Harjun koulun tärkeydestä keskustan lapsille ja perheille on näinä aikoina medioissa todistettu vanhempainyhdistysten kannanotoilla jälleen moneen kertaan.

Laskin, että neljännesvuosisadan aikana peräti yhdeksänä eri ajankohtana sen hienot Eliel Saarisen luomat tilat, sopivan intiimi koulupiha ja muhkeat, tyykikkäät, terveet seinät ulkoa ja sisältä on olleet bisnespäättäjien hampaissa. Väliin sinne on keksitty - oikein TV-ohjelma toteuttaen - perustaa IB -lukiokin. Yleensä koulun oppilaiden vanhemmilta tai koulun  opetushenkilöstöltä ei asiaa koskaan edes tiedustella, vaan yritetään koulu myydä eniten tarjoavalle. Harjun koulun  kunnosta annetaan hämmästyttävän väärä  kuva - ilmeisesti Tilakeskuksen ylimielisen ja tarkoitushakuisen - kaikki myytävänä - periaatteen mukaisesti. 

 

Lahtelaisen politiikan ja erityisesti sen jo vuosia sitten loksahtaneen päämäärättömän, johtamattoman ja vastuuttoman koulupolitiikan tunnistaa siitä, ettei kenelläkään päättävistä tai järjestävistä henkilöistä Lahdessa ole todellista, asiantuntevaa ja vastuullista koulunäkemystä. Vanhemmat jo suorastaan kauhistelivat viime viikollakin, miten yli kahdeksankymmentä  oppilasta yhdessä ryhmätilassa vaikkapa Kivimaan uudessa koulussa ohuella verholla erotettuna saa päivittäin opetusta asiassa kuin asiassa. Sähköposteissaan Lahen uutisia -julkaisulleni he kysyvät, mikä on se oppivelvollisuus, joka sivistyneessä Suomen valtiossa lain määräämänä näin hoidetaan.

 

Suomessa oppivelvollisuus säädettiin lailla vuonna 1921. Vakinaisesti  Suomessa asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus suoritetaan peruskoulussa,  joka opettaa sen oppimäärään kuuluvia oppiaineita. 1.8.2021 alkaen oppivelvollisuus päättyy, kun oppilas täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että jokaisen nuoren on oppivelvollisena jatkettava opintojaan peruskoulun jälkeen esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa täysi-ikäisyyteen saakka. Samalla myös toisen asteen oppimateriaalit muuttuivat maksuttomiksi.

Omalta kohdaltani muutama vuosi sitten - kun Lahdessa niin alakoulu kuin yläkoulukin olivat homepakolaisina milloin missäkinpäin kaupunkia - mukanaan jokainen koulun oppilas, Tiirismaan monisataoppilaista peruskoulua opetettiin Suurhallissa vuonna 2014 yhtenä ryhmänä Lahden suurhallin basilleja ja homeitiöitä keräävän pelikenttämaton yhteistilassa ilman ääntä eristävää väliseinää koko syyslukukausi.

 

Koko kaupunki keksittiin ratkaisuksi jo näissä homeyhteyksissä varustaa monien peruskoulujen osalta parakeiksi - ja kehittää samalla ihmekeksintö - monitoimitalo tulevaisuuden koulun ratkaisuksi. Lakkautettiin yhteisöllisesti lapsia ja nuoria kehittävät pienemmät, lähinnä koteja sijaitsevat peruskoulut ja yhdisteltiin kouluja tuhannen oppilaan suurkatraiksi turhia seiniä varoen, kuten viimeisimmäksi Launeella sekä Kivimaalla - ja nyt kohta Suomen suurimmaksi mainostetussa lähes kahdentuhannen oppilaan Paavolan kampus-ajattelemattomuudessa.

 

Miltei kaikki lahtelaiset oppilaat ja vanhemmat ovat saaneet parin viime vuoden koronapandemian aikana ymmärtää, ettei etäopetukseen siirtyminen kouluissa enää ole sitä vastuullista, oppilaan kyvyt, lahjat ja huolet huomioivaa peruskoulun, saati ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen toteuttamista, mitä laki ja asetukset Suomessa tarkoittavat.

