Koulutyön arki tai kohokohdat eivät paljon virkamiehiämme kiinnosta. Kaupungintalon puiston patsasaherruksen läpi vaelsi kaupunginjohtajamme edes vilkaisematta taiteilijoihin.

Lahden kaupungin koulutoimi on saamassa uuden sivistyslautakunnan voimalla vireyttä päätöksiinsä. Sen pitkälti uusiutunut poliittinen kokoonpano saattaa tuoda Lahden ajan kanssa takaisin suomalaisten koulukaupunkien eturiviin. Tällaista koulukaupunki-lastenkaupunki leimaa Lahdella ei enää vuosikymmeniin olekaan ollut. Entiset rohkeat koulukokeilut ovat lahtelaisopetukselle tänä päivänä täysin tuntemattomia, kiinnostus kokeilla uutta on ollut Lahdesta jo kauan kateissa. Ensimmäisen koeponnistuksen - tosin vielä kovin kesyn - omasta sivistyneisyydestään lautakunta teki pohtiessaan viime kokouksessaan peruskouluopetuksen valinnaisuutta ja siitä aiheutuvia matkakuluja.

 

Peruskoulun idea

 

Vuosina 1972-77 toteutettu peruskoulu-uudistus lisäsi merkittävästi lasten opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoa Suomessa. Lahdessa Launeen koulussa aloitettiin koulutoimentarkastaja Olavi Ketosen johdolla peruskoulukokeilu jo vuonna 1964, kunnissa peruskouluun siirryttiin ensin Lapissa 1972, eteläisessä Suomessa Lahti ensimmäisenä 1975 sekä viimeiset Kauniaisissa 1977. Peruskoulu-uudistuksen taustalla oli pyrkimys yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, pyrkimys siihen, ettei koulutusmahdollisuuksia enää rajoittaisi vanhempien asema tai asuinpaikka. Keskeinen uudistusta eteenpäin ajava tekijä oli tasa-arvon ideologia: yhdeksänvuotinen peruskoulu, sen opetus ja koulusosiaaliset palvelut ruokailuineen ovat maksuttomat.

 

Peruskoulun romutus

Peruskoulun pitäisi tänäänkin tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa jokaiselle oppivelvolliselle tämän kykyjen mukaista opetusta ja elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Peruskoulun alkuperäisideaan on viimeisen parin vuosikymmenen saatossa vähitellen kasautunut kaikenlaista tasa-arvoa tuhoavaa käytäntöä, joka monessa kunnassa on eriarvoistanut oppivelvolliset.

Saksalan%20koulu-normal.jpg

Lahden Saksalan kaupunginosan lähikoulu ei enää ole oppivelvollisten käytössä.

- Peruskoululain muututtua perusopetuslaiksi siihen tuli käsite lähikoulu. Käytännössä tämä käsite on täyttä huuhaata: oppilaat vaeltavat nykyisin kotiaan lähimmän koulurakennuksen ohi kohti heille papereissa nimettyä lähikoulua. Jalkarannan, Liipolan ja Kiveriön kaupunginosien suuret lähimmät koulurakennukset ovat juuri näillä hetkillä kauhakuormaajien ahminta-ainesta homeen vallattua ne. Koulujen toiminnan ja lähikoulun sijainnin määrää Lahdessa tekninen hallintokunta, ei kasvatustiede.

- Monissa kunnissa terveydellisesti moitteettomat ja yleensä pienet koulut (kuten Metsäkangas Lahdessa) ollaan lopettamassa. Syynä on suuruuden maksimointi. Lahdessa lapset tuupataan suuriin yksikköihin, joissa yksilöllä ei enää ole mitään arvoa. Tämä on maan trendi: lapset ympäri maan istutetaan busseihin ja takseihin sekä kuljetetaan kirkonkylän tai taajamien mammuttikouluihin. Etsi tuosta sitten se persoonallinen, ainutlaatuinen ja ainutkertainen ihminen.

- Rajallisesti lahjakkaiden lasten kokopäiväinen huolenpito ja ohjaus on Lahdessa lopetettu ja sullottu heidät yleisopetuksen suuriin yksikköihin ja jätetty ihmisarvoa alentavasti vaille todellista tukea: erityiskoulut on lakkautettu. Sivistysmaa Suomi on astunut Lahdessa omille varpailleen.

Raisa%20caciatore-normal.jpg

Raisa Cacciatoren lastenkasvatusluennot ovat aivan liian harvinaisia kohokohtia lahtelaisvanhemmille.

