Lahden uusi kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen heti valintansa jälkeen kukitettuna

Lahden kaupunginjohtajan vaali on ohi. Valituksi tuli kaikkiaan 19 ilmoittautuneesta ehdokkaasta yksi.  Lähes parinkymmenen kaupunginvaltuutetun alustusten - nyt jälleen kerran poliittisesti värittyneiden joko vasempaan tai oikeaan puhujapönttöön käynnin kiipeämisten jälkeen - suoritettiin kaupunginjohtajan vaali.

Kaksivaiheisen vaalin suljettu äänestys sujui näin: ensin kolmesta valittavasta kaksi eniten ääniä saanutta pääsi vaalissa toiselle kierrokselle ja sitten näistä kahdesta toinen, eniten ääniä saanut, valittiin äänin 31-28 Lahden kaupunginjohtajaksi.

Kaupunginvaltuuston 2.10.2023 (§ 98) kokousta seurannut kaupunkilainen ei lainkaan ymmärtänyt, että lain mukaan täysin avoin ja julkinen valtuustokokous tuntui niin perin salaseuralaisten kokoukselta. Valtuustossa puhujat selvästi puhuivat vain joko itsensä vahvistamiseksi tai toisilleen. Meille kaupunkilaisille heidän puheensa ei ollut tarkoitettu.

Jännitin sitä, että edes joku olisi valittavista kolmesta ehdokkaasta omalla mielipiteellään kaupunginjohtajaksemme halunnut sukupuolineutraalina aikakautenamme miehen sijaan tuon yhden ainoan naisen.

Me, joille ainoana tietolähteenä asiasta on tämä kaupunginvaltuuston kokouksessa kuultu, me, joille ei tule tai ei ole tapana lukea maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomien kunnallispolitiikasta kirjoittamia lehtikonsernin mielipiteitä, olimme täysin vailla tietoja ehdokkaista ja ymmällä. Ymmällä siitäkin, että valtuuston puheenjohtaja Juha Rostedt kielsi valtuutettuja puheenvuoroissaan sanomasta sanaakaan valtuuston edellisenä keskiviikkona pitämästä näiden kaupunginjohtajavaaliin valitun kolmen ehdokkaan itse itseään esittelevästä tilaisuudesta. Niillä perusteilla, jotka tässä valtuustokokouksessa julkisuudessa lausuttiin, ei olisi pitänyt valita missään tapauksessa muita Lahden kaupunginjohtajaksi kuin Rinna Ikola-Norrbacka. Muista ei suitsutettu sellaista määrää kehuja.

Tässä yksi tapa, millä oma ehdokas pyrittiin saamaan läpi - lyhennelmä keskustapuolueen valtuutettu Miina Harmaalan yli 5 minuutin puheenvuoroalustuksesta:

”Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut ja muut kokousta seuraavat henkilöt. Olemme tänään todella jännittävän päätöksen edessä. Kova ja osaava hakijajoukko on ollut tavoittelemassa tätä kaupunginjohtajan paikkaa. Ja tosi kiva huomata, että kiinnostus on ollut suurta tätä positiota kohtaan ja tietysti - miksi ei näin olisikaan. Onhan Lahti hieno mesta. Haluan kertoa teille muutaman seikan yhdestä kaupunginjohtajaehdokkaasta.

 Alkukesästä 2017 olin Asikkalan kunnanvaltuutettuna, olin silloin siinä positiossa, valitsemassa Rinna Ikola-Norrbackaa Asikkalan kunnanjohtajaksi. Ja silloin hän teki lähtemättömän vaikutuksen ensitapaamisella ja tuo ensivaikutelma on sitten säilynyt kaikki nämä reilut kuusi vuotta.

Kerron hieman seuraavassa siitä. Silloin kun hän tuli silloiseen haastattelutilaisuuteen, niin se järjestettiin silloin Asikkalan valtuustosalissa. Ja kun hän saapui huoneeseen, niin tuntui, että hän toi auringon mukanaan koko siihen huoneeseen. Ja se on ollut jotenkin semmonen, se oli tosi hieno fiilis, niihin fiiliksiin on palannut tosi monta kertaa sen jälkeen, että se oli tosi semmonen vau-kokemus.

Ja silloin kun kuulin, että Rinna on hakenut tätä tehtävää, olin ihan tosi iloinen asiasta. Yhteistyö Rinnan kanssa on ollut tosi, tosi mieluista ja kiinnostavaa aina. Rinna on tosi dynaaminen ja keskusteleva siltojen rakentaja ja tehokas verkostojen rakentaja, kunnallishallinnon moniosaaja, tohtorisnainen. Rinna on tosi pidetty ja tavoiteltu yhteistyökumppani. Tästä kertoo se, miten hänen tämänhetkiset alaisensa ja kuntalaiset häntä luonnehtivat:

-Fiksu tyyppi. Soittaa aina takaisin. Vastaa puhelimeen. On hyvin tavoitettavissa. Näkyvä ja kuuluva persoona hyvällä tavalla. Tuo valoa, verkostoja sinne missä niitä vielä ei ole. Hän on kehittämismyönteinen ja napakka. Neuvotteluissa hän on taitava. Ja siitä hän on saanut myös siellä Asikkalassa ja muuallakin palautetta. Ja sitten paras kommentti: parasta, mitä millekään kunnalle tai kaupungille voi tapahtua.