Seinillä on markkinahinta, joka aina ylittää Lahden sivistysjohtajan ja lakimiesten tulkinnanvaraiset perusopetuslain ja oppivelvollisuuslain -käsitteet. Varsinkaan perusopetuksella ei ole pysyvää markkina-arvoa, vaan se on pelkkä kauppatavara tänään. Sen pysyvä arvo meni Pisa-tutkimusten mukana Suomessa nopeasti ale-hinnoitteluksi. Edullisuus, joka lasketaan vähimmällä oppilaan henkilökohtaiseen opetukseen uhrattavalla oppilaskohtaisella seinä- ja lattianeliömetrillä, niistä ynnättävällä loppusummalla on tänään Lahden tavoitteena. Siinä Lahti on onnistunut jo monta vuotta peräkkäin pääsemään maakunnan ja Suomen kärkisijoille.

Lahden kouluasioihin tulee siis lopulta vain yksi vastaus - seinät ratkaisevat. Ratkaisija on Tilakeskus ja Jouni Arola insinööreineen sekä Kaupunginhallitus tila-jaostoineen. Sillä on myös rahaa, sillä se myy huoletta eniten tarjoavalle lakkauttamiaan koulu- ja muita kaupungin kiinteistöjä. Se on keksinyt ja takonut kaupunginvaltuutettujen päähän pysyvästi periaatteen, ettei Lahti enää laita kaupungin varoja seiniin, vaan myy ne heti rakennettuaan vaikkapa Ruotsiin (kuten Paavolan kampuksen). Näin saadaan rahaa kaupungin budjetin riittämiseksi lisää vaikka pyöräteihin ja kaikki mahdolliset metsät ja luonnonsuojelualueet kolisevin kuntoportain varustaen ja viherpiipertäjien ihailemat turhat harvinaiset linnustot hävittäen.

Mennään vuokralaisiksi jokaiseen yhteiskunnan palvelualan puitteisiin rakennettuun seiniä vaativaan toimintaan. Maksatetaan ne kaupunkilaisilla vuokrien kohottamisina. Ei omisteta turhia seiniä. Kaupungin tulo- ja menoarvio näyttää näin somalta, turhia pääomasummia siinä ei näy.

Peruskouluopetukseen liittyvän kolmetasoiseen tukeen laki suo korkeampaa valtionapua. Siksi syntyy myös opetukseen valtavia ryhmäkokoja. Siksi saadaan (hieman laki- ja asetusmääräyksiä itse muotoillen ja sivuuttaen) mahdollisimman suurta valtionapua ja lisäavustustakin kaupunkimme opetuksen lisäeuroiksi - siirtämällä papereilla muodollisesti tukea saavia oppilaita mahdollisimman suuri määrä ikäluokista samanaikaisopetukseen muiden oppilaiden  kanssa - aikaisemmin näitä oppilaita tutkittiin ja diagnosoitiin tarkoin eritysopetusta varten, enää ei. 

Peruskouluopetuksen kustannusten karsimiseksi, turhien rauhallisten opetustilojen seinien vähentämiseksi, muodostetaan monitoimirakennuksia, joiden oppilasvetoisuus on suuri ja tuloksena - pienemmillä oppilaskohtaisilla seinäneliöillä voidaan laskennallisesti rahaa säästäen opettaa samalla hinnalla paljon suurempia oppilasmääriä.

