Viime perjantaina 19.8.2022 Kansallisteatterin kiehtovien, taidetta ja glamouria uhkuvien seinien komeus pursui permantonsa jokaisen istuimen täydeltä kansaa - vuorossa oli näytäntökauden avaustilaisuus ensi kertaa kahteen vuoteen, avaajana ja tilaisuuden johdattelijana Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.
”Kahden-kolmen vuoden aikana Kansallisteatteri on ollut kiinni enemmän kuin 11 kuukautta. Viime keväänä syntyi sota Euroopassa, brutaali hyökkäyssota Ukrainaan ja se painajainen jatkuu vielä. Kansallisteatteri osallistui keväällä Ukrainan tueksi järjestämälä mm. tukikonsertin.
Kaiken tämän keskellä Kansallisteatteri juhlii tänä vuonna 150-vuotisjuhlaansa. Paljon tapahtuu, mm. Teatterimuseossa jatkuu vaikuttava näyttely Kansallisteatterin taipaleesta, pari kirjaa Kansallisteatterista ja sen työntekijöiden aherruksesta on juuri julkaistu. Kansallisteatteri on kutsunut viime vuosina myös näytelmäkirjailijoita kotikirjailijoikseen. Tänä vuonna olemme kutsuneet Elli Salon joukkoomme. Hän kirjoittaa parhaillaan yhteisteosta Tampereen Työväenteatterille & Kansallisteatterille.
Remontti, joka rajaa osittain Kansallisteatterin toimintaa 10 vuotta, jatkuu tuon näyttämön takaseinän välittömässä kosketuksessa, jossa 300 päätoimista remontoijaa uudistaa teatteriamme ja sen toimintoja täysin. Se on kenties suurin haaste teatterille, mihin Kansallisteatterin työntekijät ovat jaksaneet sopeutua kiitettävästi ja vastaavat nyt omalla työpanoksella tulevilla juhlavuoden esityksillään. Toivotaan, että ensi vuoden avajaisissa juhlitaan uuden Pienen näyttämömme avajaisia.”
Luettelen lyhyesti teatterin tulevan syksyn ensi-illat:
13.8. RUOKAHISSI OMAPOHJA
Harold Pinterin näytelmän ohjasi jo näytäntökauden varaslähtöön Vesa Vierikko. Päätehtävissä Santeri Kinnunen (Helsingin Kaupunginteatteri) ja Esa-Matti Long.
14.9. TRITONUS VALLILAN KANSALLISTEATTERI
Kjell Westön romaaniin pohjautuvan Michael Baranin dramatisoiman kantaesityksen ohjaa Johanna Freundlich.
Rooleissa Henrik Heselius, Aleksi Holkko, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Juha-Pekka Mikkola, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi, Janne Reinikainen, Timo Tuominen sekä Bruno Baer, Sofia Motturi
3.9. GÄNG - OPASTETTU KAUPUNKIKIERROS Helsingin ytimessä nuorten silmin, lähtö Aleksis Kiven patsaan luota klo 20.00 Ryhmän maksimi 40 osallistujaa. Liput Kansallisteatterin Lippumyymälä.
Ohjaus Joel Teixeira Neves & Satu Linnapuomi, skenografi Saana Volanen, äänet Johannes Birlinger
Esiintyjät: Oona-Emilia Enkelsaari, Aino Granström, Greta Grönroos, Anni Happonen, Kari Huotari, Valtteri Luukkonen, Mira Martikainen, Stella Massa, Angelika Provalskaja, Roosa Tuutti, Kielo Varjola, Lotta Zitting
5.10. ENSIMMÄINEN TASAVALTA SUURI NÄYTTÄMÖ
Näyterlmän on Kansallisteatterille kirjoittanut ja ohjaa pääohjaaja Esa Leskinen.
Lavastus Kati Lukka, puvut Tarja Simone, musiikki Jussi Tuurna, valot Ville Seppänen, videot Joona Pettersson, äänet Esa Mattila, ohjauksen assistentti Helena Vierikko
Rooleissa Kristiina Halttu, Eino Heiskanen, Katariina Kaitue, Esa-Matti Long, Taisto Oksanen, Jukka Puotila, Sari Puumalainen, Antti Pääkkönen, Helena Vierikko, Vesa Vierikko
19.10. KORHOSEN MUOTOKUVA OMAPOHJA (vierailu)
Vaurioteatterin esitys on elävän näyttelijän ja elottomien nukkejen symbioosi sekä karjalaisen isoisoäidin henkinen voitto.
