Anttilanm%C3%A4en%20idyli%C3%A4.jpg

 

ANTTILANMÄKI ELÄÄ. ELÄKÖÖN ANTTILANMÄKI! -teos on suoranainen historiallinen aarteisto, joka alkaa katsaukseltaan aina muinaisten mannerjäätiköiden sulamisen ajoilta, sitten seudun ensimmäisten ihmisten asumispaikkoja esitellen ja päätyy nykyisen kallioisen ja mäkisen, modernin Anttilanmäen pikkulähiökuvaukseen.

 

Tämän päivän asussaan Anttilanmäki on paratiisimainen kaupunkiyhdyskunnan helmi pienoiskoossa, ihanteellisessa, lähes meluttomassa, asumuksien ja moni-ilmeisten tonttien vuosisadan ikäisessä atmosfäärissä, perinteisessä kasviensa ja puittensa vihermiljöössä. Naapuriläheisyys tiivistää luontevalla yhteisöllisyydellä Anttilanmäen harvinaiseksi kaupunkiasumisen suomalaisidylliksi.

 

Anttilanmäen synty

Kun 1500-luvulta peräisin ollut Lahden kylän keskus nykyisen torin paikkeilla paloi maan tasalle 1877, kylän kantatilojen rakennukset paloivat ja ne rakennettiin uudestaan lähemmäs tilojen isojaossa osoitettuja viljelysmaita, nykyiseen Asemantaustaan.

Iso-Saksalan, Anttilan ja Kylä-Kittilän tilat sijoittivat uudet päärakennuksensa kallioille ja niitä ympäröi tilojen palveluskunnan ja muonamiesten asumukset, kivinavetat ja monenlaiset tilojen talousrakennukset. Kirja kertoo selkein karttapiirroksin ja kuvin Anttilanmäen muodostumisen silloisten Anttilan tilan ja Iso-Saksalan tilan maille. Näin vakiintui Anttilanmäen ensimmäinen asutus 1800-luvun lopussa Anttilankadulle ja Vilhonkadulle mäellä risteilevine polkuineen.

 

Anttilanm%C3%A4ki%20Ropen%20kartta.jpg

 Erkki Ropen karttapiirroksesta

 

Anttilanmäen sijainti 1870 valmistuneen Riihimäki-Pietari -radan välittömänä naapurina on leimannut alueen rautatiehen liittyväksi, eläjiltään, perhekunniltaan, asujiltaan, ammateiltaan. Anttilanmäellä asui runsaasti rautatieläisiä, parhaimmillaan heitä löytyy väestökirjoissa jopa 22 samassa suvussa.

 

Sijainti erityisesti rautatieliikenteen solmukohdassa oli myös alueen kehityksen kannalta kohtalokasta: niin sisällissota kuin toinen maailmansota olivat maailman suurvaltojen ja pienen Suomen kansan paikallista lahtelaista sotanäyttämöä. Sisällissodan saksalaisarmeijan joukot ja venäläisten vahvistamat punaiset vyöryivät Anttilanmäen yli. Toisen maailmansodan venäläispommitukset murskasivat rautatietä pommittaessaan monet Anttilanmäen rakennukset ja sytyttivät ne tuleen.

Toisaalta Anttilanmäelle löysivät myös vireät evakot sodan karjalatuomisina, monet perheet suoraan junalta sinne astellen ja asuinsijansa perustaen.

 

Sijainti on vaikuttanut myös alueen asumusten muotoon, tonttien kokoon ja rakennusten omaperäiseen ilmeeseen, sillä Anttilanmäki kuului kokonaan Hollolan kuntaan: asemakaavaa ei ollut ja Anttilanmäelle päässeet, kantatiloista lohkotut tontit ostaneet tai määräaikaisen vuokraoikeuden saaneet asujat saivat rakentaa oman kykynsä ja tahtonsa mukaan asumuksensa. Vasta 1933 alue liitettiin Lahden kaupunkiin.

 

Anttilanmäki elää -teos (335 sivua) on työn ja vapaa-ajan kertomuksia, sukutarinoita, ihmiskuvauksia ja perhe-elämän arkikuvauksia ja niiden pikkuyksityiskohtia täynnään - siksi elävyydessään ja mielenkiintoisuudessaan se on niin laajaspektrinen, että kerran luettuaan siihen on aina uudestaan ja uudestaan palattava, yksityiskohtia tarkistamaan. Kuvamateriaaliltaan (742 kpl) se on laajasti lahtelaista Asemantaustan historiaa kattava ja haastatteluin ja muistoin kartutetuin henkilökuvin, harvinaisin persoonallisuuksin ja sadoin anekdootein suoranainen ehtymätön dokumenttiaarteisto vailla vertaa.

