Olin eilen iltana Lahdessa järjestetyssä  Onnelliset kaupungit -seminaarissa.

Ympäristöjärjestö Dodo r.y:n Onnellisten kaupunki -seminaarin lahtelaisosanottajia

Tapahtuman tarkoituksena oli keskittyä siihen, miten kulttuurin sekä tekemisen että kuluttamisen kautta voidaan rakentaa onnellista ja ekologisesti kestävää kaupunkia.

Onnellisuutta ei lisääntyvä kuluttaminen tuo. Onnellisuutta antavat hyvä terveys, ihmissuhteet, hyväksyntä sekä yhteisöön kuuluminen.Vanhan, toimivan purkaminen ei johda onnellisuuteen. Jatkuva uuden rakentaminen, esineellistäminen ja aineellistaminen eivät johda onnellisuuteen. Onnellisuutta on viihtyä omalla asuinalueellaan. - Edellä joitakin poimintoja seminaarin alustuksista ja keskusteluista. **

                                                 n

Oman Onnellisen Lahti -kaupunkini koulutoimi on ollut kohta pari vuotta tuuliajolla - sen uudistamisessa on päätavoitteena ollut kiinteistöneliöiden vähentäminen ja samaan aikaan uusien tarpeettomien kouluneliöiden rakentaminen. Lapset tai koulutyön sisäinen uudistaminen ei ole enää käväissyt näiden Onnellisen Lahtemme koulutyöstä vastaavien ajatuksissa.

Lahden ulkopuolelta havainnoidaan melkoisen usein lahtelaisia koulusaavutuksia tunnustuksin ja palkinnoin. Lahden kaupunki ei juurikaan arvosta tai palkitse kouluyhteisöjään tai niiden työntekijöitä.

Jaana Lemminkäinen

Jaana Lemminkäinen valittiin Luokanopettajaliiton vuoden luokanopettajaksi. Syntyperäinen lahtelainen on aktiivisen ja toimivan opettajan esimerkki. Onnea Jaanalle!

Jaana –esimerkki olkoon muistutus siitä, että myös Lahdessa lapsiemme kouluelämän käytännön toteutus vielä toistaiseksi toimii, nurkkaan ahdistettunakin, hyvien opettajavoimien avulla.

 

Anttilanmäen koulu

Jaana Lemminkäinen on jo pariin kertaan lakkautuspäätöksen saaneen Lahden Anttilanmäen koulun opettaja.

 

Muita  myönteisiä asioita Lahden kouluelämästä ei ole näinä kuukausina odoteltavissa. Ei liioin merkkejä Onnellisen kaupungin onnellisista koulujärjestelyistä.

                                                                

                                                      n

 

Päättäjät sumutetaan ja me veronmaksajat maksamme

 

Lahden koulutoimen panostukset koulutyöhön ovat kaupungin budjetin keinottelua: hyvät koulurakennukset luovutetaan tekniselle toimelle ja näin koululaitoksen budjetista poistuu pieni, mitätön ylläpitomenoerä. Sama koulunseinien ylläpito sysätään Lahden teknisen toimen budjettiin – maksumiehiksi jäämme siis edelleen me veronmaksajat.

 

Lahden koulutoimen kehittämistoimet eivät siis kohdistu kouluyhteisön kehittämiseen tai kyvykkäisiin koulutyöntekijöihin, vaan koulutoimen monenkirjaviin rakennuksiin: niistä pitää runnoa yhteneväiseen formuun soveltuvia yhtenäiskoulurakennuksia. Oppilaiden tai henkilöstön terveyskään ei estä näitä remonttiaikeita. Rahaa kyllä löytyy.

Arkkitehtuurista tai kauneudestakaan ei ole väliä.

 

 

 

 

Lähikouluperiaatteen lahtelaisversio

 

Opetusministeriön perusopetuslakiin liittyvissä eriasteisissa ohjeissa ja mietinnöissä korostetaan opetuksen järjestämistä ensisijaisesti lähikoulussa.

Lahdessa tyypillisiä lähikouluja ovat tiiviisti rakennettujen asuinalueiden yhteyteen rakennetut koulut. Lahdessa tällaiset toimivat, viihtyisät ja hyviksi koetetut lähikoulut on lakkautettu.

 

 

 

Saksalan kaunis, rakenteiltaan terve lähikoulu nukkuu talviuntaan, tyhjillään. Taustalla näkyvät lähiön kerrostalot, koulun vieressä on merkittävä omakoti- ja rivitaloalue. Ihanteellisen asuinalueen keskellä sijaitsevaan koulutaloon, turvallisen kävelymatkan päähän kodista, olisi lapsia riittänyt kymmeniksi vuosiksi. Koulusta 100 metrin päässä on komea Saksalan uimahalli.

