Red%20Nosa%20A.Kivi%203.jpg

Kahden Red Nose Companyn klovnin päästäminen 13 kuukautta sitten Suomen Kansallisteatterin suurelle lavalle tulkitsemaan loppuunmyydyn teatterikorun punasamettisissa tuoleissa istuville seitsemällesadalle katsojalle Aleksis Kiven persoonaa, teoksia ja tämän päivän merkitystä suomalaisuudelle oli ja on yhä täydellinen, suomalainen ja kansainvälinen teatteritapaus.

 

Karpolla%20on%20asia%20alkukuva.jpg

Samalla täyssuomalaisella teatterireseptillä Kansallisteatterin punasamettiseen saliin saatiin ensi-iltaan 23.3.2023 koko Suomen kansaa ajatteluttanut ja viihdyttänyt tv-kansanradio Karpolla on asiaa nyt iltamalliseksi teatteriksi tehtynä Hannu Karpoa ja hänen elämäntyönsä hurmaavaa suorapuheista mediaa kunnioittava Kristian Smedsin kirjoittama ja ohjaama terävä ja tosipohjainen hauskuus.

Karpon TV-tuotannon tapaan koko sotienjälkeinen sukupolvi ja sen arki 1980-90 -luvun Suomessa todistetaan yhä lisääntyvistä herroista ja virkamiehistä alkaen kaikilla elämänalueilla, isänmaamme arkitoimintakin täysin korruptoituneeksi. Eipä ollut ihme, että Karpolla on asiaa -TV-ohjelmat olivat ainakin sitä köyhän kansan suurta juhlaa, rehellistä sanomaa, joka oli parissa kymmenessä vuodessa äkkiä hyväajan 1970-luvun jälkeen päässyt ennen kaikkea viranomaisissa, oikeuslaitoksissa laitostumaan, murenemaan todelliseksi oikeudenmukaisuuden irvikuvaksi, korruptioksi. Karpo antoi kunnian ja puheenvuoron kaltoinkohdeltujen, oman elämänvaihtoehtonsa valinneiden originellien kylähullujen, naapuririitoihin erikoistuneen suomalaisluonteen, pohjalaisen jääräpäisyyden ja yhteiskuntamme armottomat kohtelukolhut osakseen saaneille ja väärinkohdelluille ja ihmisarvon tuodessaan niitä runsain esimerkein, kamerahaastatteluin ja käynnein ympäri koko Suomen televisioruutuihin katsottavaksi ja arjen puheenaiheiksi.

Karpo on nostettu suomalaisten kotien tv-katsojien suosikista suomalaisten kotien kaapinpäälle ja ansaitsemalleen korokkeelle Kansallisteatterin lavalle. Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professori Kristian Smeds on kirjoittamansa teoksen ohjannut ensimmäisenä opetustyönä 2020 kahdeksan näyttelijäoppilaan lopputyöksi teatterimaisterin tutkintoon. Korona-ajat siirsivät esitystä useaan kertaan. Nyt se on saanut Kotka-Rovaniemi-Espoo -kierroksen jälkeen harpata Kansallisteatterin ensi-iltaan, jossa kirjailija-ohjaaja Smedsin Linnan Tuntematon sotilas viimeksi oli kokemani ainutlaatuinen suomalaisuuden syväluotaus jo vuonna 2017 - tämän saman salin kaksivuotisena loppuunmyytyinä esityksinä.

Karpolla on asiaa nähdään nyt Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun esityksenä Kansallisteatterissa Kristian Smedsin ammentamina sisältörikkaina, tosina elämänkuvauksina ja kokonaisuus lämpimän, hyvän suomalaishuumorin sävyttämänä iltamallisena esityksenä. 

 

Karpolla on asiaa

Ohjaus ja dramaturgia Kristian Smeds, lavastus- ja pukusuunnittelu Lucie Kuropatová, valosuunnittelu Ina Niemelä, äänisuunnittelu Antero Kemppi, ensemble: näyttelijät Suvi Blick, Annika Hartikka, Inkeri Hyvönen, Emma Kilpimaa, Hilma Kotkaniemi, Eeva Mäkinen, Anssi Niemi, Nicklas Pohjola jopa ohjaajan assistentitkin näytelmäkirjailija Veikka Heinonen ja ohjaajaoppilas Esa-Matti Smolander -  Teatterikorkeakoulun tuoreinta juuri valmistunutta tai valmistuvaa taiteilijaikäpolvea.  Esityskuvat Tuomo Manninen.

 

 

Kristian  Smedsin käsikirjoitus kymmenissä esityksen eri kohtauksissa noudattelee valitun Karpon aiheen tarkkaa tapahtumasisältöä. Ohjelman Karpon löytämistä väärinkohdelluista yksilöistä, originelleista persoonista, oman tien kulkijoista saivat ihmiset katsoa omista tv-vastaanottimistaan ja alkoivat ymmärtää Suomi-valtion nopean rappeutumisen, rehellisyyden ja moraalin katoamisen, rahan vallan ja laitostuneen virkavallan kypsentäessä liian monet yksilöt yhteiskuntamme ulkopuolelle.

