Kansallisteatterin sataviisikymmenvuotista taivalta juhlittiin 10.12.22 Vallilan Kansallisteatterissa ensi-illalla - näyttämömusiikilla ja sen sisällöllä ja esityskypsillä laulujen persoonallisilla tulkinnoilla Lauletut Laulut -konserttina. Teatterimusiikin tuoma esitysten energisyys, tunnelmallisuus, taiteellinen kiehtovuus ja näyttelijöiden suurenmoinen laulamisen yhteisilmaisu täytti illan hurmaavasti. Miten voisikaan enää paremmin teatterilaulun tulkita suomalaisten tunnoista, kuin sen teki maamme oma Kansallisteatteri.

Sen taitava näyttelijäkunta oli ajatellut ensin tehdä pienen soman historiallisen laulupolun, teatterin lämpiössä esitettävän konsertin muodossa omaan 150 vuotta täyttävään teatteriinsa tehdyistä ja sävelletyistä lauluista sekä antaa vähäisen yleisön siellä seurata heidän lauleskeluaan. Vaan mitä tapahtuikaan.

Komealla, tunteikkaalla, puhuttelevalla, hauskalla teatterilaulun suomalaisbulevardilla Vallilan Kansallisteatterin salissa saimme ajatuksissamme astella harvinaisten sävelten ja sävellysten rikkaudessa ja lumoavuudessa koko konsertin, malttamattomina laulunumeroita odottaen ja niistä sitten täydellisesti korvin, silmin ja sielun sympatioin nautiskellen.

Esittämistaiteellinen musiikillinen konsertti, jossa aina sävellys ja esittäjä valintana on jo idea ja yllätys sekä persoonallinen tulkinta nautinnon herkullinen hedelmä. Katsojan on helppo olla laulukavalkadin matkassa mukana ja yrittää muistella ainakin lähimpien ensi-iltanäytelmien musiikkitunnelmia - tai viilettää kauas koskaan ennen kokemattomaan Kansallisteatterin esitysten teatterimusiikin historiaan aina 1800-luvun lopun fennomaanisen tunteen Tukkijoki-näytelmän melodisen kansallisromanttisiin pauloihin ja palata ihan tämän päivän räppisen näytelmämusiikin tuntoihin saakka.

Olihan näyttämön asemointikin tyylikäs, lavasteratkaisunsa tunnelmallisin tasoin, valoin, hillityin spottikohdennuksin, vaihtuvin valöörein alleviivaten solistin osuutta ja koko ensemble näyttämöllä - laulamisen riemua tulvillaan. Mutta ylinnä kuitenkin - tuo teatterilavan mahdottoman taitava ja luonteva omistaminen kullekin esitykselle ovat sitä harvinaisuutta, jota vain näyttelijätaide ja musikaalisuus pystyvät luomaan.

Kaikkiaan 23 laulunumeron kokonaisuutta, neljätoista teatterin näyttelijää, kuusihenkinen Hyvät henget moni-ilmaisullinen teatteriorkesteri toteutti tämän konsertin.

Miten koreilemattomia ja mukaansatempaavan luontevia näyttelijät ovatkaan, kun heitä ei ole pyntätty maskeihin, peruukkeihin tai rooliasuihin - näyttelijän taito löytää sävelen sävy, tekstin ajatus, elämän ymmärrys, kielen kauneus ja oman sydämen aito laulamisen tunnevoima tuntui niin aidolta.

Säveltäjänimistä saa konsertin ohjelmassa varmaan ansaituimman huomion teatterin pitkäaikainen kapellimestari (1934-1973) Heikki Aaltoila, jonka musiikin helmiä, laulujen sävellyksiä ja tietenkin aikalaisten näyttelijöiden tulkintoja voi vain kuvitelmin rekonstruoida.

Katariina Kaituen & ensemblen naisten Rva von Cypressenburgin aaria (Nestroyn Tiitus Tulitukka -musikaalista 1960) oli yksi Aaltoilan hieno sävellysesimerkki ja myös koko konsertin taidokkaimpia, tunteikkaimpia ja musikaalisimpia esityskokonaisuuksia.