Tätä peruskoululaitoksen periaatteen tuhon analyysia voisin jatkaa loputtomiin ja päätyisin täydelliseen vanhempien unohtamiseen koululaitoksen kehityksessä ja kehittämisessä sekä kehitysjarruihin kunnan sivistysbyrokratian ja teknisen viraston virkakoneistossa aina muutaman valtaapitävän aluerehtorin rahanahneuteen (koulun kasvaessa rehtorin tili kasvaa) saakka.

 

Valinnaisuus

Tervetullut kaikenlainen valinnaisuus on eri puolella Suomea toteutettu kovin eritasoisesti: toisissa kunnissa sitä on runsaasti ja toisissa kovin niukasti, jos ollenkaan - laadusta puhumattakaan. Valinnaisuuden lisäämiseen ei olisi edes lainsäädännöllisiä esteitä, siihen vaaditaan vain kunnan ylimmän sivistysjohdon rohkaisua ja innostavaa hyväksyntää. Oppilaiden halu ja kyky valita opiskelunsa sisältö on todistetusti rajaton.

Lilli%20Paasikivi-normal.jpg

Lahdessa valinnaisuuden vankimmat perinteet on jo ennen peruskoulujärjestelmää aloitetulla musiikinopetuksella. Lotilan koulun musiikkiluokkien, siellä alkaneen musiikinopetuksen jatkuminen yläkoulussa ja vielä lukiossa on suomalaisittain ollut merkittävän uraauurtavaa koko maan peruskoulun ja musiikinopetuksen kannalta.

Jorma%20K%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4inen-normal

Monet musiikkiammattilaiset ovat valmistuneet ammatikseen tuottamaan taidetta ja viihdettä kuljettuaan tämän lahtelaismusiikkikoulutustien, sitä paikkakuntamme musiikkioppilaitosten syventävillä ja ammattiinjohtavilla koulutuksilla täydentäen. Vielä useammat ovat saaneet musiikista elinikäisen harrastuksen ja elämän kiinnostavuuden.

Eri kielet ovat olleet Lahdessa valittavissa runsain määrin, jopa Helsinkiä monipuolisemmin. Sittemmin on suomalaisten lempilapsi liikunta ollut mahdollista valita viimeistään yläkoulussa oppivelvollisuudessa tapahtuvaksi painotetuksi opiskeluksi. Tulevana lukuvuonna 2013-14 valintoja voi tehdä vielä luonnontieteissä ja matematiikassa, käsityössä sekä luovassa työssä.

 

Pieni sivistykseen viittaava koeponnistus

Riittävää valinnaisuutta ei Lahdessa hevin saa, tilalle tarjotaan kaikkea mahdollista päätöspykälää, jolla kouluviranomaisemme pyrkivät vaikeuttamaan valintoja ja osoittamaan byrokratialle oman erinomaisuutensa ja tehokkuutensa kunnan vuosittain kasvavassa säästämishullutuksessa.

Kun kotien sijainnit valinnaisia tai painotettuja oppiaineita sisältäviin kouluihin ovat joskus kovin kaukana valinnaisopetusta antavasta peruskoulusta, käytännöksi on tullut, että Lahti kustantaa näille soveltuvuus- ja pääsytutkinnoissa valituille opiskelijoille koulumatkat matkan ylittäessä viisi kilometriä.

http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/9BF85161AB2FAB66C225773600236C34

Viimeiseen 21.2.2013 sivistyslautakunnan kokoukseen tuli virkamiehiltä kuitenkin melkoisen epäoikeudenmukainen päätösesitys: siinä rankattiin toiset valinnaisaineet arvokkaammiksi kuin toiset ja ehdotettiin vain joillekin painotetun oppiaineen koulun valinneille matkakorvauksia. Tämä harrastuneisuuden luokittelu on täysin perusopetuslain vastaista ja olisi aiheuttanut monelle perheelle kohtuuttomia kustannuksia. Lautakunnan enemmistö tyrmäsi kuitenkin virkamiesten päätösesityksen. Omituista oli, ettei esityksessä ollut edes laskettu, kuinka suuret nuo kustannukset kaupungissamme todella ovat. Lasten voitoksi virkamiesten oman kruunun kiilloitus kaupungin säästöillä ei tällä kertaa onnistunut.

 

Kansainvälistymisen jälkijunassa

Eero%20Vainio-normal.jpg

Lahden sivistyslautakunnan tuore puheenjohtaja Eero Vainio

Toinen, vähäisempi uuden sivistyslautakunnan ele on esiinkaivettu ajatus luoda Lahteenkin IB-lukiokoulutus.