Minun ääneni menee tänään epäröimättä, varmuudella Rinna Ikola-Norrbackalle, koska hän omaa visioita kaupungin kehittämiseksi, elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Hänellä on ihailtava kyky inspiroida ja motivoida kaupunkilaisia, virkamiehiä ja valtuutettuja sekä muita sidosryhmiä kohti yhteisiä tavoitteita.... jne  - Rinna on luonnonvoima.”

Kun itse olisin siis ollut valitsemassa johtajaksemme ihan tänä neutraalisukupuolisuuden aikana naisen, olisin kenties tämän ylen kehuvan puheenvuoron jälkeen joutunut uudelleen miettimään, onko tällainen yli-ihminen lainkaan enää sopiva Asikkalan pienen kunnan aikaansaavutuskehuilla suurta työttömien lahtelaisten kaupunkia perusongelmineen johtamaan työllisyyteen - tavallista lahtelaista köyhyydestä rikkauteen.

Elämme siis edelleen yhä syvemmällä suljettujen asioiden demokratiassa, kunnallispoliittisesti suljetussa Lahti-kaupungissa, jossa - ainakin puheenvuorojen perusteella - läheskään kaikki eivät uskaltaneet tai osanneet sanoa, ketä he äänestäisivät parin minuutin kuluttua alkavassa äänestyksessä tai useimmat nimetä valintaansa edes omassa puhujapönttöpuheessaan. Omituiselta tuntui, että valtaosa valtuutetuista (43 viidestäkymmenestäyhdeksästä) ei käyttänyt lainkaan puheenvuoroa, kertonut omaa kantaansa. Vihjailuja kyllä löytyi kuin salaseurassa turkulaiseen veteen saakka. Sekö on demokratian vapautta ja valitsemiemme valtuutettujen avoimuutta!

Useimmat valtuutettujen puheet vilisivät menneitten maaseutuaikojen fraasisia sanahirviöitä, kuten sen, että edellinen kaupunginjohtajamme johti kaupunkiamme suurissa saappaissa - eikä yksikään uskaltanut nykyaikaisempia jalkineita tulevalle kaupunginjohtajallemme ehdottaa. Niin - tai pari sentään soi naispuoliselle ehdokkaalle kilpahiihtoharrastuksen jatkuvuutta Asikkalan jälkeen myös Lahdessa ja jopa viisi nimesi hänet ehdokkaakseen.

Ilmeisesti kuitenkin varsin tunnepohjaisesti valinta tapahtui. Monet kertoivat tuttavan kertoneen, miten se ja se kolmesta ehdokkaasta oli paras tai erinomaisin. Useimmat kehuivat kaikkia kolmea ehdokasta tasavahvoiksi ja sopiviksi.

Pari valtuutettua hoki entisiä ajatuspinttymiään talous, talous (Kalle Aaltonen ja Jorma Ratia) ikään kuin täysin unohtaen koko vaalin tai että kaupunginjohtajalle kuului ennen sitä huutaa työtä, työtä kaupunkilaisille - sieltähän se yksityisen ihmisen talous alkaa, kasvaa ja kehittyy verojen kautta yhteiseksi yhteiskunnan käyttöomaisuudeksi.

Harmittelin myös kahden kansanedustajatason kelpo miesvaltuutetun (Mika Kari ja  Ville Skinnari) pientä ylimielisyyttä, kun he korostivat omia ansioitaan valtakunnan kaapinpäällä Arkadianmäellä. Kari lynttäsi kaupunkimme koko organisaatiomallin maan tasalle ja Skinnari varoitti tulemisesta karvalakkilähetystöinä kaupunginjohtajan kanssa ministeriöitä neuvomaan. Jos on ideaa, niin ne kelpaavat kyllä, hän opasti meitä maallikkoja. Kyllähän Karin ja Skinnarin ansiot entuudestaan tiesimme hyvää tarkoittaviksi lahtelaisille - sitä vastoin heidän kannanottonsa, saati oma mielipiteensä valittavasta kaupunginjohtajasta jäi täysin hämärän peittoon, ja tuon salailun puhkaisu olisi tuonut edes hivenen rehellisyyttä valtakunnantasoisiin poliitikkoihimme. Sama epämääräinen salailu, juhlallinen hymistely hyvästä vaalista pilasi myös ennen järkevän kansanedustaja Mira Niemisen puheenvuoron.

Demokraattiset luvut 28 -31 eivät kovin yksimielistä käsitystä antaneet valtuutettujemme valinnasta. Emme me, eivätkä hekään ilmeisesti riittävästi tiedä, minkälaisen sian säkissä tai timantin kultarasiassa onnistuivat johtajaksemme  arpomaan.

Artikkelin kuvamateriaali kopioitu kokouksen videotallenteesta.

https://www.lahti.fi/uutiset/kaupunginvaltuuston-paatokset-2-10-2023/