Taiteessa tanssi etsii ja löytää aikaamme kuuluvaa sanomaa, päivänpolttavuutta ja usein heijastaa sitä menneeseen historiaan ja tapahtumiin rinnastaen - samalla meitä omissa ajatuksissamme uusiin elämän kokemiskuvioihin innostaen. Nykytanssin ilmaisutapa on liike ja välineenä ihmiskeho.

Lahtelaisilla on jo runsas vuosikymmen ollut mahdollisuus kokea nykytanssia - tanssipedagogit Meri-Tuuli Risberg ja Leena Keizer ovat korona-aikanakin tuoneet tätä tanssillista sanomaansa kaupunkiimme, tänne juurruttaen: tanssitaiteeksi sen mieltää siitä, että jokainen kokija pystyy sitä omalla tavallaan nauttimaan, kokemaan, kritisoimaankin. Omalla kohdallani lähes viisikymmentä vuotta sitten sain kokea ensi kertaa nykytanssia maamme silloisen ainoan ammattitanssiteatterin Raatikon Marjo Kuuselan ja Maria Wolskan ohjauksina. Nykyisin tanssiteattereita on maassamme ja maailmassa runsaasti ja uusi Tanssin Talo nostaa tanssin omaan kansainväliseen kunniaansa. Tanssi saa maan korkeimman opetuksen Teatterikorkeakoulun omana loppututkintona - pelkästään tälle taiteelle omistautuvana ammattitutkintona.

 

Senaatintori%20aa.jpg

Panorama of the Helsinki Senate Square. 2008 Matti Mattila.

 

Helsingissä on yksi taattu peruspaikka, jota voi yhä sanoa Helsingin kulttuuriseksi keskukseksi. Suuri Helsingin keskusaukio eli Senaatintori ja sen keskellä Keisari Aleksanteri II:n muistopatsas. Senaatintoria ympäröivät rakennukset ovat saksalaissyntyisen Carl Ludvig Engelin piirtämät: lännessä aukiota reunustaa Helsingin yliopiston päärakennus, idässä Senaatti eli Valtioneuvoston linna ja pohjoisessa, korkealla mäellä valtiomme merkittävin kirkollinen dokumentti, Helsingin Tuomiokirkko, jonne johtaa 46 porraskerroksen täyttämä vaikuttavan leveä portaikko.

Senaatintori%20bb.jpg

Istumme vaimoni kanssa Helsingin yliopiston pääsisäänkäynnin portaikon ylimmällä porrasaskelmalla doorilais-joonilaisiin uusklassisiin pylväisiin nojaten. Tulossa on vartin päästä harvinainen nykytanssin esitys. Kirkolle johtavilla portailla tulee esiintymään nykytanssiin erikoistunut, kansainvälisestikin arvostettu Ismo Dance Companyn** koreografi ja taiteellinen johtaja  Ismo-Pekka Heikinheimon kahdeksanhenkinen ammattitanssiryhmä.. Emme tiedä, mitä se esittää ja miksi se on esitysareenaksi valinnut tämän rakennetun kansallismaisemamme tunnetuimman keskipisteen ja vielä sen kivisen, hengenvaarallisen kirkkoon johtavan portaikon. Tiedämme, että esitykselle on säestykseksi tulossa kansallissoittimemme kannelmusiikki, säveltäjä-soittajan livesoitantona. Näemme kaukana nyt vain mustiksi pukeutuneita muurahaisenkokoisia ihmisfiguureita - ilmeisesti tanssijoita kohta alkavasta esityksestä, oikealla reunalla katoksen alta erottaa kantelen soittajineen.

Portaikkohan on askelmiltaan niin kapea tasanteiltaan, että juuri ja juuri sen päälle pystyy jalkapohjansa laittamaan, saati istahtamaan, tuskin ainakaan makaamaan, tai edes liikahtamaan ja samalla vielä muka tanssiaskelta ottamaan.

 

Senaatintori%20tanssi%20b.jpg

Ja se tanssi portailla. Kahdeksanhenkinen, akrobaattisen taitava ryhmä liikkuu hallitusti portaita ylös ja alas, väliin hurjalla vauhdilla, ryhmittyy toisinaan tiukkoihin asetelmiin, levittäytyy sitten hetkessä pitkin koko portaikkoa. Makailee välillä selällään, heittelee kärrynpyöriä ja kuin kuuntelisi korva portaassa niiden ääniä, tunnustelee niitä milloin käsin, milloin varvastuntuman herkästi. Kirmaisee sitten alhaalta ylös ja vielä sivuttain koko jyrkän portaikon tuulenkeveydellä ylös ja alas, välillä kontaten, välillä hypähdellen, taas alhaalta ylös ja alas. Jännitämme ja ihastelemme tätä tanssitaitavuuden mahdottomuutta ja tanssijoiden rohkeutta, varmuutta, määrätietoisuutta, huippuunsa harjaantuneen kehon ilmiömäistä joukkotaitavuutta, portaiden kunnioittamista, väliin niiden alistamista ihmiskehon käskyihin - ryhmän kurinalainen vaivattomuus tuntuu tanssin taialta.

Senaatintori%20tanssi%20a.jpg

Huomasimme vasta puolen tunnin esityksen päätyttyä, että itse torille oli kerääntynyt sankka yleisö tätä ainutlaatuisuutta todistamaan ja ihmettelemään. Sen päätyttyä, kantelen äänen tauottua esittäjien kumarrukset saivat kunnioittavat aplodeeraukset.

Esitys oli jo toteutettu parina päivänä ja toistui vielä seuraavina päivinä kahdesti mahdollisimman monen koettavaksi - kaikki maksutta. Me kansa saimme tutustua tällaisen taiteen syvimpään olemukseen. Uuden kokeminenhan tunnetusti muistuu aina mieleemme vahvana elämyksenä pitkään.

 

Tanssiryhmä: Anybody`s Architecture 20.7.-24.7.2022  Tanssijat Taru Aho, Waltteri Haapaniemi, Henna Männikkö, Minttu Pietilä, Pinja Poropudas, Heidi Tiainen, Robyn Vuorela, Ville Välikoski.  Kantele, sävellys ja soitto: Hanna Ryynänen. 

Teos liittyy ajatusfilosofian sarjaan tanssin mahdollisuuksista tutustuttaa kansalaiset kaupunkiarkkitehtuuriin siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.

** Ismo Dance Company viettää ensi vuonna jo 20-vuotis- juhlavuottaan.

 

Lis%C3%A4liite.jpg