Päätin näin vuoden 2023 Ystävänpäivänä palata vielä yhteen koko Suomen merkittävimpään Lahdessa järjestettyyn kulttuuritapahtumaan - nimeltään

Suomalaiset Historiapäivät 3.- 4.2. 2023

 

Tuskinpa Lahdessa yhdessä puolitoistavuorokautta kestäneessä tapahtumassa on koskaan ollut niin monta menneisyytemme ja sen tutkimuksen huippuasiantuntijaa paikalla kertomassa meille lahtelaisille tutkitusta ja kirjoitetusta Suomestamme.

Seurasin kotona kelpolaadullisesti striimauksina toteutetut useat tilaisuudet. Kiinnostuneet, melko iäkkäät sadat paikalle rientäneet historiapäivien seuraajat, Sibeliustalon luentosalien täyteydeltä ensi kertaa koronapandemiavuosien tauon jälkeen kansoittivat harvinaisen, tasokkaan, maksuttoman, valtakunnallisen kulttuuritapahtuman Lahdessamme.

Oikeastaan eniten ihmettelin, miten kuuden asiaan uppoutuneen ja ahkeran, vapaaehtoisen Suomalaiset Historiapäivät Hallituksen varaan perustuva tapahtuma pystytään yleensä järjestämään.  

Suomalaiset Historiapäivät 2023

HALLITUS  

Kaupunkineuvos Kari Salmi, puheenjohtaja

VTT Jenni Karimäki

Opetusneuvos Ville Marjomäki

FT Julia Dahlberg

FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela

FM  Vuokko Schoultz

 

Ajattelin, ettei Lahdessa enää ole sellaista kulttuuria, ei sellaista paikalla-asuvaa asiantuntijuutta, perinnettäkään, kuin mitä päivät edellyttäisivät. Järjestelytoimikunta joutuu kulkemaan niin korkealla tasolla tavallisen lahtelaisen pään yläpuolella. Täällähän valtaväestö tulee kuin muurahaiset ilmaisen kahvikupin ja pullasiivun perusteella tai uusien ilmaisten muoviämpäreiden houkuttelemina mihin vain, aiheesta ja paikasta välittämättä.

Sana kulttuuri ja ainakin historia on meille kiekko- ja potkupallolahtelaisille vieras tarkoitukseton turhake.  Väärässä olin. Yleisömäärä ja täydet salit olivat päivien hieno tulos. Erityisesti on ihme, miten tapahtuman järjestäjähallituksen kuusikko ja yksi palkallinen toiminnanjohtaja olivat saaneet myös suomalaisten asiantuntijoittemme huippuja meille tutkimuksistaan kertomaan. Paljon talkootyötä, sisko- ja veljesrakkauteen vetoamista, maanitteluakin oli jouduttu varmasti käyttämään.

 

Itse tietenkin päätin mennä myös paikalle tapahtumaan, joka oli taatun aidosti lahtelainen sisällöltään. Tälläkin kertaa Puusepän verstas -sali oli lähes täynnä, vaikka aiheena oli kovin nurkkakuntakohtainen historiatietämys - Lahti ja sen menneisyys. Meitä istui aika monta kymmentäkin lahtelaisesta opetustyöstä elämänsä toimeentulon saaneita Suomalaiset Historiapäivät 2023 tilaisuuksissa, muun kovin monikokemuksellisen kansan joukossa. Elävien luennoitsijoiden ja kiinnostuneen yleisön reaktiot sekä kommentit ja tuttavienkin tapaaminen on nykyihmisille suurta elämän arjen harvinaisuutta.

 

NÄKÖKULMIA LAHDEN PAIKALLISHISTORIAAN

Puheenjohtaja opetusneuvos Ville Marjomäki

 Suuri tuntematon? Diplomaatti ja tieteentekijä G. J. Ramstedt lahtelaisena vaikuttajana

Tutkija Janne Ridanpää

 Arkeologisia näkökulmia paikallishistoriaan

 FM, tutkija Päivi Repo

 Kuka oli ”Lahlen Kalle?” – Lahden seutu ja asukkaat keskiajalta 1500-luvulle

 Apulaisprofessori Anu Lahtinen

 

Referoin vain kovin pintapuolisesti muistini jäänteitä tästä lahtelaishistorian puolitoistatuntisesta tapahtumasta.

 

Tuttu, pitkäaikainen koulumies, Lahden kansanopiston opetuksen maan ykköseksi luotsannut, yksi päivien hallituksen jäsenistä Ville Marjomäki oli jälleen tilaisuuden salintäyteisen yleisön varma ja taattu, historiantuntemuksen johdattelijamme.

 

Janne Ridanpää on Päivälehden museon tutkija. Hän asuu Lahdessa ja tuntee Lahden. Hänen aiheestaan G.J. Ramstedt olin hänen kirjoituksenaan hiljattain lukenut Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosijulkaisusta. Mutta Ridanpään esitystapa oli raikkaan vauhdikasta, hyvän huumorin täyttämää, perusteellista eläytymistä tähän harvinaiseen lahtelaiseen sivistyneeseen kielitieteilijään, Mongolian diplomaattiin. Ekstrana vielä Ramstedtin panos aikanaan Lahden Yhteiskoulun monen eri kielen opettajatehtävässä toi lahtelaiskoululle yllättävää uutta statusta. Ehkäpä juuri tuo kielentaitamisen harvinaisuus - mongolia, jonka Ridanpää kertoi Ramstedtin opetelleen Mongolian junamatkallaan, oli jo melkoinen näyte ns. kielipäästä. Yhteiskoulu lähtöpisteenä sai myös esityksessä todellisen suitsutuksen muutenkin, sen pitkäaikaisen rehtori Avellanin välinpitämätön suhtautuminen puolisonsa suhteeseen samaan aikaan Lahdessa asustaneen köyhälistökirjailija Putkinotkon Joel Lehtosen kanssa sai mielenkiintoiset dokumenttinsa. Jopa Kansainliiton päätöksessä liittää Ahvenanmaa joko Ruotsiin tai Suomeen oli Ridanpään mukaan juuri Ramstedtin ansiota liittää se Suomeen - hän pystyi kartantuntijana ja kielien taitajana jo Aasian mantereelta kertomaan saaren saaristoineen kuuluvan Suomeen. (Vaikka ruotsalaiset väittivät, että Ahvenanmaan ja Suomen välillä on täysin saareton aava meri - yleisökeskustelussa kommentti erikoislähettiläs Heikki Talvitien puheenvuorossa).

