiäisnäytelmään 1983. Sen pienen näyttämön ensiesitys oli Yrjö Juhani Renvallin teksti Päivänsäde, minä ja menninkäinen, joka kertoi alkuaan lahtelaisesta iskelmärunoilija Reino Helismaasta, hänen urastaan, esiintyjäelämästään tovereineen ja elämänvaiheistaan. Esityksen Toivo Kärjen musiikin ja orkesterin johti livenä Paavo Kiiski ja kantaesityksen ohjasi Kari Rentola. Näytelmä sai ennätykselliset 30000 katsojaa.

 

Samanaikaisesti ja laaja-alaisesti, kaikenlaista musiikkia arvostaen Paavo Kiiski toimi ja teki musiikkipedagogista monikymmenvuotista musiikki-uraansa: yhtenä maan ensimmäisten musiikkiluokkien perustajana Lahteen, koulujen kuorojen valmentajana ja johtajana, unkarilaisen Kodäly-pedagogiikan maahantuojana ja sen käytännön soveltajana, lahtelaisten ja orimattilalaisten mieskuorojen kuoronjohtajana, peruskoulun Musiikki-kirjan tekijänä ja lukuisten musiikkitapahtumien, kurssien innostavana ja taitavana, uupumattomana suunnittelijana sekä toteuttajana. Jätän tuon valtavan musiikkipanoksen sen kokeneille paremmin muisteltavaksi ja kerrottavaksi. Paavon tosin enää harvoin tavatessani vaihdoimme kuulumisia - luonteva hymy ja sympatia Paavosta välittyen.

Viimeisin kokemukseni Kiisken töistä oli itselleni yllätys. Se oli vuoden 2020 Vanhojen tanssit, joissa saimme kokea koreografioituna hänen koululleen säveltämänsä, jo perinteeksi abitanssiaisissa tulleen sävellyksensä kaunismelodisen Tiirismaan koulun valssin.

Se kertokoon jo kuvana kaiken siitä elämänmyönteisyydestä ja musiikin voimasta, joka siivitti esimerkillisen musiikkilukion ja kouluyksikön musiikinopettajan työtä taidollisiin, opillisiin ja musiikillisiin saavutuksiin. Viestiköön se tunnelmallaan olennaista Paavo Kiiskestä monipuolisena, sydämellisen sympaattisena, vaativana ja tuloksellisena, pidettynä musiikkikasvattajana.

Valokuva Paavo Kiiskestä Orimattilan Mieslaulajien johtajana (2006-2018)