Lahden Taidemuseon paikkaa on viimeiset neljäkymmentä vuotta kaupungissa aprikotu. Selvin paikka ja päätös paikasta sille on osoitettu Ranta-Kartanon alueelle, mutta kun Ranta-Kartano nyt vastoin alkuperäisiä suunnitelmia rakentuukin vain ökyrikkaitten ihmisten Vesijärvinäkymien yksinoikeutetuksi ja betonibunkkerein lahtelaisilta suljetuksi asuntoalueeksi, ei sinne enää kohta koko taidemuseota mahdu.
Lähikertaus Lahden Taidemuseoasioista lienee siis tarpeen.
Lahden Taidemuseo omalle kohdalleni on osunut jo kansa-ja opipikoulussa 1950 luvun taitteesta ja samasta osoitteesta kuin nytkin, Vesijärvekatu 11. Siellä, TELA:n vintillä se sijaitsi kymmeniä vuosia. Reilu vuosi sitten kiinteistö, joka oli rakennettu kapungin eri virastojen keskuspisteeksi myytiin eniten tarjoavalle kiinteistöbisnesyhtiölle, ja viimevuosikymmenet taidemuseon toiminta talon alakerrassa jatkuu nyt toisaiseksi vuokralaisena samassa tilassa. Taidemuseon arvokkaimpia kokoelemia on vain harvoin ollut madollisuus näyttää ja nähdä: useat työt on sijoitettu kaupungin toimialalojen rakennukusiin ympäri Lahtea, sekä valtaosa arvoteoksista tungettu taidemuseon omiin, ahtaisiin varastotiloihin.
Nukkeinstallaatio Taidemuseon laajassa Pop Rauha Rakkaus -näyttelyssä vuonna 2009
Nykyistä Vesijärvenkadun taidemusotilaa on lähnnä erilaisista terveydellisistä näkökohdista perustellen remontoitu moneen kertaan. Pieniteemaiset taidenäyttelyt soveltuvat vieläkin tähän Taidemuseoksi nimettyyn halliin ripustettavaksi, taidemuseona tila on kaupungin keskeisimmällä paikalla hyvin saavutettavissa, mutta taidenäyttelytilana jo osin aikansa elänyt, ja suuriin teemanäyttelyihin tiloltaan riittämätön.
Museon pitkäaikaisimpana johtajana toimi Jouko.Heinonen vuodet 1973-2006. Heinosen viimeiset vuodet museo oli väliaikaisen museojohtajan, amanenssi Esa Hassisen hallinnoima ja varsinaiseksi uudeksi museojohtajaksi kiinnitettiin Timo Simanainen vuonna 2010. Simanainen oli tehtävään valittaessa Riihimäen Kokoomuksen varapuheenjohtaja.
Taidemuseo ponnahti kunnallispoliittiseen keskusteluun Ranta-Kartanon aluetta vuonna 2006 suunniteltaessa. Niinpä alueen arkkitehtikilpailun voittaneessa työssä Taidemuseo on sinne sijoitettukin. Vielä vuonna 2014 Lahden kaupungin Maankäyttö - Kestävästi kasvava Lahti -julkaisu kertoo Ranta-Kartanosta sanoin ja kuvin näin :"Alueeen seitsemään umpikortteliin tulee asuintaloja ja niiden pohjakerroksiin liiketiloja. Alueelle on mahdollista rakentaa myös hotelli ja museo."
1. TAIDEMUSEO RANTA-KARTANOON
A
Vuonna 2006 järjestetyn Lahden Ranta-Kartanon alueen yleisen arkkitehtuurikilpailun voitti työ nimeltä ”Laituri”.
Vuonna 2007 luotiin kilpailunjälkeisessä jatkotyössä yleissuunnitelma. Lopputuloksena on kokonaisuus, joka muodostaa alueen vision pitkälle tulevaisuuteen.
Tämä kaavarunkosuunnitelma on tehty Lahden kaupungin Teknisen ja Ympäristötoimialan tilaamana konsulttityönä. Suunnittelualue rajautui arkkitehtuurikilpailun mukaisesti Fellmannin- ja Kisapuiston, Pikku-Vesijärven sekä Linja-autoaseman väliselle alueelle, Erityisesti tätä työtä varten koottu työryhmä on koostunut eri alojen asiantuntijoista.