 

Jos omat sävellysherkkuvalintani teen, niin tuoreimmasta päästä ovat ilman muuta Laura Ruohosen koko perheen näytelmä Tippukivitapauksen (2017) herkkuriimitellyt sanat ja Anna-Mari Kähärän tekemät kivanhauskat sävelkiemuroinnit - konsertin alkuosasta kähäräisen sävelhuumorin esilaulajien Harri Nousiaisen & Annika Poijärven plus koko ensemblen energinen ja hallittu Kaikki Piti Sanoa -teatterisävellys ja koko konsertin päätöksen Vakain tassuin ensemblen yhteisrintamallisen lämmin ja hallittu joukkoesitys.

Ehkä voimakkaimmin tämän päivän teatterigenreä ja sen vaikuttavuutta edusti kuitenkin Ilja Peltosen Buchnerin klassinen Woyzeck-teksti aikamme ahdistukseen peilaavana, suomalaisen Palefacen yhteiskunnallista maailmanloppuista riimivauhtia Peltosen varioiva ja hurjaksi patoutunut, sisäistynyt räppäystulkinta.

Tätä päivää, kauniin levollisesti, mutta tunteitamme ja asenteitamme syvältä puhdistavasti soi myös Jussi Tuurnan omaääninen, puhtaan melodinen sävelkieli Pirkko Saision (2011) HOMO!-näytelmään tehtynä ja Veijon laulu vaikuttavana, liikuttavan pelkistettynä, kauniina - Janne Reinikaisen & Janne Marja-Ahon laulutulkintana sekä samaan näytelmään Shakespearen & Tynnin runoilema Sonetti 144 Jani Karvisen vetoavana, upean musikaalisena tulkintana.

Itsenäisyyteen heräävästä suomalaisuudesta ja siihen liittyvästä suomalaiskansallisesta romantiikasta kertoo Kansallisteatterin ohjelmistovalinta Teuvo Pakkalan Tukkijoella (1899) ja näytelmään Oskar Merikannon tekemä kaunis Tuulen henki, lemmen henki sävelkieli - tänään Pirjo Luoma-Aho herkkänä tulkitsijanaan.

Lauri Haarlan näytelmään Keinu-morsian (1942) Väinö Raition säveltämä kohtaloballadi Lahomyllyn surmalaulu Aksa Korttilan makaaberin kammottavana dramatiikkahuippuna - koko esittävä taiteilijajoukko mukana tarinan jännitettä nostaen.

Vielä kiirehdin muistamaan: Maria Kuusiluoman kiihkeän sensuellin tulkinnan Atso Almilan sävellyksestä Kadut Berliinin (sanat Sherman, Vaaleanpunainen kolmio -näytelmästä 1962).

 

Enkä yhtään liioittele, että illan kaiken näyttelijäilmaisun ylevöittämiseksi usein ihan tähtitaivaiseksi auttoi valtavan monitaitoinen viihdeorkesteri, joka loi tunnelmia soittimin niin, että sydänjuuriin saakka melodiat, huippuherkät kitarasäestykset, hienot sovitukset, instrumenttien maukas tehosteäänikirjoisuus ja koko laulavan ensemblen luomat tunnelmat loihtivat harvinaisen musiikillisen teatterilaulu-elämyksen.

Kansallisteatterin juhlakonsertin koin mielenkiintoisena teatteritaiteen repertuaarin laajentumisena, uutuutena, jossa ohjaaja on varsin keskeinen vaikuttaja, kuten nyt - Mika Myllyaho loihtimalla kokonaisuuden ehjäksi, toimivaksi ja tyylikkääksi.

 

 

LAULETUT LAULUT

Musikaalinen aikamatka 150-vuotiaan Kansallisteatterin historiaan.
Kansallisteatterin esityksiin mm. Erkki Melartinin, Oskar Merikannon, Heikki Aaltoilan, Anna-Mari Kähärän, Maija Ruuskasen ja Jussi Tuurnan säveltämistä näytelmiin liittyvistä lauluista koottu konsertti 1800-luvulta tähän päivään.

Koonneet ja ideoineet, sovittaneet, harjoittaneet Tuomas Kesälä ja Riitta Keränen

Esiintyjät: Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Jani Karvinen, Aksa Korttila, Maria Kuusiluoma, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi, Sari Puumalainen, Janne Reinikainen, Paula Siimes

Orkesteri: Joakim Berghäll, Janne Halonen, Tuomas Kesälä, Kukka Lehto, Jussi Miettola, Arto Nurmi

Ohjaus Mika Myllyaho, visuaalinen suunnittelu Auli Turtiainen

Artikkelin valokuvat  Tuomo Manninen

 

Arvio esityksen ensi-illasta 10.12. 2022

https://www.kansallisteatteri.fi/ohjelmisto