Käsikirjoitus ja nuket Jonnakaisa Risto, ohjaus Miko Kivinen, dramaturgia Ella Kähärä
Näyttelijä Jonnakaisa Risto, muusikko Miko Kivinen
16.11. SULTANAATTI VALLILAN KANSALLISTEATTERI
Laura Ruohosen 30-vuotisnäytelmä, satu vallasta ja rooleista, kaheli komedia, jossa historia ja utopiat temmeltävät mielikuvituksen leikkikentällä
Käsikirjoitus ja ohjaus Laura Ruohonen, lavastus Kaisu Koponen, puvut Auli Turtiainen, musiikki Riikka Talvitie, valot Ville Toikka, videot Timo Teräväinen, ääni Jani Peltola, naamiointi Jari Kettunen, tarpeisto Sanna Sucksdorff
Rooleissa Jani Karvinen, Paavo Kinnunen, Markku Maalismaa, Marja Salo, Henna Sormunen, Saima Haapasalo
30.11. RONJA, RYÖVÄRINTYTÄR SUURI NÄYTTÄMÖ
Astrid Lindgrenin satuseikkailun sovitus on Akse Petterssonin ja sen ohjaa Aleksis Meaney
Lavastus Katri Rentto, puvut Saija Siekkinen, valot Kalle Ropponen, musiikki ja äänet Sami Hassinen, videot Pyry Hyttinen, naamiot Minttu Minkkinen
Rooleissa Tero Koponen, Aksa Korttila, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Heikki Nousiainen, Otto Rokka, Maruska Verona
5.12. HOLMÖLÄISTEN JOULUSEIKKAILU SUUREN NÄYTTÄMÖN LÄMPIÖ
Helena Vierikon ja Ella Pyhällön kirjoittamassa ja näyttelemässä puolituntisessa tällä kertaa joulu lähestyy Hölmölän kylässä. Kun hölmöläisten konstit loppuvat, niin pyydetään lapsikatsojilta neuvoja joulonvieton onnistumiseksi.
10.12. LAULETUT LAULUT VALLILAN KANSALLISTEATTERI
Musikaalinen aikamatka 150-vuotiaan Kansallisteatterin historiaan.
Kansallisteatterin esityksiin mm. Erkki Melartinin, Oskar Merikannon, Heikki Aaltoilan, Anna-Mari Kähärän, Maija Ruuskasen ja Jussi Tuurnan säveltämistä näytelmiin liittyvistä lauluista koottu konsertti 1800-luvulta tähän päivään.
Koonneet ja ideoineet, sovittaneet, harjoittaneet Tuomas Kesälä ja Riitta Keränen
Esiintyjät: Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Jani Karvinen, Aksa Korttila, Maria Kuusiluoma, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Annika Poijärvi, Sari Puumalainen, Janne Reinikainen, Paula Siimes
Orkesteri: Joakin Berghäll, Janne Halonen, Tuomas Kesälä, Kukka Lehto, Jussi Miettola, Arto Nurmi
Ohjaus Mika Myllyaho, visuaalinen suunnittelu Auli Turtiainen
Lopuksi palaan pintapuolisesti esittelytilaisuuteen poimien kolme esittelyn näytelmää.
Tritonuksen näyttelijät kertovat rooleistaan.
Kjell Westön romaanista dramatisoidussa Tritonuksessa päätehtävää, suomalaista kuuluisuudessa ja tähdissä loistanutta huippukapellimestari Branderia esittää Janne Reinikainen. Tekstin alussa kertomuksen päähenkilö paljastuu ideattomaksi ja alakuloiseksi, hän on kadottanut jotakin määrittelemätöntä olennaista elämästään. Esitys ja teos kertoo paitsi suomalaisesta musiikista ja sen merkityksestä, musiikin lajien lokeroitumisesta erilaisiin musiikkikäsityksiin myös syrjäisestä suomalaissaaristoyhteisöstä, menetyksistä ja ulkopuolisuudesta yhteisössä, jossa elää. Sen kestäminen vaatii itsetutkiskelua, yhteisöllistä kypsymistä, sillä elämä ei ole soinnultaan harmoniaa.
Tritoniuksen musiikkilavaste kattaa Mahlerin sinfoniat ja yltää The Waterboysin Fisherman's Bluesiin. Osan esityksen musiikista soittavat näyttelijät itse.
Saimmekin kuulla oivan livenäytteen, orkesteriesityksen solisteineen ajankuvaisesta hurmaavasta kevyen bluesjatsahtavasta rytmimusiikista.