Koulujen johtajia ja rehtoreita voidaan surutta vähentää, koska asiantunteva pedagoginen johtajuus ja kouluyhteisöllinen kodikkuus koetaan koulutuskustannuksia lisäävänä turhuutena. Johtajaa tarvitaan enää vain tuon monisataisen oppilasmäärän toiminnan järjestelijänä ja sellaiseksi kelpaa eri poliittisten puolueiden sopiviksi katsomat kellokkaiksi pyrkivät henkilöt (kuten Paavolassa lukiossa vapaamuurari ja tulevassa perusopetuksessa kokoomuspäällikkö). Toiminnanjohtaja-titteleillä Lahdessakin muutamat ennen sympaattisina persoonina tunnetut opettajat saavat rehtoreiksi päästyään roiman lisäpalkkion oppivelvollisuusasioita hoitaessaan. Nuo suuret koulutusyksiköt ovat muutenkin noille muutamille, valitun luonteen omaaville mieluisia, niistä kun saa virkaehtosopimuksen mukaisen palkan ja lisäpalkkiot oppilas-, opettaja- erityisoppilas-  ja ryhmämäärän mukaan. Härskiä on, että nuo samat suuren oppilasmäärän itselleen keränneet rehtoripersoonat kehtaavat valittaa jopa kirkollisessa julkaisussa, että heidän koulussaan "Nyt oireilevat myös aiemmin hyvin voineet lapset."

Näin toteutetaan mm. oppivelvollisuuden edellyttämä peruskoulu seinäneliöiden periaatteella Lahdessa. Epäiletkö? Totta se kuitenkin on.

Katsotaanpa sitten koko Päijät-Hämeen 10 kunnan vertailtavuutta perusopetuksen suorittamisessa. Mitä yhdeksänvuotisessa peruskoulussa missäkin kunnassa maksaa, paljonko kunta käyttää ministeriöltä saamastaan oppilaskohtaisesta rahasummasta opetukseen ja mihin muuhun tuo oppilaan kouluttamiseksi tarkoitettu raha menee.

 

 

 

Ylläolevan taulukon ylin rivi on Lahden kaupungin 9-vuotista peruskoulua käyvistä oppilaista viime vuodelta:

1. Kunnan 9-vuotisen peruskoulun koko oppilasmäärä
2. Opetushallituksen myöntämä oppilaskohtainen määräraha
3. Kunnan opetukseen käyttämä raha edellisestä
4. Kunnan opetukseen käyttämä oppilaskohtainen % valtionavusta
5. Koulutilojen oppilaskohtainen summa
6. Oppilaskohtainen kouluruoan hinta

 

Lahden kohdalla tilasto kertoo, että

1.Lahdessa on 9-vuotisen perusopetuksen oppilaita 10385.

2. Opetushallituksen oppilaskohtainen määräraha on peruskoululaiselle 9835 euroa jokaiselle Lahden oppilaalle lukuvuodeksi.

3. Lahti käyttää siitä 5523 euroa opetukseen jokaista oppilasta kohti vuodessa.

4. Opetusministeriön antamasta oppilaskohtaisesta rahasta se käyttää opettamiseen vain 56,8 %.

5. Opetustiloihin se ottaa ministeriön rahasta jokaiselta peruskoulun oppilaalta 2641 euroa vuodessa.

6. Ruokailuun se käyttää opetusministeriön oppilaskohtaisesta rahasta 3 euroa jokaisena koulun opetuspäivänä.

Summana voidaan sanoa, että Päijät-Hämeen kunnissa on 9-vuotisen peruskoulun oppilaita yhteensä 18439.

 

Taulukkoon liittyy ministeriön sivuilta ottamani yksityisen Lahden yhteiskoulun tiedot vastaavina lukuina (vihreä teksti).

Siitä selviää, että Lahden yhteiskoulu käyttää Opetusministeriön antamasta oppilaskohtaisesta rahasta huomattavasti suuremman rahamäärän opetukseen sekä siihen myös selvästi suuremman % luvun valtionavustuksesta kuin mitä kunnan opetus. 

 

Pelkällä yhteenlaskutaidolla ymmärtää, että yksityiskoulun oppilas saa opetukseensa merkittävästi enemmän aikaa kuin kunnan peruskoulun oppilas. Erittäin merkittävää on, että Yhteiskoulu myös ottaa oppilaskohtaisesta rahasta huomattavasti vähemmän oppilaskohtaisten tilojen rahoitukseen. Syykin on selvä: Lahden yhteiskoulu toimii puhtaalla koulun periaatteella täysin omissa, vuokraamattomissa tiloissa. Lahden kaupunki taas on ottanut oppilaiden tilat kaupusteluvälineiksi ja se näkyy sekä tuntuu myös kovin pienenä oppilaskohtaisena opetuksen määränä joka vuosi sekä jatkuvasti kasvavina koulujen vuokratiloina.

