Vasemmalla idässä asemakaavan naapuritontin hotelli, oikealla lännessä vaaleaksi väritetty punakattoinen TEVI (entinen Tekninen Virasto) eli Vesijärvenkatu 11 pihan puolelta ja aivan oikealla edessä vaaleankeltainen 1907 valmistunut hienosti ja huolella entisöity, suojeltu todellinen lahtelainen rakennuskoruharvinaisuus - entinen Lahden sähkölaitos.
TEVIN talo on tällä kertaa liikemies Pasi Tinnilän kahisevan rahan polttopisteessä. Vuonna 2015 Lahden kaupunginhallitus myi sen Noitek-yhtiölle 2,8 miljoonan kauppahinnalla. Ostajayhtiön takaa paljastui kapitaalisijoittajat Esko Kolli (KolliInvest oy:n omistaja) ja Pasi Tinnilä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin Tinnilä edustaa TEVI-kiinteistönsä omistajuutta yhtiönimellä Legorak, jonka takana vaikuttavat hallituksen jäsenet Pasi Tinnilä, Kai-Petri Kähönen sekä sen toimitusjohtaja Timo Salonen.
Kuusi vuotta on siis kulunut Tinnilän TEVI-talon ostosta. Omistajaa ei kai ole juurikaan kiinnostanut talon rakenteiden seuraaminen eikä ainakaan korjaaminen. TEVI on kuitenkin yhä yksi harvinaisista lahtelaisista suojelua tarvitsevista menneisyytemme kulttuurisista maamerkeistä, jonka sumeilematon tuhoaminen tai uudelleen rakentaminen ja nyt Tinnilä-yhtiön aikoma tuhansien neliöiden lisärakentaminen kaupungin ydinkeskustassa ei niin vaan onnistu.
** Suojellun rakennuksen omistamisen kunnia maksaa. Pientä 1907 rakennettua TEVI-rakennuksen erillistä osaa, entistä Lahden sähkölaitosta oli kaupunki myös vuonna 2015 myymässä kunnostettuaan sitä ensin 3,4 miljoonalla. Sitä ei kaupunginhallitus myynyt, lahtelaisen perintäyhtiö WestStarin tarjoamalla 1,5 miljoonalla.
Me tunnolliset Lahden veronmaksajat ja kotiseutujemme vaalijat muistamme mitään unohtamatta Tinnilän useiden erinimisten yhtiöiden (Liberi, Revestor ym.) ja yhtiökumppaneiden (mm. Mika Lehto) Konserttitalon saneeraukset ja uudisrakentamiset sekä Hollolan Pyhäniemen kartanon arvokiinteistön surkeat, täysin rempalleen jääneet lopputulokset, Tinnilän rakentamisprosessien remonttivajeet, työntekijöiden työnseisaukset, Tinnilän useat kiinteistöhankinnat ja enemmistöosakasjekut monopoliasemaa varten (Kansantalo), ylikansalliset valuuttaepäselvyydet sekä hänen ja yhtiökumppaniensa omistusoikeudenkäynnit, jopa yhteydet Maltan pankkeihin. Ne jatkuvat realistisesti yhä ajatuksissamme Tinnilän luotettavana yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpitäjänä kyseenalaiseksi määrittäen.
Outo kaksinkumppanuus on Lahden kaupungilla - sen myymistä ja rakentamista valvovilla ja niistä vastaavilla Lahden virkamiehillä - ja heidän kauppakumppanillaan Tinnilällä. Tinnilä ostaa kahisevalla velkarahalla kaupungin kiinteistöjä, Tilakeskus ja kaupunkimme konsernimatemaatikot myyvät niitä tullakseen kaupungin vuosikertomuksissa tuloksissaan plussalle. Entä Tinnilä? Myy ja vuokraa ostamiaan kiinteistöjä moninkertaisella hinnalla joko takaisin (kuten nyt Lahden rautatieaseman vieressä) kaupungin omistukseen tai ulkopuolisille, saati tietenkin antaa auliisti niitä vuokralle varmoille vuokranmaksajille.
Viime keväänä 2020 Legorak-yhtiön jo 3.3.2018 tekemä asemakaavamuutosaloite ei ensimmäisessä lautakuntakäsittelyssä mennyt läpi, sillä monet asiantuntijalausunnot vaativat suunnitelmaan muutoksia, mm. kolme erilaista suojelumerkintää: sr-1, sr-2 ja sr-3.
Museon lausunto:
"Tevin talo on arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennus, sen hallittu ilme ja korkeatasoiset materiaalit ilmentävät kaupungin rakennustaiteellista ja kaupunkikuvallista kunnianhimoa sodanjälkeisen kasvun aikaan. Se kuvastaa myös kunnallisen infrastruktuurin kehitystä kaupungin laajetessa ja asukasmäärän voimakkaasti kasvaessa. Rakennuksen suunnitteli apulaiskaupunginarkkitehti Irma Kolsi, jolla on tärkeä osuus Lahden sodanjälkeisessä rakentamisessa. Rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu ja museo ovat sitoutuneet vaalimaan Kolsin elämäntyötä.
