Eduskunnan toiminta on meille lähes kuusimiljoonaiselle kansalle avointa vain sen täysistunnoissa. Varsinainen kansanedustajatyö eduskunnassa tapahtuu julkisuudelta piiloissa, noin viidessätoista valiokunnassa. Jokainen 200 kansanedustajasta kuuluu vähintään kahteen valiokuntaan, joissa koosta riippuen on varsinaisia jäseniä 11-19 ja varajäseniä 9-11. Lisäksi jokaisen valiokunnan toimintaan kuuluu useita (5-10) kansliahenkilöitä. Valiokuntien tehtävänä on miettiä Suomen tulevaisuutta valiokunnan tehtäväalueen mukaan ja hallituksen esityksiä ja päätöksiä sekä valmistella ja tehdä esityksiä Suomen valtion asioista, kansanedustajien ja puolueiden aloitteista sekä oman alansa asioista muokkaamalla asetuksia ja lakeja päätettävään kuntoon eduskunnan täysistunnoissa päätettäviksi.
Varsinaiset päätökset tekee 200 kansanedustajan täysistunto. Täysistuntoja on tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Torstaisin klo 16.00 lähetetään täysistunnon alkajaisiksi nykyisin eduskunnasta tunnin pituinen yleisölle tarkoitettu kyselytunti meneillään olevista päätösasioista.
Merkillistä eduskunnan päätösjärjestelmässä on, etteivät kaikki 200 sinne äänestämäämme kansanedustajaa saa äänestää. Eduskunnan puhemies, joka on kansanedustajien itse valitsema, johtaa puhetta, mutta ei saa itse äänestää. Hän on siis meidän äänestäjien kannalta mitätön persoona, turhaan hänet olemme sinne valinneet asioitamme hoitamaan ja puolestamme puhumaan. Silti suomalaisessa parlamentaarisessa hallintojärjestelmässä Eduskunnan puhemies on valtiomme virkamieskoneistossa presidentistä seuraava arvostamisjärjestyksessä ja valtion poliiittisessa päättäjäorganisaatiossa. Hän kutsuu Eduskunnan koolle, johtaa puhetta ja nuijii sen tekemät päätökset laillisiksi, lopuksi vielä täysistunnon kokouspöytäkirjan allekirjoittaen.
Kuntavaalit, aluevaalit, eduskuntavaalit
Paljon on juuri päättyneiden vuoden 2023 Eduskuntavaalien yhteydessä keskusteltu siitä, kun Suomi oli uudistettu Sosiaali- ja terveystyön osalta ja jaettu kahdeksikymmeneksikolmeksi eri Hyvinvointialueeksi ja niihin jokaiseen oli aluevaalilla valittu päättämistä varten luottamustoimiorganisaatiot.
Aluevaalien avulla asukkaiden kansanäänestyksellä oli valittu asioita päättämään maallikkoja, joilla useimmilla oli jo ennestään kuntien tai kaupunkien ylin valta valtuustojen jäseninä ja nyt sitten jälleen vielä samoilla henkilöillä kolmas päätösvalta kansanedustajana koko maasta ja vaalipiiristään: näitä euroopankeisareita ja kaikkien alojen asiantuntijoita, kun tuntuu meillä Päijät-Hämeessä riittävän.
Monen maallikon huomio on viime aikoina kiinnittynyt siihen, että hallintokoneistoja on tullut niin paljon, että kansalaiset alkavat kyllästyä kolminkertaisesti valittujen edustajiensa saamattomuuteen: miten he kaikkiin kolmeen organisaatioon ehtivät? Niihin pyrkiviä ja valittuja ehdokkaita itseään ei tunnu kuin poikkeustapauksina asia huolestuttavan.
Miten tuolla Eduskunnassa neljän vuoden jakso toimitaan. En puutu nyt lainkaan varsinaiseen työhön, joka tapahtuu valiokuntatyönä eri valiokunnissa, vaan siihen osaan, joka meille kansalaisille on avointa eli täysistunnot, jotka nykyisin osin jopa videoidaan meille ja ovat yleisölle maksuttomia seurattavia ihan paikan päällä eduskunnan lehtereiltä.
Täysistuntoja on periaatteessa joka viikko ja joka päivä (ti, ke, to, pe). Niiden pituus vaihtelee muutamasta kymmenestä minuutista pariin kolmeen tuntiin – asiasta riippuen. Viime vuosina eduskunnan täysistuntojen määräksi on vakioitunut noin 180 täysistuntoa. Neljässä vuodessa siis kertyy yhteensä 4 x 180 = 720 täysistuntoa.
Miten vuosiksi 2019-2023 valitsemamme Hämeen vaalipiirin 14 kansanedustajaa olivat jaksaneet niissä istua, suorittaa antamaamme valtuutusta hoitaa valtakuntamme asioita puolestamme - heihin luottaminamme edustajina. Siitä alla olevan linkin eduskunnan jäsenten julkiset poissaolotilastot puhuvat omaa kieltään. **
Tuohon ajankohtaan liittyy tietenkin koronapandemia joiltakin osin, mutta silti - miksi ei valitsemamme edustaja ole jaksanut olla tunnollisesti mukana päätöksissä.
Hämeen vaalipiirin kansanedustajat
poissa Eduskunnan täysistunnoista 2019-23
Sanni Grahn-Laasonen 132 kertaa
Mika Kari 72 kertaa
Aino-Kaisa Pekonen 65 kertaa
Hilkka Kemppi 61 kertaa
Kalle Jokinen 57 kertaa
Lulu Ranne 30 kertaa
Jari Ronkainen 27 kertaa
Tarja Filatov 25 kertaa
Rami Lehto 18 kertaa
Ville Skinnari 12 kertaa
Mirka Soinikoski 8 kertaa
Johannes Koskinen 7 kertaa
Timo Heinonen 5 kertaa
Päivi Räsänen 1 kerta
**Tilastossa poissaolosyiksi hyväksytään: muu poissaolo, sairaus, henkilökohtainen syy, perhevapaa.
Oliko valitsemasi kansanedustaja juuri oikeana täysistuntopäivänä päättämässä puolestasi vai poissa?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.