796724.jpg

Lahden harvinaisuus: taidetalo Taidepanimo

Lahden ainutlaatuisimpiin kulttuurihankkeisiin vuodesta 2003 kuulunut Taidepanimo – entisen Mallasjuoman oluttehtaan tehdashalleihin sijoittunut, yleisölle vapaa taidenäyttelytila, taiteilijoiden ja yhdistysten työtila, kulttuurimonitoimitila, on kohta historiaa. Idean isä, humanisti, kuvataiteilija, taideopettaja, taiteilija, taideterapeutti Martti Keränen on aina ollut optimisti.

796742.jpg

Fransu Keräsen omat työt ehtivät näyttäytyä harvemmin Taidepanimossa.

Muistan yhteisen Islannin matkan lähes 20 vuoden takaa: Lahden lasten ja nuorten kuvataideoppilaitoksen neljäkymmentä lasta ja aikuista kuvataideleirillä läpi Islannin. Siinä yhteisleiriytymisen, sattumusten, sään armoilla olemisen, onnistumisten ja vastoinkäymisten sekä hienojen taidekokemusten ja taideluomusten saati luontoyllätysten matkakokonaisuudessa oppii paljolti ihmistä tuntemaan. Idealisti ja viimeiseen asti tinkimätön humanisti ynnä hieno taiteilija tämä Fransuksi tituleerattu Martti Keränen on.

Huikean Taidepanimoidean alkuvuosina varoittelin häntä uskomasta pelurikaupunginjohtajamme Tarmo Pipatin lupauksiin taidepanimon tulevaisuudesta. Lakes (Lahden alueen kehitysyhtiö) taas on pelkästään yritysten ja bisnesmaailman eräänlainen kunnallisen rahoituksen voimin toimiva mukademokraattinen pöhöyhtiö.

Idealisti uskoo kuitenkin aina vahvasti asiaansa. Vaikka Fransun aika ja varmaan rahatkin ovat menneet taidepanimon henkiseen ja fyysiseen rakentamiseen, kymmeniin neuvotteluihin, moninaisten suunnitelmien ja selvitysten laatimiseen, ei hänen uskonsa vieläkään ole mennyt. Kaupunginjohtaja Pipatti petti lupauksensa, Lakes jymäytti taas kerran kaupunkilaisiaan luistamalla koko hankkeesta (Lakesin puheenjohtajahan oli kaupunginjohtaja Pipatti).

Nyt rahan – rakennusyhtiöiden - oli helppo tulla saaliinjaolle. Lahden parhaalla paikalla olevaan kiinteistöön rakennetaankin nyt sen maapohjan omistavien ja taidepanimotilan vuokranantaja-rakennnusliikkeiden - Oka ja Skanska – muuttuneiden suunnitelmien mukaan liiketiloja: tulossa on juottoravintoloita ja muita ihmiselon jokapäiväisyydelle välttämättömiä rahanimijöitä.

Kun Lahdessa rakennusyhtiöt ovat jo pitkään saaneet mellastaa lähes kartellinomaisesti, kukin niistä on saanut oman rakennuskohteensa (myös NCC, Hartela ym.) ja kymmenettuhannet rakennusneliömetrioikeudet kaupungistamme ilman pienintäkään keskinäistä kilpailua sulle, mulle periaatteella ja halvalla, luulisi, että rakennusliikkeiden imagoon kuuluisi jonkinlainen yhteiskuntavastuu ja imagon kohottaminen: eivät nämä maan ja maailmanlaajuiset rakennusliikekonsernit kaadu muutamaan sataan rakennusneliömetriin, jotka niiden pitäisi antaa Taidepanimon harvinaisen uniikkien oluttehtaan vanhojen seinien muodossa taiteen käyttöön.

796726.jpg

Taidepanimon  taidelainaamosta saa hyvää taidetta edullisesti lainaksi.

Taiteelle, vapaalle ja idealistiselle taideajattelulle rippunen, työ- ja yösija Lahdesta!

 

OKA on Lemminkäinen –konsernin tytäryhtiö, jonka liikevaihto Suomessa on noin 200 miljoonaaa euroa.

SKANSKA on maailmanlaajuinen rakennusyhtiö. Yksin sen Viron ja Suomen yhdistetty liikevaihto ylittää 1000 miljoonaa euroa.

Lisää tietoa Taidepanimohankkeesta: Arkkitehti Juhani Boman: Taidepanimon suojelu-ja käyttösuunnitelma 2003

kauno@info.fi

tarmon vuodatus/ tuu kattoo 21.2.2007

http://www.yle.fi/radiosoitin/index.php?clip=33654&language=fi

 

 

Suvi-pinxin loppu

Sysmän suvi-pinxin monipuolinen taideanti  on päättymässä tähän kesään, tänään. Tämä yksityisen ihmisen monikymmenvuotinen mesenaattius on raskasta ja aikaa sekä voimia vievää puuhaa. Sponsoreillekaan tämä 80 kilometrin päässä Lahdesta sijaitseva taidekokonaisuus oheiskonsertteineen ja tapahtumineen ei ole ollut riittävän houkutteleva.

788638.jpg

Ei enää kerjäten vaan kunniallisesti lopettaen koko suvi-pinxin kesätoiminta päättyy tähän kesään. Kuva näyttelyalueen sisäänkäynnistä.

788636.jpg

 Viehättävät vanhat rakennukset ovat keskeisiä näyttelytiloja lämpimine tunnelmineen.

788634.jpg

Kari Juvan mestarilliset teokset suvi-pinxin luonnossa ovat monina vuosina olleet näyttelyn vahvinta antia.

Tarvitaanko taidetta?