Tevin talo sisältyy Selvitykseen Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Selvitys on osa Lahden läntisten osien osayleiskaavan arvoluetteloa.
Asemakaavaluonnos perustuu ratkaisulle, jossa tevin kytkinhalliosuus puretaan lähes kokonaan. Museo pitää tärkeänä hallin säilyttämistä sen poikkeuksellisten kulttuurihistoriallisten arvojen perusteella. Arvot kiinnittyvät sekä hallin tekniseen vaiheeseen että sen taidenäyttelyhistoriaan.
Museon näkemyksen mukaan umpikorttelin keskelle kahdeksankerroksiselle rakennukselle osoitettu rakennusoikeus on Lahden kaavoitushistorialle vieras ja kaupunkikuvaa vahvasti heikentävä ratkaisu. Rakennus näkyy ympäristöön kaikilta suunniltaan, ja Kirkkokadun avoin kulmaus paljastaa sen ja ahtaan piha-alueen kokonaisuudessaan. Museo ei puolla korttelin keskelle toteutettavaa rakennusta."
Tinnilä liikekumppaneineen yrittää nyt tapansa mukaan rakentaa oman päänsä mukaan: keskelle umpipihaa pari kerrosta lähiympäristöään korkeamman asuinkerrostalon TEVIN ahtaalle pihalle ja myös luikahtaa tärkeästä taidehallin korjaamisesta sekä pistää sen maan tasalle. Kaupunkimme asemakaava-arkkitehti Kimmo Sutinen on tehnyt uuden asemakaavaluonnoksen juuri tällaiseksi kuin kiinteistön omistaja toivoo.
Se on kuitenkin vasta luonnos, jossa on myös kuviteltuja ja tarkoituksella ilmaperspektiivistä suhteutettuja piirroksia havainnekuvina. Kuten alla:
Kaavoittajien on helppo hämätä meitä piirtämällä havainnekuvia lintuprespektiivistä ja näin jättää korkeuserojen tärkeys huomioitta. Tekstit rakennuksiin ovat toimituksen liittämiä.
Kuten arvaatte omistaja Tinnilä kumppaneineen on tutkituttanut suojelluksi ehdotetun entisen taidehallin (kytkinhalli) ikivanhan talon perustukset valitsemillaan asiantuntijoilla, jotka työnantajansa toimeksiannosta yrittävät moninaisesti todistaa, ettei rakennusta enää voi korjata. Tosiasiassa suurin osa home- ja sienimittauksista on tehty valitsemalla kohteet talon perustuksista ja kellareista, kun miltei kaikki rakenteet on jätetty kuudeksi vuodeksi korjausta vaille. Kulttuuriarvoilla ei ole sijaa tässä ajattelussa. Irma Kolsi on harvinainen, kaupungin 1950-luvun arkkitehti, mutta hänen monet julkisten rakennusten hienot arkkitehtityönsä eivät näissä liikemiesnäpeissä tunnu minkään arvoisilta.
Laitoin tähän pienen maallikon kuvitelman, miltä tässä Tinnilän uudistalon sisällä ja sen ulkopuolella oikein tuntuu.
Miltä tuntuu viereisen muutaman metrin päässä olevan Tinnilän rakennuksen itäisen sivun hotellin asiakkaista nähdä suoraan naapuritalon eli Tinnilän asuintalon ikkunoihin täällä Lahdessa levähtäessään. Tai miltä meistä täältä Kirkkokadun pohjoispuolen jalkakäytävältä ja Vuorelman talosta katsellessa tuo talokolossi näyttää? Entä miltä tuntuu itse Tinnilän asuintaloon erehtyneen ja neliöitä ostaneen asunto-omistajan katsella pelkkiä seiniä jokaiseen ilmansuuntaan asuntonsa ikkunasta koskaan auringonnousua tai -laskua kokematta. Ei siis ihme, että talo on saatava edes parille öky-rahoittajalle niin korkeaksi, että sen viimeisestä luksuskerroksesta avautuu näkymät yli kaikkien kattojen.
Vesijärvenkatu 11:n eli TEVI:n asemakaavamuutoksen koko asiakirja-aineisto on kaupunkilaisten nähtävänä ja jokaisen omakohtaisesti arvioitavana netissä:
Kaavaehdotus oli nähtävillä 6.8.–7.9.2020
Uusi kaavaehdotus nähtävillä 11.2.–16.3.2021
Muistutuksen tekeminen ja yhteystiedot
Asemakaavaehdotuksia koskevat mahdolliset muistutukset on toimitettava kirjallisesti Tekniselle ja ympäristölautakunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Muistutukset jätetään sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Muistutuksen voi myös toimittaa Lahti-Pisteeseen tai postittaa osoitteella Tekninen ja ympäristölautakunta, Lahti-Piste, Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.