 

 

Kirja koukuttaa mukaansa monin episodein

 

Teos koukuttaa ovelasti imuunsa ja journalistiseen henkeensä. Sen ensiaukeamalla on koko teoksen sisällys taiten esitetty seitsemäntoista eri luvun sisältökokonaisuus selittäen. Tuntuu, että juuri näin helposti ei historiaa ole meille koskaan osattu valaista, konkretisoida ymmärrettäväksemme. Vaan menepäs mihin tahansa itse lukuun, niin se paisuukin semmoiseksi kasapanokseksi, runsaudensarveksi, satojen yksityiskohtien mielenkiintoisiksi tarinoiksi, lausahduksiksi, toteamuksiksi, kuvilla vahvistetuiksi kuvauksiksi, että olet myyty ja uponnut teokseen, josta et enää pääse irti. Teoksessa on todellisten asiantuntijoiden ote tiivistynyt yhteistyöksi, jollaista harvoin historiateoksista löytää. Ja vaikka joskus jossakin detaljissa miettii, onko tuo tarinaa vai totta, tuntuu silti niin turvalliselta teksti, jossa aistii aikakauden ja sen hengen hyvin kuvattuna.

Anttilanm%C3%A4ki%20Liisankatu4.jpg

Yrjö Puuperän valokuva

 

Liisankadun kesä oli tuoksuja täynnä. Salmelan sedän Kuplan bensiininkatku. Paskamakkien lemu tuulen kääntyessä. Märkien halkojen kosteus. Pihasireenien alkukesän parfyymi. Savutien kaupasta ostetun Jalkapallo Jenkin esanssi. Esanssi saunan porstuan Timotei-shampoossa. Yläkerran vuokralaisen vanhan viinan lemahdus. Kattopien katku auringonporotuksessa.

Liisankadun kesä oli ääniä täynnä. Tavarajunan kolkutus raiteellaan. Räpättimet uuden polkupyörän pinnoissa. Tiaisten taisteluhuudot lintulaudoilla. Keskon kuorma-auton tyhjäkäynti. Yläkerran vuokralaisen iloinen laulunloilotus. Saunanpeltien kuuma kirskunta. Pihakaivon ontto kurnutus. Salmelan sedän Kuplan starttimoottorin sahaus. Sahan äänet liiterissä, kirveen iskut pölliin. Tikkojen napsahtelu tikkatauluun.”

Elämäni parasta aikaa.

(Timo Taulo Liisankatu 4:ssä 1965-1979)

 

 

Tietoa ja tutkimusta

Anttilanm%C3%A4ki%20rakentamisen%20ikaja

 Anne-Maj Ropen tilastopiirros

 


Anttilanmäen lähes 150-vuotinen kehitystarina, tuona mäen väkeä yhdistävänä ja viestivänä kirjana sisältää yhtäaikaa paikallishistoriallista tietoa ja tuoretta tutkimustietoa monista mäen asioista, joista tähän asti ei ole tiedetty tai ne tahallisesti arvottomina sivuutettu.

 

Kirja on avartava tietokirja kaupungin kaavoituksesta ja asukkaiden mahdollisuuksista elää kaavoituksen eri vaiheissa, trendeissä ja tavoitteissa vahvana kotikontujaan ja sen omailmeisyyttä puolustaen ja perinteitä säilyttäen.

 

 

Anttilanm%C3%A4en%20palvelut.jpg

 Erkki Ropen karttaesitys

 

Kirja kertoo lähes 200 erilaisesta yrittäjästä ja palveluista Anttilanmäellä, mäen tonttien ja rakennusten arvon laskuista ja nousuista, asukkaitten statuksen vaihteluista, Anttilanmäelle ominaisista pihapuista, pensaista ja perinnekasvillisuudesta sekä niille perustetusta kasvipankista. Se on myös hauska tietolähde kymmenistä lasten perinneleikeistä ja peleistä tarkkoine ohjeineen. Teos on opettavainen esimerkki mille tahansa suomalaiselle kaupunkimiljöölle kaupunginosan yhteisöllisyydestä ja yhteistuumaisuudesta, kansalaisvaikuttamisesta ajan konjunktuurien pyörteissä.

