Aidon lahtelaisen lastenteatterin ensi-illan päätyttyä ensimmäinen kirkasääninen kommentti kuului lämpiössä: ”Kiva näytelmä.”
Enempäähän ei toivo eikä voi vaatia tuolta muutaman kymmenen pääosin esikouluikäisen ja sitä nuoremman ensi-iltayleisöltä ynnä tusinalta heidän huoltajiaan. Kriitikollekin on tärkeintä se, miten lapset esityksessä viihtyivät - muusta viis.
Kun nyt nähty Mauri Kunnaksen tekstistä luotu draama aloitti Superteatterin koko teatterikauden täysin loppuunvaratuin parinkymmenen seuraavan esityksen urakan, myös aikuisille voisi jotakin siitä kertoa tuon tärkeimmän katsojakommentin lisäksi.
Anssi Hyvösen Herra Hakkarainen on tosi aito hahmo, jonka seurassa menee mihin vain. Hän on maukas, empaattinen ja taatusti seurattavan koominen olento. Näyttelijän taito olla luonteva ei ole helppo - mutta Hyvönen on sellainen ylivetohakkarainen, että mukaan hänen nahkansa sisuksiin katsojan on helppo pujahtaa. Hyvönen on koomikko vailla turhia naamioita. Siihen esittäjärintamaan seuraavaksi sopinee myös esityksen Masa-Marsu - Mika Seppälä - jonka Hakkaraista peesaava hahmo oli kiinnostava, mutta vielä hieman tarkempaa kokonaisilmettä roolihahmoonsa etsivä. Varsinkin hänen akrobatiaansa ja jongleeraustaan kaipasi menneisiin esityksiin kangistunut katsoja ja jäi suorastaan odottamaan, mihin esityksen kokonaislatauksessa nuo esittäjän harvinaiset taidot päälläseisontaa ostoskorissa lukuunottamatta unohtuivat. Tero Poralin monet tyypittelyt yllättivät hahmottelullaan ja varsinkin asemoinnillaan - milloin teatterin toisen kerroksen ikkunasta, milloin ulko-ovesta tai vain pimeydestä ne taian lailla ilmestyivät reportterinluontoisina kommentoimaan tai kauhistelemaan hakkaraistapahtumia. Ehkä niistäkin puuttui vielä se viimeistely: tarkempi silaus katsojan uskoa kaikkiin tyyppeihin ja dramaturgiassa ainakin muutamien selvästi aikuisille tarkoitettujen turhan pitkien jo vanhahtavien kunnas-tekstiosien kieliasun ajanmukaistaminen.
Mutta unissakäveltiin ja hurjia vaaratilanteita koettiin, varman päälle mentiin nukkumaan kaikkine manöövereineen - traditiot tulivat selväksi jok'ikiselle katsojalle.
Etupenkin kikkarapäinen kuusivuotias tahtoi riemukkuudessaan haljeta, niin innostuneesti hän jaksoi melko pitkän näytelmän elää täysin hengessä mukana ja elein ja ilmein imitoida ja nauraa kikattaa koko esitysajan.
Valaistus, lavastus ja puvut, näyttämötarpeisto, miltei äänetkin toimivat mallikkaasti. Kokonaisuus tarkentuu ensi-illan jälkeen varmasti selkeämmiksi kohtauksiltaan, joita aikuiselle riitti määrältään jo riittävän yltäkylläisesti.
Näytelmädramatisointi Mauri Kunnaksen Hyvää yötä Herra Hakkarainen (1999) -kirjasta.
TEKSTI: Mauri Kunnas
SOVITUS & OHJAUS: Tero Porali
LAVALLA: Anssi Hyvönen, Mika Seppälä, Tero Porali
MUSIIKKI: Tero Porali PUVUSTUS: Emilia Porali LAVASTUS: Emilia & Tero Porali VALOT & ÄÄNET: Ryan Welsh
ÄÄNINÄYTTELIJÄT: Kati Taitonen, Eppu Gustafsson, Jari-Pekka Rautiainen, Lempi Mattila, Mika Seppälä, Tero Porali, Anssi Hyvönen, Emilia Porali, Ryan Welsh
KUISKAAJA HARJOITUSKAUDELLA: Lempi Mattila
Ensiesitys Superteatterissa 17.9.2022 klo13.00
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.