Asiakirja on päivätty syntyneeksi Helsingissä 26.6.2007
Yllä kartta, joka kahdeksan Lahden kaupungin ja seitsemän ulkopuolisen asiantuntijan allekirjoittamassa ja tekemässä 35- sivuisessa yleissuunnitelmassa kertoo alueen käytön. Lähellä asemapiirroksen oikeaa alakulmaa ja vanhaa Linja-autoasemaa on ruskealla piirretty kortteli ja siinä valkoisin kirjaimin sana Taidemuseo.
B Samasta asiasta on Lahden kaupungin maankäyttö tehnyt Ranta-Katranon asemakaavamuutoksen havainnekuvan A-2428, josta löytyy myös samalta kohtaa, läheltä asiakirjan oikeaa alakulmaa, vanhan Linja-autoaseman vierestä harmaalla merkitty kortteli ja siinä nyt mustalla teksti Taidemuseo
Asiakirja on päivätty 17.9.2008
C
Etelä-Suomen Sanomat esitteli saman asian lahtelaisille koko sivun mittaisessa artikkelissa ja oli laatinut vielä asiasta oman piirroksen. Siitäkin käy ilmi, että Taidemuseo on yksi karttaluonnoksen keskeisistä kohdekortteleista. Lehti on numeroinut Taidemuseon karttaansa valkoisella numerolla 4.
Etelä-Suomen Sanomien artikkeli on päivätty 11.10.2008.
On vastuutonta viranhoitoa, että niin tilapäisen museojohtajan kuin erityisesti uuden Lahtea täysin tuntemattoman museojohtajan tietämys, kiinnostus ja ymmärrys Taidemuseon rakentamiseksi Ranta-Kartanoon saati sen pitäminen kaupungin toimialabudjettien ykköskohteena on täysin unohtunut.
2. Taidemuseo Malskille
Vuodesta 1912 alkaen toiminut lahtelasuuden vertauskuva olutpanimo - Oy Mallasjuoma - myytiin 1998 Hartwallille ja Mallasjuoma siirtyi Hartwall –konsernin omistukseen. Tuotantolaitos Lahden keskustassa lopetettiin vuonna 2003 ja samana vuonna 2003 alueelle laadittiin uusi asemakaava ja vahvistettiin rakennusoikeus 725 asunnolle. Samassa yhteydessä tehtaan vanhimmat osat saivat suojelupäätöksen. Asuntojen rakentaminen käynnistyi välittömästi ja viimeisten asuntojen arvioidaan valmistuvan 2020 mennessä.
Vuosina 2003-2008 entisissä panimon tiloissa toimi Taidepanimo.
Taidepanimon virkeästä ja monipuolisesta toiminnasta voit lukea allaolevasta linkistä.
http://www.taidepanimo.fi/esittely.htm
Tilakartoitukselle tehttiin rahoitussuunnitelma tähtäimenä tehdä Taidepanimosta kulttuurikeskus ja taidemuseo..Rahoitussuunitelma koostui EU-rahoituksesta ja sen edellytyksenä olevasta omarahoituksesta, josta olisivat vastanneet Lahden kaupunki ja hankkeeseen sitoutunut yksityinen sponsori.
Suunnitelma ei kuitenkaan tyydyttänyt Lahden kaupunkia, vaan se antoi hankkeen jatkosuunnittelun Lahden Seudun Kehittämisyhtiölle, Lakesille. Sen toimesta laadittiin uusi tilaohjelma, joka osoittautui käyttökelvottomaksi. Aikaa kului ja hanke ei edistynyt.
Seurauksena tästä merkittäviä tahoja vetäytyi hankkeesta ja EU-rahoitus ei enää ollut mahdollista. Lakes (=Ladec) on ilmoittanut osaltaan hankkeen loppuun käsitellyksi. Viimeisten tietojen mukaan Lahden kaupunki jatkaa neuvotteluja rakennusliikkeiden kanssa ja hankkeeseen haetaan yhä ratkaisua.