Muistan jo yli viidentoista vuoden takaa samantapaista lukiojärjestelmän glooriakoulua ehdotetun Harjun koulun - entisen Tipalan - kiinteistöön kaupungintalon viereen. Sitä markkinoitiin ideavaiheessa oikein paikallismedioissa. Silloin asialla olivat omaa karriääriään nostavat kouluviraston apulaispäälliköt. Heidän mielestään juuri valmistunut, pienille alakoululapsille kalliisti ja hyvin saneerattu sekä sisustettu Harjun koulu (Eliel Saarisen arkkitehtuuria vuodelta 1923) olisi pitänyt nopeasti muuttaa Lahden Lyseon lukioksi. Virkamiesten into oli suuri: he esittelivät ohjelmaansa kaupungintalon portailla viittoillen viereisen Harjun koulun komeaan punatiiliseen rakennukseen. Äly tuli kaukana virkamiesten innon jäljessä. Homma kaatui yltiöpäisyyteensä jyrätä luksuslukio väärään paikkaan.

Lahden lukiot ovat vähentyneet ratkaisevasti, jäljelle jääneet ovat sentään vielä tyydyttävän laadukkaita, niistä osalla on jopa harvinaista ammattikoulutuksellista opetussisältöä ja yhteistutkintoja - myös seudun lukioiden jatkokoulutusmahdollisuudet ovat olleet hyvät.

Alla kuva Kannaksen lukion maankuulusta hienosta kantaesityksestä, vaikuttavasta Bang bang -näytelmästä, jonka vahva tulkinta aloitti Suomessa ja maailmalla tärkeän kasvatuskeskustelun kouluväkivallasta.

Totta tosin on viimein sekin, että englanninkielinen päiväkoti ja englanninkieliset luokat toimivat jo Lahdessa. Lahden IB-lukio ei silti asuinseudustamme erityis-sivistyneempää tee.  IB-lukioita on maassamme yhdeksäntoista jo ennestään, viidellätoista eri paikkakunnalla. Lahti tulee siis muun Suomen jälkijunassa. Nyt käynnistyvän Lahden  IB-lukion lähin alkujuuri on vuodessa 2008 ja silloin asetetussa IB-lukiotoimikunnassa.

Mikäpäs siinä, sopiihan IB Lahtemme tyyliin, jonka slogan kaikessa strategiassa ja kunnallisessa päätöksenteossa on - tämmöinen on muissakin kaupungeissa.

 

 

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/2/20481/1355487343_img-84509f8a0fcf522963217c20d095af2a.jpg

 

Lahden valinnaiskoulut ja painotetut opetussuunnitelmat:

 

 

Kielen valinta

Lahden peruskoulujen alakouluissa:

  • englantia voi opiskella kaikissa Lahden alakouluissa,
  • ranskaa Länsiharjun koulussa,
  • ruotsia Lotilan koulussa,
  • saksaa Ahtialan, Harjun, Jalkarannan, Mukkulan, Launeen ja Myllypohjan kouluissa,
  • venäjää  Harjun koulussa

Painotettu opetus

Alakoulun 3. luokalle voidaan hakea:

  • musiikkiluokille Lotilan peruskouluun
  • käsityöpainotteeseen Launeen kouluun,
  • luonnontiede- ja matematiikkapainotteeseen Länsiharjun kouluun sekä
  • liikuntapainotteeseen Mukkulan kouluun.

Lahden peruskoulujen yläkouluissa:

  • liikunta Salpausselän peruskoulu,
  • luova työskentely Salpausselän peruskoulu,
  • musiikki Tiirismaan peruskoulu

Painotettuun opetukseen pyrkiville järjestetään valinta- ja soveltuvuuskokeet tammikuun aikana.

 

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/2/20481/1355487343_img-84509f8a0fcf522963217c20d095af2a.jpg

Pykäläotteita Perusopetuslaista

http://fi.wikipedia.org/wiki/Peruskoulu
6 §

Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään.

11 §

Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta.

28§

Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun kouluun (lähikoulu). Tässä momentissa tarkoitettuja oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia.

32§

Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

 

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/2/20481/1355487343_img-84509f8a0fcf522963217c20d095af2a.jpg

 

Nykyiset Suomen IB -lukiot

Etelä-Tapiolan lukio Espoo, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Imatran yhteislukio (yhteistyössä Lappeenrannan lukion kanssa), International School of Helsinki, Joensuun lyseon lukio, Jyväskylän Lyseon lukio, Kuopion lyseon lukio, Lyseonpuiston lukio Rovaniemi (yhteistyössä Oulun lyseon lukion kanssa), Mattlidens gymnasium Espoo, Oulun lyseon lukio, Oulun kansanvälinen koulu, Ressun lukio Helsinki, Sotkamon lukio (yhteistyössä Oulun luyseon lukion kanssa), Tampereen lyseon lukio, Tikkurilan lukio Vantaa, Turun kansainvälinen koulu, Turun normaalikoulu, Vasa Övningskola.

http://fi.wikipedia.org/wiki/International_Baccalaureate#IB_Diploma_Programme