Tutkimuksena sen aineisto täyttää korkeimmat laatuvaatimukset. Tietojen tuoreuden ja autenttisuuden takaavat vuosien 1977-2017 aikajaksolla tehdyt henkilöhaastattelut 177:lle anttilanmäkeläiselle, yli 40:n anttilanmäkeläisen muistelokirjoitukset ja mäen asukkaitten lähettämät kirjoitelmat, tusina paikallishistorioita, kahdeksan Lahtea koskevaa kaupunginosaa tai lahtelaisuutta kuvaavaa teosta, 34 erikoisalan historiateosta, 15 Anttilanmäkeen liittyvää aineistokokonaisuutta kaavoittamisesta ja rakentamisesta, kuusi aiheeseen liittyvää opinnäytetyötä, mukana tilastollista ja muuta luettelomaista aineistoa, lähes 40 lehtijuttua sekä tusina kartta- ja asemakaavaesitystä Anttilanmäestä, useita aiheeseen liittyviä vuosiluetteloita henkilöistä ja yhteenvetoja Lahden kaupunginmuseon eri aloilta, puhelinluetteloiden vuosikertoja sekä useita henkilökohtaisia valokuvakansioita.

"Anttilanmäki on kaupunkielämäntavan ja maaseudun onnistunut symbioosi. Mäen Hopealähteen kaivo, josta suurin osa anttilanmäkeläisistä haki vetensä vesijohdottoman ja viemärittömän Anttilanmäen ihanneaikana oli vesihuollon lisäksi monenlainen tapahtumien, töiden ja kokoontumisten paikka. Monipuolinen pienyrittäjien yhteisö jätti työn ja ahkeruuden jäljet Anttilanmäkeen: pelkästään puusepänverstaita oli 65, Askon, Eirin, Luhdan, Wuorelman liikkeet, harmonikkatehdas, harjatehdas, suksitehdas, leipomoita, kuljetusliikkeitä, ompelimoja, vaattureita, karamellitehtaita, kahviloita oli täällä tai täältä lähtöisin. Koulu saatiin alueelle 1910. Anttilanmäki kätki syliinsä myös monien uskontojen kirjon: ev.lut, ortodoksit, roomalaiskatoliset, metodistit, adventistit, nunnien lastenkodinkin."

 

Anttilanm%C3%A4ki%20laskiainen.jpg

Valokuva Hilkka Lehtosen kokoelmasta                                                           

 

Anttilanm%C3%A4en%20alkuper%C3%A4istalo.

Anttilanmäki-teoksen keskeisen muistelijan Olavi Ristolan lapsuuskoti tänään.

 

 

Yhdistysglooriaa

 

Anttilanmäkeläisten aktiivisuudella ja Lahden kaupunginmuseon asiantuntevalla mukanaololla poikkeuksellisena päätöksenä vuonna 2010 Anttilanmäki sai suojelupäätöksen mäen 85 rakennukselle ja 53 ulkorakennukselle. Se on Suomen oloissa harvinainen saavutus, Lahden kaupungissa poikkeuksellisen ainutlaatuinen.

 

Ehkäpä Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry:n toiminnasta ainoaksi tappioksi jää nykyisen koulun vaikuttavuuden katkeaminen. Ymmärtämättömän koulusuunnittelun ja lahtelaisen kunnallispolitiikan asiantuntemattomuudella katkaistiin juuri äsken valtuustopäätöksellä 2017 koulun merkitys tälle suojellulle mäelle myymällä sen lähikoulu kaupungin omistuksesta yksityiselle, ruotsinkieliselle yhteisölle.

 

ANTTILANMÄKI ELÄÄ. ELÄKÖÖN ANTTILANMÄKI! -teos on upeasti kirjoitettu ja toimitettu, monipuolisella asiantuntemuksella, eletystä elämästä ja nykyisestä Anttilanmäestä kertova, rehevästi sen eri aikakausien elämänsykettä pursuva, kiehtova kotiseutukirja, todellinen korkeatasoinen harvinaisuus kotiseutuhistorioiden kirjavatasoisessa joukossa.

 

 

ANTTILANM%C3%84KI%20HISTORIATY%C3%96RYHM

Jari Helmisen valokuva

 

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry:n historiateos Anttilanmäki elää. Eläköön Anttilanmäki! valmistui 16.5.2017 toimittaja Merja Åkerlindin kirjoittamana ja graafiinen suunnittelija Tuija Leppäsen taittamana.

Lisätiedot:
http://www.anttilanmaki.fi/

 

Artikkelin kuvitus skannattu teoksesta

Lis%C3%A4liite.jpg