 

 

Metsäpellon koulu kevätauringonsäteissä. Sen takana on suuri Kytölän omakotialue, kilometrin etäisyydellä kerrostaloja, koulun takana pieni omakotialue. Parin kilometrin päässä mittava Pesäkallion omakotialue.Lapsia olisi riittänyt kouluun kymmeniksi vuosiksi. Nyt koulutiloja ei käytä kukaan.

 

 

 

Riihelän koulu. Kiinteistön omistaa Riihelän Huolto OY (100% kaupungin yhtiö)**. Koulutilat ovat tyhjillään. Kolmiluokkainen koulu keittiöineen on rakennettu Riihelän laajan omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasutuksen, asuntomessu-alueen keskukseen. Alueen lapsia riittäisi kymmeniksi vuosiksi täyttämään koulun tilat. Nykyisin kiinteistö on vandaalien kohteena.

 

 

Vuorikadun valtakunnallisesti koulutyöstään viime vuonna palkittu (European Label) koulu, arkkitehtuuriltaan Lahden tyylikkäin koulurakennus, yksi harvoista kaupungin suojelukohteista, on tyhjillään. Koulun oppilaat muodostuivat harvinaiskielten lukijoista (venäjä, saksa sekä maahanmuuttajakielet), oppilaita oli koulua lopetettaessa puolentoistasataa. Tämä koulurakennusten lahtelaiskoru on aivan kaupungin keskuksessa, rauhallisen puistomaiseman keskellä. Koulu on yksi Suomen ihanteellisimmista koulurakennuksista, samalla se on Lahden vanhin ja tervein koulurakennus.

Nyt se seisoo tyhjillään. Rahanhimoiset kaupungin päättäjät pyrkivät myymään tämän arvokiinteistön eniten tarjoavalle. Mitäpä suotta vain lapsia varten tällaista komeutta tarvittaisiin – rahaksi vaan! 

 

 

Kalliiseen yhtenäiskouluhölmöilyyn

 

Yhtenäinen peruskoulu, jolla tarkoitetaan yhtenäistä, ennalta lapselle suunniteltua koulupolkua ala- ja yläkouluineen, on Lahdessa muutettu yhtenäiskouluperiaatteeksi. Tämä yhtenäiskouluajatus ei ole laissa tai asetuksissa demokratialla päätetty asia.

 

Lahden koulutoimen viranhaltijain päissä yhtenäiskoulu käsitetään yhtenäisenä rakennuksena, kouluyhteisöstä tai osaavasta henkilökunnasta ei niin väliä. Puhumattakaan itse koululaisen sopeutumisesta suureen monisatapäiseen kouluyhteisöön, selviytymisestä siinä, leimautumisesta, kodikkuudesta – mitäpä niistä. Suunnitteluun on helposti saatu mukaan osa rehtoriparkojakin: nyt saadaan lisää muutama suuri, ruma ja mahtava yhden rehtorin koulu!

Yhtenäiskouluidean vuoksi koulujen pihat  ja niiden rakennukset ovat rakennusyhtiöiden temmellyskenttänä.

Ja vielä. Nämä täysin turhat monetsadat neliömetrit tekninen virasto laskuttaa viimeisen päälle näiden koulujen vakituisena vuokrana - meiltä veronmaksajilta.

 

 

Kivimaan yläkoulu (vasemmalla) ja alakoulu (oikealla) yhdistetään rakentamalla uusi opettajainhuone siirtymäkäytävineen jo rakennetun ruokalakäytävän yhteyteen. Molemmissa kouluyksiköissä on kyllä ennestään tilavat ja toimivat, ajanmukaiset opettajainhuoneet, mutta yhtenäiskouluidea vaatii Lahdessa yhteisen opettajainhuoneen. Eiväthän opettajat ja oppilaat osaa kulkea koulurakennusten väliä ulkosalla. Muutama miljoona on juuri edellisenä vuonna heitetty Kivimaan alakoulun maankuuluihin homekorjauksiin - laihoin tuloksin. Nyt jälleen useiden miljoonien rakennusprojekti hallitsee koko koulutyötä, ala- ja yläkoulun koulupihat ovat täynnä työmaaparakkeja. Näin tehdään yhtenäiskoulu Lahdessa, vaikkei perusopetuslaki vaadikaan.

 

 

Mukkulan yläkoulu (vasemmalla) ja alakoulu (oikealla) yhdistetään niinikään käytävällä. Molemmissa kouluyksiköissä on suuret opettajainhuoneet entuudestaan. Nyt rakennetaan ihan uusi rakennuskin koulujen väliin, että yhtenäiskoulu saadaan toimimaan. Tilan vuoksi sitä ei tarvita, sillä Mukkulan yläkoulurakennuksessa toimi vielä pari vuotta sitten Mukkulan lukio. Kun se lakkautettiin, tilaa jäi runsaasti. Mutta yhtenäiskouluidean nimiin tämä monet miljoonat maksava rakennusprosessi on välttämätön. Näin tehdään yhtenäiskoulu Lahdessa.