Vielä yhdeksän vuotta sitten olivat Lahden kaupunginjohtajat ja taideasiantuntijat kartoittamassa entisen Mallasjuoman-panimon tiloja taidemuseon tiloja varten. Ensin höyrypäinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti (2003-2007) innostui, mutta lähtikin sitten parempipalkkaisiin Rakennustyönantajien liiton leipiin ja jätti koko Lahden kaupungin sekavuustilaan autoritäärisellä kaiken uusimisen periaatteellaan. Taidemuseosta kirjoitin tuolloin mm. näin:
Lahen uutisia perjantai, 11. heinäkuu 2008
Lahden Taidepanimon tulevaisuus askeltaa loppusuorallaan. Taidepanimon ympäriltä revitään alas niin fyysisiä kuin henkisiäkin seiniä.
Kuvan panimonpiippu on jo kaadettu ja alkuperäinen tehtaan muuttaminen kulttuuritoimitaloksi unohdettu. Rakennusyhtiön toimistot valtaavat ahneuksissaan huone huoneeltakortteli korttelilta alueen tiloja.
Mallasjuoman (Malskin) toimistorakennus odottaa vain arvokkaan kuparikattonsa noutajaa.
Henkisten seinien kaatajina kunnostautuvat valitsemamme Lahden kaupunginjohtajat Tarmo Pipatti ensin ja nyt (2007 -) Jyrki Myllyvirta. He ovat luovineet itsensä sivuun vastuusta Taidepanimon jatkumisesta kumpikin omalla tekosyyllään.
Välillä on aikalisää muodollisesti annettu, muka toivoa herätetty ja viety Taidepanimoasia kaupungin ja ympäristökuntien yhteiseen kehittämisyhtiöön Lakesiin – tuohon surullisen kuuluisaan Lahden ja lähikuntien kehitysyhtiöön, jossa kasvanut henkilökuntakin kompastuu paljouteensa. Niinpä tuloksena syntyi typerästi paisutettu suunnitelma, joka jo syntyessään tiedettiin mahdottomaksi toteuttaa. Yhteisten asioiden hoitamiseksi tämä firma on osoittanut jo monilla aloilla kyvyttömyytensä.
Ja viimeiseksi lopuksi vielä palkattiin oikein selvitysmies (sekin kaupungin lähes hyllytetyistä viranomaisista) hoitamaan Taidepanimohanke kuntoon. Tulos kaikesta: syyskuun lopussa Taidepanimon taiteellisesti hieno ja huima tarina on rahalla ja ymmärtämättömyydellä nuijittu maan poveen.
Kolme vuotta edellisestä päivitin Malskin taidemuseohankkeen seuraavasti:
Lahen uutisia maanantai, 1. elokuu 2011
Taidepanimon komeimmat kasvot on jo steriloitu muotopuoliksi: hieno tunnus, tehtaanpiippu, kaadettu turvallisuussyihin vedoten. Onko juurikaan mitään enää jäljellä...
Lahden omaperäisin ja lahtelaisuudelle ominaisin taidetila -Taidepanimo – on odottanut vuositolkulla ratkaisijaa, joko rahoittajaa tai kylmäpäistä ja kuumatahtoista toteuttajaansa. Edellinen ja nykyinenkin kaupunginjohtaja ovat luvanneet asian aikanaan ajat sitten ratkaista. Mitään ei ole tapahtunut eikä tunnu tapahtuvankaan.
Tuo lahtelaismenneisyyden, peruslahtelaisuuden yksi ikoninen rakennuskompleksi, oikea harvinaisuus, ei ole heinolalaislähtöistä saati toista Mikkelistä virkaan noussutta, kumpaakaan tähtiin tavoittelevaa kaupunginjohtajatyyppiämme vähääkään kiinnostanut. Mallasjuoman panimon punatiilinen rakennuskokonaisuus alkaa jo olla mennyttä, neliö neliöltä asunnoiksi ja liiketiloiksi muuttuneita bisneskuutioita.
Lahen uutisia on kymmenvuotisen ilmestymisensä aikana kirjoittanut taiteesta monta sataa artikkeia, joukossa on useita juttuja vielä kituvan Taidepanimon puitteissa nähdystä ja koetusta taiteesta.
Kikka Nyrénin keramiikkaa Malskin näyttelyssä vuonna 2011
Elisa Lientolan työt Taidepanimon Hunajahuoneessa ovat tunteisiin vetoavia luomuksia -Satasilmäinen järki vuonna 2008.