 

Tilojen kustannusten säästämiseksi taidetaan Lahden kaupungissa osata muunkinlainen säästäminen hyvin. Selvin todiste on kertoa, miten täällä suurkoulujen perusteella lakkautetaan kouluja - ennen maan ykkösenä Lahden ja maailman Pisa-ykkösenä paistatelleessa peruskoulussa:

- Vähennetään kielivalinnat pelkäksi englanniksi.

- Säästetään asiantuntijoiden ja erityiskielten opettajien turhilla viroilla menoeriä. Supistetaan kulttuuri vain lännen malliin mahdolliseksi, eurooppalaiset, jopa vihollisen kielen opiskelumahdollisuus täysin unohtaen.

- Näytetään tilastoja, miten vähän Lahti tuhlaa varoja verrattuna vertaistensa muiden kaupunkien perusopetukseen.

- Todistetaan asia vielä numeroin kaupungin budjetista päätettäessä. Haukutaan vaikkapa (kuten viime valtuustokouksessa) koko peruskoulun maahan yli viisikymmentä vuotta sitten tuoneita demareita, jotka eivät muka ajoissa heränneet virkamiesten säästöesityksiiin, joissa budjetista repäistiin miljoona pois koulujen tarpeista.

- Näytetään köyhä Lahti upporikkaana eurooppalaisena ympäristöpääkaupunkina kaikki mahdolliset kaupungin varat statuksen nimissä kaupungin asukkaille merkityksettömiin toimiin, projekteihin ja lisähenkilöstöön tuhlaten.

 

 

Nyt on myös viimeinen hetki pistää johtava virkahenkilökolmikko kaupunginjohtaja Pekka Timonen, sivistysjohtaja Tiina Granqvist ja uusi,* kaupunkiamme täysin tuntematon opetusjohtaja Virve Jämsén henkilökohtaiseen virkavastuuseen taistelemaan lasten sekä vanhempien ja kotien, meidän kaupungin asukkaiden puolesta, jokaisen kaupungin veronmaksajan heille maksaman palkan edestä lahtelaisesta koulutuksesta.

 

* Muutama kuukausi sitten alkanut Virve Jämsénin työ kaupunkimme johtavana kouluviranomaisena on heti osoittanut, että kaupunkiamme täysin tuntematon, junan tuoma henkilö voi täysin erehtyä liian pikaisessa arvioissaan ja tekemissään päätösehdotuksissa. [ESS 10.12.22 s.10/Jukka Airo]

Jämsénin olisi kuitenkin paljon tärkeämpää taistella takaisin peruskoulun oppivelvollisuuskoulutuksen asema kaupungissamme. Nyt se on poljettu maanrakoon.

Tämän artikkelin alla linkkeinä vain muutama poiminta Lahen uutisia -artikkeleihin ja kouluihin tässä kaupungissa ennen Jämsénin toivottua saapumista kaupunkiimme. Kannattaisi Virve Jämséninkin ottaa aina tuore ohje työhönsä: ensin tutkia asiat, kuulla kasvatusasioiden keskeisiä asiantuntijahenkilöitä vanhempia ja opettajia ja siten onnistua löytämään luotettavat asiantuntijat päätösten taakse ja vasta sitten hutkia.

 

Tilakeskuksen Keisarikunta ja kaavoittajamme tuhoavat Lahden - Lahen uutisia - Vuodatus.net -

Lahden lapset kaupungin rahantulon esteenä - Lahen uutisia - Vuodatus.net -

Vanhemmat yli laidan - Lahen uutisia - Vuodatus.net -

Lahden perusopetus tuuliajolla 4. - Lahen uutisia - Vuodatus.net -

Oppimisen työilmapiiri hapantuu omiin valtarakenteisiinsa - Lahen uutisia - Vuodatus.net -

Vallankäyttöä oppivelvollisuudella ja lasten terveydellä - Lahen uutisia - Vuodatus.net -

Kaupunkimme halpamyydään ja demokratiamme romutetaan - Lahen uutisia - Vuodatus.net -