 

Lahdessa ala- ja yläkoulun oppilaiden yhtenäisiksi koulurakennuksiksi on alkuaan rakennettu vain Launeen peruskoulu (etelä) ja Ahtialan peruskoulu (itä).  Myöhemmin Kärpäsen yläkoulu (länsi) rakennettiin kiinni alakoulun rakennukseen. Nämä kolme kaupunkimme eri ilmansuuntien peruskoulua ovat nyt yhtenäiskouluja.

 

 

Lukiomme työelämän haasteet hukassa

 

Maamme monen kunnan lukioissa on tiedostettu tuleva suomalaisen yhteiskunnan työntekijävaje.

Lahden lukioista ensimmäisinä Mukkulan lukio (yrittäjäpainotteisuus) ja Salinkallion lukio (ympäristöpainotteisuus) alkoivat tehdä yhteistyötä suoraan alan yritysten ja organisaatioiden kanssa. Laadittiin ammattiinorientoivia erikoiskursseja lukion opetussuunnitelmaan. Kaupunkimme polittiiset päätöksentekijät viisaudessaan lakkauttivat juuri nämä, hyvin käynnistyneet kaupunginosa- ja erikoislukiot.

 

Naapurikunnassamme Nastolassa sen sijaan toimii hyvin lukio, joka valmistaa oppilaansa samanaikaisesti ammattiin ja ylioppilastutkintoon. Toiminta on ollut tuottoisaa ja tyydyttänyt opiskelijat ja työelämän.

Koulutuskeskus Salpauksen monialainen ammattiopetus ei ole kiinnostunut Lahden lukioita. Parin viikon takaisen kyselykierrokseni tulos oli, ettei yksikään kaupunkimme lukio ole yhteistyössä Salpauksen kanssa.

Sitävastoin koulutuskeskus Salpauksen ammattiopetushenkilöstön edustajia  ja Lahden terveys-ja sosiaalitoimen toimialajohtaja ovat paraikaa palaamassa Kiinasta: siellä he neuvottelivat kiinalaisten hoitajien saamisesta Suomeen ja pikakoulutuksesta suomalaisen terveydenhoidon tehtäviin.

Samanaikaisesti Onnellisessa Lahdessamme on monia satoja nuoria työttömänä. Olisiko Lahden lukioilla itsetutkiskelun paikka?

 

 

Mutta  IB –lukion perustamiseen kritiikittä

 

Lahden kansanedustajakellokas Ilkka Viljasemme vaatii nyt kaupunkiimme IB-lukiota.

Kun edellisen kerran tätä IB-lukiota kaavailtiin vuonna 2005, se kaatui asiantuntijoiden –opettajien ja kasvattajien – vastustukseen.

 

Näin tiedotettiin silloin:

Lahden sivistyslautakunta haluaa käynnistää IB-opetuksen Lahden Lyseossa. Lautakunta esittänee kaupunginhallitukselle tänään, että opetusministeriöltä haetaan lupaa opetuksen aloittamiseen 1.elokuuta 2006.
IB-linjan perustaminen maksaisi 150 000 euroa ja sen ylläpitäminen 73 000 euroa vuodessa. Sivistystoimenjohtaja Maritta Vuorisen mukaan hanketta viedään eteenpäin vain, jos valtio antaa sille luvan ja rahaa.
Lahden opettajien ammattiyhdistys ja Lahden seudun kieltenopettajat kritisoivat IB-opetuksen mahdollista käynnistämistä. Heidän mukaansa yhden lukion yhteyteen perustettava linja olisi pieni ja kallis. Lisäksi linjan opetussuunnitelmaa kritisoidaan niukasta valinnaisuudesta ja vaikeuksista tarvittavan kielitaidon omaavien opettajien saannissa.

 

Onko mikään muuttunut edelläolevien kaavailujen jälkeen? On. On tullut yksi uusi kaikkitietävä kansanedustaja Lahteen. Hänen viisauttaan palvokaamme.

 

 

Yksityiseen koulunpitoon kulissien takana

 

Lahdessa on kaksi yksityiskoulua: Lahden yhteiskoulun peruskoulu ja Steinerpedagoginen peruskoulu. Näiden kahden koulumuodon kustannuksiin lohkaisevat Lahden päättäjät vuosittain mittavat summat kaupunkimme budjetista. Kuinka suuren - sitä me veronmaksajat emme tiedä.