Kannattaa, lukijani, Helsinki-matkoillanne poiketa tuohon maksuttomaan Päivälehden (=Helsingin Sanomien) museoon. Se on yksi suomalaisten museoiden tietävimmistä, moderneimmista, interaktiivisesti Suomen maan tapahtumista viestittävä laitos aivan keskellä Helsinkiä.

 

Päivi Repo on vasta vanhemmilla työrupeamillaan haksahtanut arkeologiaan opinnoissaan ja työssään. Vuonna 2013 hän tuli Lahteen toriparkkia rakennettaessa kaivelemaan torin alta Lahden menneisyyttä monen muun arkeologin, palkatun sekä harrastajan kanssa. Repo oli erikoistunut vain kutomotuotteiden löytämiseen ja tulkintaan, joita loppujen lopuksi löytyi kovin vähän tuosta valtaisasta neliö- ja kuutiomäärästä torin pohjaa. Meille selvisi kuitenkin, miten arkeologit suunnittelevat työnsä: Joko siten, että rajataan neliömäärä aluetta ja tutkitaan se pohjaan saakka tai siten, että etsitään määrätyn korkuisesta esim. parinkymmenen sentin paksuisesta kerroksesta laajemmalta alueelta kaikki mitä löytyy ja sen jälkeen taas seuraavasta parinkymmenen sentin kerroksesta. Näin voidaan paikantaa löytökohdat ja määrittää myös löydöksen arvioitu käyttövuosi.

 

Anu Lahtinen oli tottunut kaivelemaan vanhoja asiakirjoja ja hänen tavoitteenaan oli esitelmäänsä varten löytää Lahteen viittaava persoona suomalaisista asiakirjoista. Ihan varma en ole, en siis tullut vakuuttuneeksi, kun hän yhdestä silakkakäräjien yhdentoista lautamiehen joukosta löysi sitten tuon Lahlen Kallen 1500-luvulta.

 

 

Melko kirkas luentosalin valaistus himmensi esitelmien hienot valokuvat kovin epäselviksi leveässä salissa kahdella eripuolella luentotilaa ripustetuilta suurilta heijastuskankailta.  

Reilun puolitoistatuntisen yhtämittaisen istumisen aikana, jolloin kolme esitelmöitsijää peräkkäin alusti omat aiheensa, puusepänverstaan ilma suhteellisen matalassa luentosalissa paksuni kovin hapettomaksi, kysymykset ja niiden into olivat jo vähissä - eikä kunnon keskustelua enää kipinöitynyt salissa syttymään. Liian moni meistä oli jo niin turtunut, ettei kahdesta viimeisestä kolmen esityksen lahtelaisosion esityksen sisällöstä enää saanut täyttä tolkkua.

 

Tilaisuudesta poistuessamme analysoimme parin tutun lahtelaisen viestinnän asiantuntijan kanssa vielä vierailijoiden osuutta ja niiden sisältöä melko väsyneeseen tunnelmaan.

Yksi kolmesta - hänkin kertomansa mukaan hieman yllättävän hiljattain tilaisuuteen kutsuttuna - osasi asiansa ja mikä tärkeintä persoonallisen tapansa viestiä niinkin sekalaisesti sivistyneelle yleisölle kuin mitä Lahti tällaiseen tilaisuuteen kerää itsemagneettisena paikalle: kaiken akateemisen kaupungin kerman, keskitasoisen seutumme opettajakunnan, perheitä ja sitten meitä tavallisia Lahdessa työnsä tehneitä varmaan kymmeniin eri ammatteihin kuuluneita kansalaisia.

Näillä historiapäivillä on siis ajan mukana syntynyt menneisiin aikoihin verraten myös viestimisen varjopuolensa. Ainakin kun niille jaksaa edes yhteen tilaisuuteen kroppansa raahata, voi todeta, etteivät kaikki asiantuntijat suinkaan enää osaa viestiä kiinnostavasti. Eivät ainakaan siten, mikä ennen teki pasifisti Yrjö Kallisen tai herättäjä Niilo Yli-Vainion kaltaisista shamaanisista ammattipuhujista vetovoimaisen kansalaistapahtuman yleisön kiirehtiä paikalle mielenkiinnosta.

Nyt onkin, parahin lukijani, mainio tilaisuus vielä ottaa Suomalaiset Historiapäivät 2023 netistä esille. Kuunnella ja katsella kotona rauhassa nuo monet esitykset. Striimaukset ovat vielä kaksi viikkoa käytettävissä. Itse huomasin, että monet niistä olivat striimattuna laadukkaita, kuten tuo lahtelaisosiokin.

https://www.suomalaisethistoriapaivat.fi/ohjelma

 

Hyvää kansainvälistä ystävänpäivää !