1259729334_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kapteeni, hovineuvos August Fellman rakennutti vuosina 1897-98 uuden päärakennuksen Lahden  kartanoonsa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Hjalmar Åberg (1870-1935). Arkkitehti otti rakennukseen tyylivaikutteita pohjoiseurooppalaisesta renessanssista ja saksalaisesta tiiligotiikasta. Fellmanin suku omisti kartanon vuoteen 1919 asti, jolloin he myivät sen maa-alueineen kahdelle liikemiehelle, jotka myivät kartanon edelleen Lahden kaupungille. Kaupunki on käyttänyt kartanoa moneen eri tarkoitukseen. Siinä on toiminut kansakoulu ja kauppakoulu. Se on ollut osana sotasairaalaa ja aikoinaan siellä työskenteli mm. kouluhammaslääkäri.
Lahden historiallisen museon käyttöön kartano luovutettiin 1960-luvun puolivälissä. Rakennukseen kunnostettiin museon näyttelytilat, jotka avattiin yleisölle vuonna 1968. Lahden kartanossa tehtiin viimeinen suuri kunnostustyö vuosina 2001-2004.

Museo perintein kohti joulua

Viime viikonvaihteessa Lahden historiallisen museon seinät huokuivat ja pullistelivat lahtelaisväentungoksen innostuksen syleilyssä. 

1259731015_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Arviolta puolitoistatuhatta kaupunkilaista oli tullut perinteiseen joulunalustapahtumaan. Ruumiin jouluherkkua oli joulupuurosta, glögistä ja joulutortuista alkaen ja mielenylennykseksi ja jouluherkistykseksi jos vaikka mitä: elävää joulumusisointia,

1259729416_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Conciksen trio tunnelmoi jouluisia säveliä

nukketeatteria, tiernapoikia. Tietenkin oli saatavana joulukoristetta ja askarreltua korua ja korttia,varpua ja luutaa sekä

1259731067_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

linnuille kotia ja lyhdettä kuin myös museokaupan kirjallisuutta kalentereista kirjauutuuksiin miltei ylenmääräisesti.

Historian kapsetta ja raksutusta saattoi itse kuulla ja kokea vossikkakyytiin uskaltautumalla tai

1259731093_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

seuraamalla ja ihastumalla pussihousuisen konemiehen opastaessa maamoottorin höyryävän voimapesän pyörittäessä pitkän vetohihnan päässä pärehöylää,

1259731046_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

joka syöksi jokaisen haluavan kainaloon

1259731819_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

kotiin viemisiksi päreen! Olipa ihmettä kerrakseen!

 

Kotikaupungin maamerkkien syleilyssä

Mikä lahtelaiset sai liikkeelle? Jouluko? Vapaa sisäänpääsy museoon on vetonaula, josta olen jo monesti ennenkin puhunut.

Tällä kertaa tuohon ilmaisuuteen liittyi poikkeuksellisen vastustamaton mahdollisuus tutustua moniin lahtelaisen työn ja arjen lähihistoriaa valottaviin näyttelyihin, vetonaulana meidän alkuaan puisen kotikaupunkimme kivikaupungiksi suunnitelleen arkkitehti Unto Ojosen (1909 –1997) elämäntyöstä rakennettu, hienoista hienoin näyttely.

1259729356_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Unto Ojosen näyttelyjulisteessa komeilee hänen yhdeksi päätyökseen luokiteltu Lahden Joutjärven kirkko

Tuskinpa koskaan historiallinen museo on ollut niin täynnä innostuksesta kuhisevaa, näyttelyn jokaisen selostuksen ja kuvan sekä rakennelman tutkivaa lahtelaista kuin nyt.

Käsinkosketeltavaa, myhäilevästi hymyileväilmeistä oli se tunnelma, jossa näyttelyä kokeva lahtelainen taas kerran kertasi kotikaupunkinsa tutut maamerkit, omat lukemattomat kokemuksensa niistä ja muuntui sekä juurtui yhä kiinteämmin ylvääksi lahtelaiseksi.
 