Teatterikorkeakoulun työnä näytelmän kaksinäytöksinen hahmotus alkaa molemmilta puoli-osiltaan teatterisavulla kuin varmalta muistelulta me sen alkavaksi tunnistamme savun pian hälvettyä ja iltamakuuluttajan alkaessa juontonsa. Molemmat näytökset myös päättyvät huolella riimitettyyn tarinalliseen esittäjien raikkaan yhteisölliseen, kodikkaaseen yhteislauluun.

 

Esityksessä riitti muutaman minuutin pituisia kohtauksia kymmenittäin:

Rockmuusikko säveltää ja laulaa ilmakitarallaan säestäen haaveita rakkaudesta ja suuresta perheestä keskelle valtateiden risteyksiä pystyttämässään kamiinallisessa hökkelissä, pitkähkössä tarinassa invalidipyörässä istuvan kertojan jalka on amputoitu, mutta hoitovirheen vuoksi väärä terve jalka, tai kaksi valkotakkista lääkäriä esittää vuoroluennan kymmenistä lääkäreiden kirjoittamista loppulausuntojen kohtalokkaista saneluvirheistä, yksi sivistynyt nainen on kyllästynyt kanslia- ja paperitöihin ja ruvennut mielenrauhakseen siirtämään suuria, painavia kiviä aivan Helsingin keskustassa sekä rakentanut neljämetriä syvän kivisen bunkkerin niistä yhä monikymmenkiloisia kiviä käsin siirrellen oman rauhan löytääkseen tai tämän esityksen iltamien kuuluttaja öljysheikki Kuosmanen, josta riittäisi monta ohjelmaa näytelmäksi valmistaa,

Karpolla%20on%20asiaa%20tuunaus.jpg..elämänriemussaan ylitttämättömät - autontuunauksen ja varustekeksijöiden ympäri vuorokausia puurtavat - harrastajat saavat myös esityksessä kunnioittavaa oikeutta.

 

 Teoksen alkupuolella Smeds on oivaltanut jotakin 1900-luvun alusta kielemme kaunoluvun ja kuorolausuntamuodon teatteritehosta. Koko esittäjäjoukko kuorona vahvisti esiintyvän kertojan totuutta ilme ilmeeltä ja sana sanalta repliikin tärkeimmät sanat sekunnin sadasosan ajoitustarkkuudella fortella vahvasti toistaen. Ikivanha vielä 1950-luvulla iltamissa käytössä ollut esittämismuoto kokee nykyteatterissamme nyt, tehokkaan ja aivan valloittavalla huumorilla ladatun kuorolausunnan renessanssin.

-Näemme ensimmäisessä näytöksessä pitkän ja monivaiheisen kohtauksen naapurisovusta, riidasta joka on kestänyt päivittäin tapahtuen naapurusten välillä jo parikymmentä vuotta, sen monista osa-alueista, kuten lumen luonnista naapurin rajalle tai sen yli, romuista ja materiaalista roskasta vuoroin naapurin ja oman tontin puolelle, saati huutelusta, oikeudenkäynneistä, todisteluista, syytöksistä, tappouhkauksista ja jatkuvista toistensa kyttäilyistä.

-Kuopiosta tapaus pikkuvarkaan murtauduttua ravintolaan ja temmattua mukaansa sieltä television ja marssittua tiehensä, pian poliisi koirineen etsimässä varasta ja löydettyään television läheisen metsän puunjuuresta sekä anastajansa ylhäällä korkealla puussa, 8-tuntiset neuvottelut poliisin ja näpistelijän välillä ja niiden ratkaisu todisteeksi suomalaisen poliisin sympaattisuudesta ja neuvokkuudesta, kahvin, kerman ja sokerin avulla.

-Tai Suomesta työnhakuun Ruotsiin lähteneen miehen tarinasta traaginen kohtaus, kun suomalaismies muutti Ruotsiin perheineen  työn perässä Volvon autotehtaalle ja asettui kaikin tavoin sinne asumaan ja elämään. Sitten tapahtui todellinen elämänmuutos: hänestä oli yllättäen tullut ensimmäinen miljoonatason lottovoittaja 1,1miljoonan markan voittokupongilla, jonka äiti oli hänen nimiinsä Suomessa täyttänyt. Muutto Suomeen takaisin, ryhtyminen Kemijärvelle bensa-asemayrittäjäksi, samalla uusi työ ja ammatti, uuden kodin rakentaminen. Maailma ja pari uudehkoa mersua omassa pihassa hymyilivät. Kunnes vuoden päästä Ruotsista tuli verottajan kirje: vero lottovoitosta, puolitoistamiljoonaa. Hankitut mersut Korkein hallinto-oikeus laittoi ajokieltoon, bensa-asema, elinkeino, ammatti, talo ja tulevaisuususko katosivat. Jäljelle jäi miljoonavelka.