Lahdessa on kulissien takana piilossa meneillään sopimuksen uusiminen Lahden yhteiskoulun kanssa. Sopimukseen liittyvät ongelmat on selvitetty  vuodatussarjani tämän vuoden tammikuun jutussa.

 

Lahden yhteiskoulu

Tästä  salamyhkäisestä korvaavan koulun sopimuksesta on tehty myös valtuustokysymys, jossa vaaditaan uusittavaa sopimusta demokratian nimiin julkisesti valmisteltavaksi.

 

Lahden sivistyslautakunnan johtavat virkamiehet ja näivettynyt Koulutuspalvelukeskus tuntuvat sen sijaan olevan jo tyhjän panttina. Kaupunginvaltuustoon asia ei pääse, koska sivistyslautakunnan kokous on peruutettu asioiden vähyyden vuoksi.

 

Kaupunginhallitus 17.3.2008

Onko kaupunginhallitus tietoinen Lahden kaupungin ja Lahden Yhteiskoulun välisen sopimuksen nykytilasta

 

Toimialajohtaja (Maritta Vuorinen):

Kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan ehdotuksen:

"Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedokseen kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta otsikossa mainittuun kysymykseen ei voida määräaikaan mennessä antaa, koska sivistyslautakunnan kokous 11.3.2008 on peruttu asioiden vähyyden vuoksi ja seuraava lautakunnan kokous on 15.4.2008."

 

 

Heikot oppilaat etappilähetyksinä Hollolaan

Lahden erityiskoulut on käytännössä lakkautettu: poikkeavat oppilaat on siirretty kaupungin laitaosan kouluihin pois näkyvistä.

Kun Lahden koulutoimen alasajo kasvavine seurausilmiöineen – lisääntyvä syrjäytyminen, kuljetuskustannusten huima nousu, oppilashuoltohenkilökunnan huutava lisätarve – on jo totta, lahtelaisten avuksi tulevat nyt ympäristökunnat. Hollolaan on perustettu etappiluokat, joilla pyritään auttamaan oppilaspudokkaita. Sinne ovat tervemenneitä myös lahtelaiset erityisopetusta tarvitsevat, vaikka lahtelaiset veronmaksajat tämänkin maksavat.

Mitä uutta tässä järjestelyssä on? Saadaan loputkin ongelmat pois lahtelaisten silmistä.

 

 

 

Rukousten voimalla

 

Lahti on saanut jälleen yksityisen koulun.

Lahden kristillinen koulu aloittaa toimintansa ensi syksynä Kallion erityiskoulun tiloissa.

Kallion koulu

 

Koulun säännöissä jo kerrotaan vapaaehtoisista koulunylläpitomaksuista. Oppilaskohtaista valtionapua koulu saa 90% kaupungin oppilaskohtaisen valtionavun määrästä. Lahdessa jo toimivien yksityisten koulujen Lahden yhteiskoulun ja Lahden Steinerkoulun valtioapu on 100 %. Lahden Steinerkoulun talousvaikeuksista kertoo erilaisten vapaaehtoismaksujen periminen vanhemmilta.

 

Miten kristillinen koulu luulee selviävänsä maallisista velvoitteistaan? Rukousten ja apostolien tekoihin pitäytyvän kristillisen maailmankatsomuksensa avulla.

 

 

Yksi Lahden kristillisen koulun puuhamiehistä, dipl. ins .Eero Seesvaara kastepuuhissa.

Lahden kristillisen koulun esitteessä kerrottiin vuosi sitten näin:

"Koulu on tarkoitettu kaikille. Vain erityisopetusta tarvitsevan lapsen hyväksyminen joudutaan ratkaisemaan erikseen."

Koulu siis aikoi valikoida oppilaansa. Vastuullisin  - rajallisesti lahjakkaiden, heikkolahjaisten, vammaisten ja psyykkisesti sairaiden - opetus jäisi kunnan varsinaisen koululaitoksen vastuulle. Missä on todellinen kristillisen maailmankatsomuksen arvopohja – luulisi kristillisyyteen kuuluvan kaikkein heikompiosaisten auttaminen.

"Kristillisestä koulusta lapset saavat eväitä reppuunsa ja he voivat olla valona ja suolana muiden joukossa." Tämä kristillisyyden farisealainen käsitys olla parempi ihminen muiden joukossa on vähintäänkin vastenmielinen.

 

 

                                                         n

 

 

Näin makaa Onnellinen Lahtemme ja sen koulutoimi tänään maaliskuisena, aurinkoisena viikonloppuna. Herran ja herrojen rauhassa! 

 

 

**http://www.dodo.org/toiminta/tapahtumakalenteri.html

** Katso kommenttiosaston tarkennuskirjoitus