Lahden kaupungin keskuspisteen kuululla Lanun aukiolla on nyt jotakin erikoislaatuista, inhimillistä tästä Suomesta ja sen asujista koettavissa. Evakkojen asiaa, maahanmuuttajien maailmankuvaa sekä maapallon sotien silminnäkijän kuvastoa miltei pahanoloon saakka - nyt ymmärrettäväksi ja muistutukseksi meille, hyvän läntisen Suomen horjuvalle hyvinvoinnille.

Miljoonien kirjojen ja satojentuhansien maailman kriisipaikkojen kauhukuvien miehet

Risto Ilmavirta ja Rauli Virtanen ovat vanhoja koulukavereita, sillä molemmat opiskelivat 1960-luvulla Lahdessa Launeen yhteislyseossa. Alkuaan Lahdenpohjan oppikouluna rajan takana Karjalassa ja Virtasen ja Ilmavallan aikana Launeen yhteislyseo oli lahtelaisessa koulurankkauslistassa häntäpäässä. Paljolti se oli myös karjalaisten, evakkojen ja heidän lastensa koulutuspaikka. Tuosta huonosta maineestaan se saa kiittää ajan ylioppilastutkintojen yliarvostusta. Niihin ei Launeen yhteislyseossa pyritty, vaan kaikkeen elämää edistäviin, oppilaille luonnollisiin elämän ja opetuksen sisältöihin.

Niinpä nämä kaksi luokkakaveria ja monet kymmenet muut saivat Kauko Sarasten äidinkielenopetuksessa sellaiset eväät, että kirjoittamisen ja kirjan sekä lukemisen taito ja ymmärtäminen syntyi vaivatta ja maailma avautui kiinnostavaksi omaa kotinurkkaa laajempiakin asioita käsittelemään. Myös kuvallinen ja näyttämöllinen valmius oli Launeen yhteislyseossa huippuluokkaa. Olavi ja Tessa Lanu koulun ilmaisupuolesta vastaavina originelleina persoonallisuuksina veivät kymmenet oppilaansa koko elämäksi taiteen ja viestinnän, hyvän kirjallisuuden pariin.

Ilmavirrasta tuli pedagogi Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitokselle. Virtanen aloitti työuransa kesätoimittajana Etelä-Suomen Sanomissa. Hän kiittelee erityisesti lehden silloista kulttuuritoimittaja Kalevi Salomaata, joka toimi nuoren kirjeenvaihtajan jutuille myyntiagenttina.

Itse sain Risto Ilmavirran kohdata työelämässä, pyytäessämme visiitin Hämeenlinnan Opettajainvalmistusyksikköön, silloin jo Tampereen yliopiston alaisen yksikön opetusta seuramaan. Siellä kokeiltiin juuri ennen 2000-lukua kasvattaa älykkyysosamäärän huippupisteisiin mitattuja lapsia omassa ryhmässään. Risto Ilmavirta oli matematiikan alan eksperttinä opetuksen ohjaajana, ja kuuluisa kasvatusuudistaja Kari Uusikylä rehtorina. Näin syntyi Ilmavirran ja hänen työtovereidensa kanssa Suomen lapsille yhdeksänmiljoonaa matematiikan oppikirjaa.

Sisäänheittäjänä tässä harvinaisen puhuttelevassa Lanun aukion entisen liikehuoneiston näyttelyssä toimi Erpo Heinolainen, myös Launeen yhteislyseosta sykkeen juuri toimitustehtäviin koko elämäkseen saaneena ja vasta muutaman vuoden toimittajantöistä eläkkeelle siirtyneenä.

Näyttelyhuoneeseen asteli koko ajan uutta väkeä. Avoimen oven suulta Erpo huutaa:

-Sisään olkaa hyvä, syksyn valtakunnan puhuttelevin näyttely on täällä.  Tulkaa katsomaan. Ei maksa mitään.

Huutelu tehoaa. Vanhempi väki tosin pyörähtää usein ovelle ja Erpo esittelee nopeasti huoneen sisällön kävijän itse koettavaksi:

-Aloittakaa tuosta ovenpielestä, katsokaa niin paljon kuin haluatte tai teillä aikaa riittää.  Tai tulkaa uudestaan myöhemmin.

Välittömyys ja rohkeus tulla sisään tarttuu pian kävijöihin. Keskustelut käynnistyvät eivätkä tahdo loppua. Uusia tuttavuuksia ja tuttuja, kokemuksia syntyy, yllättäen kävijätkin.

-Hyvä rouva, tänne vain sisään, täällä on tärkeä näyttely. Tervetuloa, Ei maksa mitään.

Virtanen taas pääsi työnäytteillään Uuteen Suomeen ja loppu onkin suomalaisen journalismin historiaa. Lentävä reportteri on raportoinut suomalaisille kymmenistä kriiseistä ympäri maailmaa. Hänet on palkittu lukuisia kertoja urastaan, joka on jatkunut näihin päiviin asti. Näyttely ottaakin kantaa myös ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisesta rasismista.

 Näyttelyn katsottuani, tajuan sen antavan nopeasti vastauksen rasismista ja maahanmuuttajista. Virtasen valokuvista riittää todisteeksi yksikin: maailma oli julma enne  sen tulevaisuudesta on päivänpolttavasti tänäänkin, lähellämme naapurissamme. Nykyinen persulainen politiikka saa siitä todellisen aidon, perustellun vastalauseen, Karjalan evakot ja Lahti taas todellisen maineenpalautuksen ja maailman tappamisen hirveys, sodan vastaisuus, julmuudet jokaisen katsojan ajatukset hereille. 

Rauli Virtasen yli 30000 maailmalle levinneestä kuvasta on valikoitunut 300 kuvaa nyt syksyllä ilmestyvään kirjaan, joka on  tärkeä valokuvajournalistin teos elämänsä kuvista WSOY:n julkaisemana.

Eläkkeellä taidemaalariksi ryhtynyt Ilmavirta on sen harrastamisen lyhyttä kestoa ajatellen loihtinut varsin näyttäviä kuvia isovanhemmistaan ja läheisistään, Karjalasta pakkomuuttaneesta suuresta suomalaisesta väestöryhmästä, evakoista. Niihin liittyviä piirroksiaan hän on ripustanut seinille. 

Ilmavirran piirros itsestään 1960-luvun lapsuudessa

Tätä pikkujuttuani varten aivan toimituspöytäni viereisestä varastohyllystä kaivoin todisteen Ilmavirran teosten mukana levinneen 1990-luvun suomalaisen koulu-uudistuksen onnistuneesta matematiikan kirjasarjasta, sen yhden kirjasarjan neljännen kouluvuoden kirjoista.

--Sisään olkaa hyvä, syksyn valtakunnan puhuttelevin näyttely on täällä.  Tulkaa katsomaan. Ei maksa mitään.

-Arvoisa rouva. Tulkaa sisään vaan. täällä on aito lahtelaisnäyttely, joka puhuttelee ja hymyilyttää meitä, kun poistumme avoimesta ovesta kaupungin vilinään.

-Ja takaisin, uudestaan ehditte vielä käymään ja poikkeamaan syyskuun loppuun asti…kuuluu kauas…

Evakot meillä ja muualla -näyttely on esillä syyskuun loppuun asti (ti–la klo 11–17). Rautatienkatu 26, katutaso. Vapaa pääsy!

Kannattaa mennä huomenna lauantaina 19. syyskuuta 2023 klo 14.00. Silloin tekijät ovat itse paikalla.