Ensimmäinen tasavalta
Ensimmäinen tasavalta on Esa Leskisen kirjoittama ja ohjaama Kansallisteatterin150-vuotisjuhlanäytelmä. Saimme nyt ensin tuntumaa tekstiin puheteatterina, koska rooliasut, lavasteet, valot ja äänet, naamiointi vielä puuttuivat. Näytelmän ilmapiiriä tuntui Suomen valtion itsenäistymisen alkuaikoihin vyöryvän kiinnostavasti jo ohjaajakirjailijan sekä pääjohtajan käymästä keskustelusta - näytelmän välittämästä sisällöstä ja koko näytelmän synnytysprosessista. Suomi saa kirjailija-ohjaaja Esa Leskisen näytelmässä aikajanakseen puolivuosisataa Suomen valtion synnyn keskeistä syntyhistoriaa - miten tsaarinajan syrjäisestä takapajulasta nousee demokraattinen oikeusvaltio.
Näytelmällä on ollut pitkä syntyminen. Jo ennen koronaa käynnistyivät sen valmistelut. Aloitettiin tutkia historiasta, asiantuntijoin, historiadokumenttien päätösdetaljein aihetta. Tekstin pääosan, omantunnon äänen on saanut valtiohistoriassamme aina lähes sivuutettu Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg, johon kansanvalta henkilöityy näytelmässä poikkeuksellisen keskitetysti.
”Näytelmähän kertoo suomalaisen demokratian synnyn ja ne voimakentät, jotka demokratiaa tässä maassa vastustivat. Se on tarkan historiallinen, asiantuntijoiden, tutkijoiden tekstien ja tuttujen ja salaistenkin dokumenttien mukainen.
Näytelmääni en ole juurikaan monta sanaa ítse keksinyt, vaan liittänyt tekstiin ajankuvan, valtionjohtajien puheisiin, kirjeenvaihtoihin, päätöksiin ja kannanottoihin täysin tekstin repliikit pohjaten. Tässä näytelmässä ohitetaan perinteiset valtioiden syntymisiin liittyneet sodat ja aseellinen taistelu. Kaivetaan koko aatteellinen mekanismi esiin ja sen johtaminen. Useinhan tapahtumat ihmisten ja valtioiden elämässä ovat hiuskarvan varassa onnistua tai epäonnistua.
Aatteet olivat Suomessa olemassa jo 1800-luvulla voimakkaita, mutta Suomen itsenäistymisen aikoina ja vielä jälkeenpäinkin demokratiaan suhtauduttiin hyvin epäluuloisesti.”
Jään itse mielenkiinnolla odottamaan, miten juhlanäytelmästä mahdollisesti löytyy elävien, ajattelevien ihmisten miesten ja myös naisten inhimillinen osuus demokratiamme olennaisessa syntymisessä.
Näyttelijäkiinnitykset on tehty vankan teatterillisen asiantuntemuksen pohjalta, mm. Jukka Puotila on suostuteltu eläkkeeltä mukaan, kun on houkuteltu hänet joukkoon Mannerheimin rooliin jne.
Ronja, ryövärintytär
Astrid Lindgrenin seikkailullinen fantasia saa nyt ensi kertaa ilmiasun Kansallisteatterin ohjelmistossa. Sotaisessa nykymaailmassamme tarinan ystävyyden voima, vapauden kaipuu ja ennakkoluulojen voittaminen on meille jokaiselle empatiaamme vahvistavaa ihmisen sanomaa. Puhumattakaan aina tarvittavaa sadullista kuvitelmaa ja jännitystä, joka sinänsä on arvaamattoman odotettavaa antia tässä arjen rutiinisessa maailmassa. Lapsia ja perheitä kunnioitetaan tämän valinnan mukana teatterin omana juhlavuotena nyt aidosti. Pohjoismaiden kyvykkäimmän teatteridramaturgin sovitus kiehtoo uusilla näkökulmillaan jo etukäteen ja suomalaisten lastennäytelmien ehdottoman ohjaajaguru Aleksis Meaneyn kiinnittäminen ohjaajaksi vahvistaa satutarinaan liittyvän asiantuntemuksen ja fantasian loputtomuuden.
Ronja ja hänen ystävänsä saavat myös maan mainioimmat tulkitsijat. Aksa Korttila Ronjana, Otto Rokka hänen ystävänään Birkinä ovat suomalaisen nykyteatterin monipuolisen haltioittavia näyttelijäkomeettoja. Esittelyssä he molemmat kertoivat kiinnostuksen tehtäviinsä syntyneen heti valinnasta kuultuaan ja kuvailivat omaa ensikäsitystään rooleistaan kutkuttavan sala- ja seikkaperäisesti.
Enkä tietenkään voi olla iloitsematta Otto Rokan roolikiinnityksistä, joita täältä Lahdesta Tiirismaan lukion musikaaleista alkaen olen seurannut teatterikoulutusten, parin merkittävän suomalaisen suuren teatterin näytelmien päärooleissa - Rokka on kaikessa taiteeseen ryhtymisessään aina onnistunut.
Palaamme Kansallisteatterin muutamaan syksyn ensi-iltaan arvioin.
Katso lisää syksyn ohjelmistosta:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.