Tosiasia on jo nyt, että alkuaan Malskin tiloista, sen punatiilisistä korkeista ja monimuotoisista suojelluista rakennuksista olisi saanut kerrassan toimivan ja upean Taidemuseon. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin Luovat r.y. yhdistys, joka edelleenkin yrittää ideaansa kulttuuiritalo-taidemuseo hoitaa. Yhdistyksellä on hienot, asiantuntevat piirustukset taidemuseoksi valmiina. Vain yksi perustekijä puuttuu - Lahden kaupunki ja sen veromarkoillamme mukanaan tuoma rahoitus Malskin tiloissa toimii nyt vuokralaisina mutamia pikkuyrityksiä ja yhdistyksiä, jotka vuokramaksuillaan pitävät toivoa yllä tilojen rakentamiseksi taidemuseolle soveltuviksi taidetiloiksi.
http://www.comalski.fi/artikkelit/malski/
Vaikka Malskissa on historiallista ja taiteellista tunnelatausta, se ei enää ole todellisuudessa mahdollinen kunnon toimivaksi, vetovoimaiseksi kansainväliseksi taidemuseoksi ilman kuvan esittämää täydellistä saneerausta ja jo tehtyä hienoa Taidemuseon ja kulttuurikeskuksen kokonaissuunnitelmaa.
Lahdessa kunnalinen päättäjätaso puhuu puhujapöntöissään ja juhlapuheissaan taiteen merkityksestä, mutta käytännön toimiin ryhdyttäessä sen on täysin neuvoton, saamaton ja nolla. Tyypillinen taidekeskustelu käytiin juuri kontrabassosta, jossa kaikki keskustelijat ja asiantuntijoiksi itsensä nimittäneet näyttivät täyden asiantuntemattomuutensa itse asiaan. https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/09/kontrabassopolitiikkaa
3. Taidemuseo SOK:n tavaratalon yläkertaan
https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/ehdotus-taide-ja-muotoilukeskus-lahden-sokoksen-kiinteist%C3%B6%C3%B6n
Kaupungin keskustan kehittämisestä vastaava yritysten ja muiden toimijoiden yhdistys, Lahden kaupunki ja Sokoksen omistava osuuskauppa ajavat hanketta, joka toisi Lahden keskustaan 3 500 neliömetrin näyttelytilan. Seurahuonetta vastapäätä oleva SOK:n tavaratalo ei enää oikein hyvin myyntilukujensa valossa kannata. Osuuskauppayhtiö mankuu kaupunkia avuksi ja on tuonut tuottamattomat, tyhjenevät tilansa huomiomme valokiiloihin.ja on tuonut tuottamattomat, tyhjenevät tilansa huomiomme valokiiloihin. Näin visioitu taidetila tavaratalon ylisillä on osuusliikken tarjous, johon Lahden kaupungin pitäisi vastata hyväksytyllä tarjoksella, valtaisalla rahatukulla se vuokratase taidetilaksi. Idean taustalla ja piirtäjänä on kaupungin vapaamuurariarkkitehti Pokko Lemminkäinen.
Lars-nimeä kantavan hankkeen rakennustöitä on kaavailtu alkaviksi vajaan vuoden kuluttua. Yleisölle museo voisi avautua parinvuoden päästä eli vuonna 2019.
Projektia vetää keskustaa kehittävä Lahti City ry. Sen toiminnanjohtaja Janne Viitamies kuvaa Lahden kaupungin puolesta hanketta realistiseksi mutta kunnianhimoiseksi. Odotukset kaupungissa ovat korkealla.
”Tavoitteena on mittava nykyaikainen taidemuseo, jossa on vaihtuvia näyttelyitä”, Viitamies sanoo.
Hänen mukaansa tavoite on nousta kansainväliseen sarjaan.
”Pyrimme nousemaan tällä Helsingin museoiden rinnalle.”
Museon rahoituskuvio on ratkottu jo alustavasti pitkälle. Sokoksen omistava osuuskauppa remontoisi Lars-museolle kauppakeskukseen tilat ja kaupungin olemassaolevia museoita muuttaisi tiloihin vuokralle, Viitamies kertoo. Kauppakeskus jäisi toimimaan rakennuksen muihin kerroksiin.
”Meille nimi on siis lyhenne sanoista Living Andy Reaches Sokos.”
Sittemmin sama Sokos- vaihtoehto on esiintynyt medioissa välillä kovinkin eripuraisena.