-Yhden jo toivottomuudessaan mielenrauhansa menettäneen epätoivoisen miehen kertomuksessa hän on vuosikaudet eri viranomaisilta ja heidän päätöksiltään yrittänyt saada selväksi, milloin hän on syntynyt, koska hänellä on siitä kolme täysin erilaista virallista syntymätodistusta. Monivuotinen selvitystyö ei ole asiaa vielä selvittänyt.

- Pohjoisen perukoilla asusti karhun kaatanut jurrikka Paavo viisikymmenvuotias poikamies, josta nuori alakoulun tyttö oli kirjoittanut ihailevan aineen, vei sen vasta 16-vuotiaana Paavolle näytettäväksi ja yritti saada tätä jurrikkaa  puhumaan ja vastaamaan tunteisiinsa. Esitys on yksi suomalaisten teattereiden näyttelijälahjakkuuksien täydellisimpiä kosintakohtauksia - koko esityksen lämpimän huumorin huippu!

Karpolla%20on%20asiaa%20kosinta.jpg

Aiheiden todelliset tapauksethan eivät ole satuja tai liioiteltuja totuuksia, vaan Karpo on ne filmaajansa kanssa paikallakäynnein taltioinut ja osalliset ohjelmiinsa haastatellut sekä eri virkamiesten, oikeusasteiden, velkojien ja pankkien päätösasiakirjoin ja asianosaisten vakuuttavin esiintymisin ohjelmissaan meille todistanut. Smedsin näyttämökielessä kuuluvat  tämän Suomenmaan murrealueet hyvin Karpon ohjelmien kertoessa tapahtumia ympäri Suomen. 

Karpolla%20on%20asia%20kansalaisvaikutta

Tässä vielä kuva suomalaisiin juurtuneista talkoohengestä ja keräysaktiivisuudesta, jota Karpo oli löytänyt eri puolilta maatamme. Oluttölkkien klipsit olivat pitkään keräämismuodissa. Kilpailtiin, mikä seura, firma, mikä yhteisö niitä eniten keräsi, oli ertyisiä keräämisväliportaita, joihin klipsit sitten laskettaviksi vietiin, sitten ne kuljetettiin isompien seutujen keräyspaikkoihin, sieltä edelleen Riihimäen jätteenkäsittelylaitokseen, josta sai maksun klipsimäärästä punnituksen mukaan. Usein palkkioon perustuva toiminta toi taloudellista tuottoa parikymmentö penniä, mutta se vaiva ja  innostus oli kerääjien yhteistoiminnan vaivan väärtti.

Näytelmässä näyttelijät soittavat oluttölkeillään vienoa, rytmikästä lyömäsoitinsävellystä suomalaisen harrastamisen kunniaksi - hurmaavaa!

 

Karpolla on asiaa iltamat on moraalisaarnaa ajallemme, rehellisen suomalaisuuden komeaa, toimivaa ja ainutlaatuista teatteritekstiä aikamme puutteista kertoessaan edellisen sukupolven jälkeisten suomalaistuntojen rehellisyyden ja moraalin heikentymisestä. Sota-aikoina syntyneet ja jo eläkkeelle siirtyneet suomalaissukupolvet, heidän perheensä arjen ja työn kautta koko maa ja ennen muuta ihmisten toivottomat yksilöllisyyden taistelut omista oikeuksistaan yhteiskunnan jäsenenä alkoivat olla jo unohdettua asiaa, kunnes Kristian Smeds nyt ottaa Karpon elämäntyön tässä esityksessä ansaitusti esimerkiksemme.

Yhtä aikaa esitys on Kansallisteatterin 150-juhlavuoden suomalaisen teatterinäyttelemisen kunniaksi  uuden teatteripolven teatterin tulevaisuuteen vahvasti luottavaa, jokaisen kahdeksan esittäjänsä kypsähehkuista näyttelijätaidetta, jossa asiaa itse kokematta, mutta ymmärryksellä, sielukkaalla huumorilla ja suurella sydämellä nuoret näyttelijät loihtivat isovanhempiensa ajan elämänsykkeen ja sen yhteiskunnan epätasa-arvoisen todellisuuden meidän aikaamme rinnastettavaksi lähes uskomattomaksi lähimenneisyydeksi. Näyttelijöiden tulkinta antaa tyylikkäästi ihmisarvon jokaiselle esityksen todellisen elämän roolihahmolle ja ihmiskohtalolle, sekä samalla maustaa illan rajattoman viisaalla ja lavealla huumorillaan mielihyvämuistimme herkuksi. 

                        Karpolla%20on%20asiaa%20etukuva.jpg

https://www.kansallisteatteri.fi/esitys/karpolla-asiaa