Eilen uskaltauduin kohtaamaan Malvan. Lahden Visuaaliseksi taidemuseoksi nimetty vasta vappuna avautunut kymmenien vuosien odotus lahtelaisesta taiteen ja sen lahtelaisten ammatti-asiantuntijoiden muovaamasta 7000 neliön näyttelykokonaisuudesta tuntui häkellyttävältä puolitoistatuntia kestäneeltä ensisuudelmalta, yhä pökerryttävältä ja ajatukseni täysin täyttävältä erittelemättömän huumaavalta, uskomattomalta kokemukselta. Aikamme maailmaa muuttavan yhteiskuntakeskustelun keskipisteestä, sukupuolisuudesta koin selvästi ensi kertaa saaneeni mieheltä suudelman. Malvan suunnittelijat ja omistajat ovat miehiä.
Albin Kaasisen puuveistos vuodelta 1936
Paria poikkeusta lukuunottamatta sekä Erik Bruunin upeasti katettu esittely että pääosiltaan lahtelaisuuden menneisyyteen kurkottava erikoisesti huonekaluteollisuuteen keskittynyt osasto olivat täysin miestaiteilijoiden edustuksessa. Huonekaluteollisuus, niin paljon kuin sitä maassamme enää on vain tuotemerkkinä eikä enää valmistustyönä olemassa Iskussa saati Askossa, oli taiteelliselta panokseltaan silmiä avaavan miehinen. Paitsi että Sopenkorven sodanjälkeinen suuri huonekaluteollisuus puuttui kokonaan, niin koko Suomeen ja maailmallekin tuottaneet Asko ja Isku olivat suunnittelijoiltaan täysin miesten omima taidelaji. Paristakymmenestä lahtelaisesta maan keskeisestä suunnittelijasta vain yksi oli nainen. Onneksi tuo valmistusteollisuus tuotti hyvinvointia monille sadoille lahtelaisille naisille ja miehille, perheille työpaikkoina ja koko uuden sodanjälkeisen Lahden elämän hyvinvoinnin perustana.
Erk Bruunin näyttely oli jo aikaisemmin muutama vuosi sitten Sibeliustalossa esitellyt meille todella kansainvälisesti mitat täyttävän, yhä 96-vuotiaana Suomenlinnan ateljeessaan työskentelevän merkittävän graafikon. Alkuaan Viipurissa syntyneen taiteilijan taiteesta Malva näyttää esimerkillisesti nyt yhden elävän ja tuotteliaan suomalaistaiteilijan uran tulokset.
Lahden museoiden hallinnassa olevan Vanhan hyvän taiteen rippeet olivat kovin hajanainen pieni ote pääosin Wiipurin taiteilijaseuran Lahdelle säilytettäväksi lahjoittamaa aineistoa - kaikki miesten maalauksia tai veistoksia. Tosin esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan tuttu lahtelaisversio Keitele on melkoisen hämyisässä valaistuksessa mielestäni hieman ongelmallisesti näytteille ripustettu.
Näin lyhyellä ensikokemuksella läpijuoksulla olin päättänyt jo etukäteen aloittaa Malvani kanssa.
Uutuuttaan, uutta teknistä ripustamistapaa sekä pääsylipulla hissillä ajelua harrastavaksi ja itse näyttelyihin kirjautuvaksi näyttelykokijaksi vihkiydyin nopeasti miellyttävyyteen, kätevyyteen ja esteettömyyteen. Hieman silti koen rauhattomaksi suurten, valtavien hallien sisältämän uniikin taiteen - onko se sittenkin hieman sekavan, rauhattoman kokonaisuuden antama taidekokemus, pohdin, tai jopa jo mennyttä modernismia tuo avoin tila myös taiteessa? Tulen palaamaan Malvan näyttelyihin lähitulevaisuudessa tarkemmin, useastikin.
Nyt hämmästelen Malvan pääsylippukäytäntöä myös sen kaupunkilaisveronmaksajana 60.000 euron kuukausivuokran lisäksi. 16 euron hintainen pääsylippu oikeuttaa alkuaan kolmeen eri näyttelyyn, mutta nyt oli vain kaksi näyttelyä. Yhden näyttelyn hinta erillisenä olisi ollut 10 euroa. Vain kerran Malvassa käyvän on siis varmistauduttava etukäteen, että kaikki kolme näyttelytilaa ovat nähtävänä, vai? Nyt kahden näyttelyn hinnaksi nousi tuo 16 euroa - paljon taidenäyttelyitä kokeneena tuntuu melko suurelta.
Ja kovin miehinen ensisuudelma tietenkin on jo vähintään tyrmäävä kokemus - olkoonkin, että tulevat näyttelyt ovat naisten Nanna Suden ja Marjatta Tapiolan kovin usein jo muissa taidemuseoissa näytteillä ollutta elävien taiteilijoiden tuotantoa. Miesten taide on siis enää historiaa, poikkeuksena Erik Bruunin jatkuva elämäntyö, ja vain kuuluisien jo nimekkyyden hankkineiden naisten taide tätä päivää, tulevaisuuttakin. Missä viipyy rohkeus ja moderni tuottelias ote nykyaikamme visuaalisesta taiteestamme?
Nanna Susi: Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus 7.10.2022 - 2.4.2023
Marjatta Tapiola: Toisin sanoin 4.11.2022 - 2.4.2023
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.