Lasten vanhempana ja isovanhempana, opettajana olen ymmärtänyt jo monta vuosikymmentä sitten, miten tilapäistä vanhempien osuus on koulukasvatuksen kokonaisuudessa oppivelvollisuutta suoritettaessa. Vanhemmat mukautuvat sopuisasti kaikkeen heille tarjottuun kritiikittä. Alitajuisesti he ymmärtävät, että oppivelvollisuuskoulu on lapsen kohdalta vain välttämätön paha, tilapäinen 9 -10 vuotta kestävä välivaihe ja puuttuminen koulun tehtävään omien lasten kohdalta vaikeuttaa lapsen koulunkäyntiä merkiten huolestuneet vanhemmat vaikeina tapauksina jees jees -vanhempainjoukon valtaenemmistöön.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/web/lasten-ja-nuorten-sivut/mita-lapsen-oikeudet-ovat-

Viime kuntavaalien alla, joista nyt syntynyt Lahden 59 valtuutetun kaupunginvaltuusto on seurauksena, ei kukaan esiintynyt lapsuuden ja Lahden seudulla elettävän lapsuusajan puolustajana. Vain muutamat ehdokkaat antoivat kannanotoissaan tuon tyhjäksi kuluneen fraasin syrjäytymisestä soida ilmoille. Syrjäytyminen lapsiasian kohdalla on ollut jo pari vuosikymmentä tyhjäksi osoittautunut, pelkkä rahabudjetointi erilaisine projekteineen, jotka eivät ole tuottaneet mitään tulosta enempää kuntatasolla kuin koko valtiossakaan.

Paraikaa kasvatuksesta, opetuksesta, kulttuurista, sivistyksestä on nyt leikkaamassa valitsemastamme valtuustosta muodostettu kaupunginhallitus. On surkeaa, että paikkakunnan lehdistössä on sivistyslautakunnan, liikunta- ja kulttuurilautakunnan sekä erilaisten kulttuuriyhdistysten kirjoitettava asiasta siksi, ettei kulttuuri ja sivistys näy eikä kuulu kaupunkimme korkeimman itsepäättävän ja toimeenpanevan viranomaisen 11-jäsenisen Lahden kaupunginhallituksen kiinnostukseen ja käsitteisiin.

 

Lahdessa jo yli kaksi sukupolvea on turhautunut lasten oikeuksien kehnosta toteutumisesta. Viimeisen sukupolven, lähes kymmenen vuotta lahtelaisten oppivelvollisuuskoulun tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta olisi pitänyt vastata Lassi Kilposen Lahden kaupungin sivistystoimialan opetus- ja kasvatusjohtajana, mutta hänen kykynsä ovat osoittautuneet kehnoiksi. Kuntabyrokratiassa olisi tarvittu intohimoinen, vanhempien luottamusta nauttiva ja periaatteellisesti oman etunsa unohtava virkamies taistelemaan lahtelaislasten oikeuksien puolesta kaupungin budjetin rahantuhlauksen viidakossa. Ei onnistunut. Loistaakseen virkahississä hän tyytyi pelkkään säästämiseen, kouluyksiköiden karsimiseen ja sai lopulta aikaan 26 koulun lakkauttamisen. Vastuun kaupunkimme lasten oikeuksista Kilponen siirsi muille, perustamalla alaisuuteensa kolme uutta (mies)aluejohtajan määräaikaista virkaa näin laajentaen kaupunkimme byrokratiavaltaa entisestään.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2019/02/oppimisen-tuen-kehittaminen-jatkuu-edelleen

Näistä turhista, kalliista, tuloksettomista, pelkästään byrokraattisista viroista avustajineen emme ole kuulleet kaupunginhallituksen mainitsevan mitään säästöpäätösaikeissaan. Niiden lakkauttamisen määräaika on päätöspapereissa alkuaan vuoden 2019 viimeinen päivä - kohta vuosi on kulunut eikä kaupunginhallitus ole pistänyt asiassa tikkuakaan ristiin. Mikä vetelys ja nahjus kaupunginhallituksemme oikein on?

Kaupunginhallituksen seuraava kokous on maanantaina 23.11.2020.

Nyt lapsen oikeuksien päivänä toimenpidepäätös asiasta pitää toteuttaa heti seuraavassa kokouksessa ja lakkautuksista säästyvät todelliset veroeurot ohjata takaisin suoraan aitoon käytännön sivistys- ja kulttuurityöhön.

 

 

Pieni kunnallispähkinä näistä hitaista toimeenpanijoistamme

Kokeile, tunnetko nykyisen kaupunginhallituksemme kasvot  - yritä laittaa allaoleville nimille oikeat numerot.

Sirkku Hildén,  Merja Vahter,  Juha Rostedt,  Jenna Koskelo,   Alettin Basboga,  Aleksi Mäntylä, Sonja Falk,  Pekka Komu,  Rami Lehto,  Jetta Laakso, Toni Putula