1259731852_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kamerankäyttäjän oli pyydettävä hetkeksi kansaa sivuun kuvatakseen näyttelynpystyttäjien hivelevän taitavaa kuvakerrontaa Unto Ojosen työstä: Olavinlinna nykyisen Kauppakadun ja Aleksin kulmassa komeilee valmistumistaan ja muutaman kymmenen metrin päässä Aleksin ja Saimaankadun risteyksen molemmin puolin tyylikkäät kerrostalo-liikerakennukset kertovat tänäänkin suomalaisen 1950- luvun ajattoman arkkitehtuurin täyttämästä modernista Lahden kaupungista.

 

Koivun ja tähden alla  6.11.2009 - 14.2.2010

Unto Ojosen työluetteloon kertyi lähes tuhat suunnittelutehtävää. Suurin osa sijaitsee Lahdessa, mutta hänen töitään on runsaasti myös muualla Suomessa. Hän hallitsi hämmästyttävällä tavalla eri rakennustyypit. Ojosen päätyönä voi pitää 1962 valmistunutta Joutjärven kirkkoa, joka rakennettiin vuoden 1956 suuren alueliitoksen myötä tulleiden uusien lahtelaisten tarpeisiin. Askon ja Upon tehtaita hänet kiinnitettiin suunnittelemaan sodan jälkeen, ja tämä työ jatkui kaksi vuosikymmentä.
Tuotantoon sisältyy parikymmentä koulua ympäri Suomen. Ojonen toi Lahteen 1950-luvun kouluarkkitehtuuriuutuuden, keskushalliperiaatteen, joka Lahdessa toteutettiin ensi kertaa Salpausselän yhteiskoulussa.
Lahtelaisten käsitys modernista ja dynaamisesta kaupungista sai vastakaikunsa Ojosen sodanjälkeisessä rakennustaiteessa. Hän tajusi Lahden monipolviset maisemamuodot ainutlaatuisella tavalla ja rakasti sen harjuja ja järviä.

Lahden historiallisen museon näyttely esittelee Unto Ojosen elämäntyötä painottuen 1940-luvulta 1960-luvulle. Näyttely on rakennettu kuvaamaan Unto Ojosen kädenjälkeä, mielenmaisemia ja työskentelytapaa. Esillä on mm. perhe- ja rakennuskohdevalokuvia, rakennuspiirustuksia sekä arkkitehdin työvälineitä ja huonekaluja. Ojonen suunnitteli myös pienesineitä ja tekstiilejä, joita on saatu näyttelyyn yksityiskokoelmista.(selostus Museon näyttelytiedotteesta)

Museon uljaan näyttelyn tietoaines ja ideat, esimerkillisen komea Minna Välimäen suunnittelema näyttelyilme ja kokonaisuus sekä Riitta Niskasen mainio opastus ovat sitä paljon kaivattua ainutkertaista todellista lahtelaisuutta, josta me kaikki saamme kerrankin vilpittömästi ylvästellä!

Lahden museon järjestämä perinteinen adventtitapahtuma vaatii  museon henkilökunnalta talkootyötä, jonka määrä jälleen koetun verrattoman rikassisältöisen museotapahtuman aikaansaamiseksi on kunnioitettavan suuri.

Tiesitkö muuten, että Lahden museot on maailman mittapuussakin poikkeuksellinen kulttuurilaitos: sen näyttelyt ovat yleisölle avoinna jokaisena viikonpäivänä.

 

http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?type=news2&news=265&newsTempl=museo_uutiset


 

1247113439_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tänään ennen puoltapäivää oli sähköpostiin saapunut vaimolleni viesti:


Suoritimme tänään ti 1.12.2009 klo 10.30 arvonnan asiakaskyselyymme la
28.11.2009 vastanneiden kesken.
Olette voittaneet arvonnan pääpalkintona olleen piparkakkukartanon!.
Onnittelut voittajalle ja mukavaa joulun odotusta, ystävällisin terveisin,
Marianne Koski

Tämän jutun ensimmäinen kuva on pöydällämme koreilevasta, tänään noutamastamme komeankauniista museotapahtuman pääpalkinnosta. Sen oli talkootyönä tapahtumaan valmistanut museon oma tutkija Marianne Koski.

Lahden kartanon (piparkakkutalon) mitat: pituus 50cm, leveys 25 cm ja korkeus 25 cm

1247113439_img-d41d8cd98f00b204e9800998e