Aisaa tutkivat asiantuntemattomat
Tämän vuoden toukokussa kaupunki Lahden virkamiehistä perustettiin arviointiryhmä, jonka tehtäväkse se itse antoi Malskin ja Sokos-tavaratalojen vertailun.
Arviointiryhmässä toimivat toimitilajohtaja Mauri Koistinen, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, toimialajohtaja Tiina Granqvist, museonjohtaja Timo Simanainen, rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä ja arkkitehti Jorma Latva.
Ttietoa seuraavista asiantuntijoista:
Mauri Koistinen: https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/12/vallankayttoa-oppivelvollisuudella-ja-lasten-terveydella
Jyrki Myllyvirta https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/04/kaupunginjohtajan-piinapenkki
Tiina Granqvist https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/09/kontrabassopolitiikkaa
Timo Simananinen https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/03/ketkut-keskuudessamme
Pokko Lemminkäinen https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/03/isot-pojat-hiekkalaatikolla
Ladec https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/02/ladec-epaonnistui-onnistuuko-olli-alho
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/08/lahden-taidelauantai-2017-1
Mukana on nyt oikein osakeyhtiöksi muutettu Keskustaehytys, jossa päätoimiset, kaupungille vieraat johtajat häärivät keskustan yrittäjiltä suojeurahoja keräten, suurella palkalla kaiket päivät milloin mitäkin päähän pälkähtänyttä ideaa julkisuuteen tuupaten. Jopa osa poliittista ilmapiirikermaa hymyiee mukana tässä hankkeessa, kuuluvathan he osuuskauppayhtiön luottamusjäseninä sen hallintoelimiin, jonka selkeä ja yksinkertainen motiivi on bisnes, pelkkä bisnes verorahoillamme.
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/06/lahden-keskustaeheytys
,
,
Siksi katson Lahden Ammattikorkeakoulun nimissä nyt käynnistyvää keskusteluareenaa kovin kriittisesti. Sille ei meilestäni ole muuta tehtävää annettukaan, kuin keskustella ja päämääränä tuo SOKOS -tavaratalon yläkerran taidemyymäläbisnes.
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/06/lahti-ja-sen-salatut-tiedot
4.. Kauhan varteen todellinen asioiden, hämmentäjä Lahden Ammattikorkeakoulu
Että soppa todella hämmentyisi astuu nyt kuvaan ielä Lahden Ammattikorkeakoulu. Se aikoo alkaa alusta ja houkuttelee kaikkia halukkaita kansalaisia keskusteluttamaan tästä Tademuseoasiasta. Asiaansa varten se on saanut sievoisen projektisumman..
Miksi näin jälkijunassa? Ja miksi kauhanvarteen astuu Lahden Ammattikorkekoulu, joka taidekielteisyydellään on tahrinut kaupunkimme maineen kulttuuriopetuksensa lopettamisilla, jonka Muotoiluinsttuutista on enää rippeet jäljellä ja jonka omassa toiminassa taiteen kannalta tärkeimmät opiskelumahdollisuudet (Taideinsituutti, Musiikki- ja draamainstituutti, elokuvaopetus, korumuotoilu ja vaatesuunnittelu) se on tökerösti ja asiantuntemattomasti lopettanut.,
Lahden Taidemuseolle on toivottu jo vuosikymmenien ajan uusia tiloja. Taidegraafikko, KM Antti Salokannel totesi elokuussa Etelä-Suomen Sanomissa olleessa taidemuseon tilaa koskevassa mielipidekirjoituksessaan, että ”Lahdella on nyt mahdollista saada 60 vuoden odotuksen jälkeen pysyvät, jopa kansainvälisesti kiinnostavat ja asianmukaiset tilat taidemuseolle”. Nyt Lahdessa ollaankin niin pitkällä, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta taidemuseon tilasta tämän syksyn aikana. Elokuun alussa käynnistyneessä TAJUMO-hankkeessa luodaan seuraavan kahden vuoden aikana neutraali kokonaiskonsepti, joka voidaan toteuttaa, valitaan tilaksi sitten kumpi tahansa nyt ehdolla olevista tiloista.
Käydäänkö Lahden taidemuseosota vapaamuurariryhmittymän bisnesajattelun ja taideasiantuntijoiden välisenä kaksintaisteluna. MInne on unohtunut Taidemuseon paras ja jo päätetty paikka Ranta-Kartanossa?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.