Kesäkuinen ilta, auringonkilo väreilee Vesijärven ruovikkoisessa rantaruohistossa, ajan kaatamat ja sammaltunein viitoin peittämät vanhat puut nukkuvat veden yllä kyljillään, hyttysten parvi tunnustelee ihoa ininäsävyisellä läsnäolokuorollaan. Aah, siinäpä on jo toinen puoli tanssillista maisemaa, jonka Leena Keizer ja Tuija Laine meille ovat luvanneet tarjoilla koreografiallaan ja sanasolinallaan yhdessä ikivanhan luonnon jäntevien, vahvajuuristen puiden, niiden maata puristavien juurilonkareiden, kivisen lähes akrobatiaa jalannostamiseltamme, liikkumiseltamme vaativan luontomaton pakollisten harppausten onnistumiseksi ja yllemme laskeutuvan oksiston tunnelman muodostamassa Tanssi minulle luontonäyttämön maisemassa.

tANSSI%20kEIZER1.jpg

Tunnelma herkistyy kesäillan suvisilla sanoilla, joista muotoutuu pika-ajatusten poikasia kovin lennokkaan vapaasti ympäristön inspiroidessa lumoavalla salaperäisyydellään ja auringon valaistessa lehvistön välistä kurkistellessaan maiseman selittämättömällä kesän rehellisyydellä. Koreografinen tanssiliike toimii yhtäaikaisesti, rohkeasti, varmasti niljakkaalla puunrungolla sanojen sitä omalla ihmissivistyksellisellä muodoilla säestäessä, tanssijan keho taipuu sulavasti luonnon norjimpien, nuorten versojen mukaan, muutama pyörähdys, käännös, pari äkki-istuntaa alla olevaan vedenpeilin vaaralliseen pintaan kuvastuessa, askellus ja sitten kevyen kevyt hyppy ruohoiseen veteen ja jo siellä kirvoittelee ja pärisyttelee kuin vesilinnun poikanen elämänsä ensimmäisessä kesätäyteisessä riemussa.

tANSSI%20kEIZER%202.jpg

Lahden Mukkulan Ritaniemen aarniometsän ja luonnon sylissä kokemuksesta kasvaa erityinen, jokaiselle läsnäolijalle omasävyinen, raikas ja kiehtova elämys. Nämä esitysten kaltaiset tanssityön taiteelliset maistiaiset tuntuivat koko esitysajan etsivän uusia sävyjä. Taiteilijakaksikossa toinen kuvaa ja toinen tanssii, luonto antaa näyttämön, tanssin tuntu, tunnelma, maisema ja liikahdukset täyttyvät  jännittävän, ainutkertaiseksi atmosfääriksi.

 

Tusinainen eri-ikäistä väkeä metsän rajaamalta uniikilta oksistonäyttämöltä palatessa tuntee etuoikeutettuna kuin  pandemian karanterisoimat lahtelaisen kesän kaikki elävät taide-elämykset olisivat nyt avanneet ovensa.

Höpötän kuulemaani ja kokemaani muistellen nyt metsänäyttämölle johtavan polun epätasaisuutta ja paluukävelyni onnistumista rytmittämään:

..sisälläni on monta pientä tanssia tai sanoin vähän väärin, eivät ne siellä piileskele, oikeastaan ne ovat jo olemassa, osalla niistä on siivet ja osalla niistä on multaa tai multaisia varpaanvälejä, ne syövät sammalta evääkseen ja toinen haukkaa jäätä hampaillaan, minun osani tässä kaikessa on aika helppo, minä pysähdyn, sitten kuuntelen ja tunnen, olen olemassa itselleni ja tanssit ne välkkyvät verkkokalvoillani, ne etuilevat jonoissa tai vetävät toisiaan saparoista…

 

Tanssi minulle maisema on poikkeusaikana syntynyt projekti, joka tutkii tanssia luonnon näyttämöillä kuvan ja sanataiteen keinoin ja rakentaa jatkuvasti kasvavaa, tekstistä, tanssista ja kuvista rakentuvaa materiaalipankkia. Esitykset ovat yleisölle maksuttomia. Seuraava esitys on tänään tiistaina 15.6.21 klo 18 Sopenkorven Kesannolla (Mestarinkatu 10, Lahti).  Se on Ote Kollektiivin esityksestä SIDOS (2019) irrotettu ja luontoon maastoutettu osa, esittäjinä Leena Keizer, Joni Rajamäki, Mika Seppälä.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2019/09/sidos-aikaamme-puhutteleva-peilikuva

 

Lis%C3%A4liite.jpg