Yleisradion tv-tuotannon tasapuolisuus antaa jokaiselle yhdeksälle Suomen presidentiksi pyrkivälle tasaveroisen mahdollisuuden tuoda ajatuksensa ja itsensä nähtäväksi, tunnettavaksi ja valittavaksi ehdokkaan oman, tunnin pituisen ohjelman, jossa 3 minuutin puheen ja monipuolisen tentin muodossa presidentiksi aikova saa esittäytyä. Televisiossa syntyvä uusi presidentti on tervetullutta suomalaista valtiopolitiikkaa. Tottakai itse vaalissa - ennakkovaalissa** tai varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 - jokainen äänioikeutettu kansalainen saa oman ajatuksensa mukaan tehdä demokraattisesti valintansa presidenttiehdokkaista.

Näissä yhdeksässä eri presidenttiehdokkaan tv-ohjelmassa heidän poliittiseen sidonnaisuuteensa en puutu, jollei ehdokas juuri sillä halua ratsastaa presidentiksi. Äänestäjähän voi antaa sille arvoa, jos hän poliittisen taustan katsoo presidentilleen kuuluvan vielä työtä tehdessäänkin.

Mielipidevaikuttajana TV ei jää suinkaan sivuun valintaan vaikuttavista keinoista, vaan muuntuu varmaankin hyvin keskeiseksi välineeksi ihmisten ymmärtää olennainen presidenttiehdokkaan sanomasta, olemuksesta ja luotettavuudesta.

Yhdeksänä päivänä aina yksi presidenttiehdokas saa tunnin pituisen ohjelman. Keskiviikkona 3.1.2024 alkaneessa yhdeksän illan sarjassa joka ilta esiintyy yksi presidenttiehdokkaista klo 21-22. 

 

Eilen 10.1.2024 oli kuudes presidenttiehdokkaista vuorossa, Kristillisdemokraattisen puolueen ehdokas Sari Essayah.

Sari Essayah on puhetaidoiltaan vuolaasti tekstiä tuottava esiintyjä, ääntäminen on moitteetonta, mutta virkkeiden loput hän nieli niinkuin tekee vasta julkisuudessa aloitteleva puhuja, eikä ajatuksen lopun sanoista saanut selvää. Tuohon taidon puutteeseen hänen pitäisi vastaisuudessa kiinnittää harjoittelemalla paljon huomiota. Hän on arvopohjaltaan selkeästi konservatiivi, oli jo europarlamentaarikko-aikoinaan. Hänen puheensa kesti tasan kolme minuuttia, missä olisi kyllä muillekin presidenttiehdokkaille mallia täsmällisyydestä. Sisältö sitten hänen esiintymisessään on jo muuta. Päällimmäisenä hänestä jäi sanavalmis persoonakuva, joka ei silti pysty lyhyesti ja selkeästi sanomaan asian ydintä. Tuo ominaisuus paljastui erikoisesti tentissä, jossa hän jälleen puhkesi sana- ja selitystulvaan tarkan toimittaja Matti Koiviston kysellessä häneltä Gazan tilanteesta.

Tuo äärimmäinen epäsuhde Essayahin käsityksestä itsestään ja tulevasta Suomestamme inhimillisenä ihmisenä lähimmäisyhteiskunnassa meni samalla loputtomalla inttämismäisen kiusallisella sanaselitysräpinällä maan rakoon, sillä hän ei palestiinalaisista löytänyt kuin terroristin nimityksen. Samoin hän pridehenkilöt kielsi ja ylisti tällä kohden kuin sivulauseessaan Venäjää pridekielteisyydestä. Essayah ei siis toteuta edes raamatullista inhimillisyyttä, saati nykymaailman inhimillistä moderniutta sataprosenttisesti. Koko kansan hallitsijanako hänellä on oikeus ratkaista ihmisten persoonalliset, biologiset ominaisuudet – hieman kuin rotuopillisesti ihmiset luokitellen.

Järjenvastaisen, kovin myönteisen kuvan hän oli miettinyt Amerikan presidentti Trumpista, joka tunnetaan oman isänmaansa lakeja kunnioittamattomana autoritäärisenä yksinhallitsijana, tosin pienen maan Suomen ei juurikaan kannata ottaa kantaa näin suurista valtionjohtajista, yksinvaltiaista. He tekevät, mitä voimalla ja rahalla päättävät. Vaistosin jotakin naiivin muodollista uskovaista itselleni välittyneen Essayahista, ei sellaista luontaista, jollaisina olin työpaikalla helluntailaiset kokenut. Jos usko tekee toisen ihmisen tappamisen oikeuttavaksi niinkuin Sari Essayah puolustaessaan vain israelilaisia, jalkaväkimiinoja, sodan ratkaisua aseilla Ukrainassa ja Gazassa, niin hän kai koki itse olevansa uskon sotilas hänkin. Hänen arvojohtajuudessaan ei anneta arvoa kaikenlaisille jumalanluomille ihmisille. Hänen puheenjohtajuudessaan (ja jo edeltäjänsä Päivi Räsäsen) Kristillisdemokraattisesta puolueesta on käytännössä demokratia kokonaan hävinnyt ja vain kristillinen ahdanmielisyys jäänyt jäljelle.

Olisin luullut hänen maa- ja metsätalousministerinä tuovan jotakin omasta hallintoalueestaan tähän presidenttikeskusteluun, muutakin kuin ääniä kalastellakseen oman asuinalueensa Itä-Suomen, josta muutto maaseudulta on kohta vienyt ihmiset ja jossa Venäjän raja teettää meillä kansalaisilla joka päivä arjen jatkuvia pohdintoja. Eikö yhteistyö suurten suomalaisten puunjalostuskonsernien luontoa hävittävistä projekteista ulkomailla tullut edes hänen mieleensä, kun juuri maa- ja metsätaloudessa on ennen ollut kansamme perusta, paljolti vieläkin. Missä kunnia maamme historian tärkeimmälle elinkeinolle?

 

Tällä kertaa viisaiksi arvioijiksi Sari Essayahia kommentoimaan oli kateedereille istutettu valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Timo Elo Turun yliopistosta. Kumpikin tuntui olevan hyvin selvillä Essayahin poliittisesta, edustuksellisesta ja eduskunnallisesta tehtäväluonnehdinnasta. Wass erikoisesti arvosti hänen edustavan pientä puoluetta, jonka sanomassa ei ole epäselvää eikä tarvetta merkittäviin uusiin irtiottoihin. Myös ministeriys sitoo häntä selkeisiin kannanottoihin. Kristinuskon kasvu on tulevaisuuden megatrendi ja Sari Esayah tunnetaan evankelistana, hengellisenä puhujana. Essayahin globaali näkemys maailmasta oli Wassin mielestä tyypillinen ja onnistunut.

 Elo taas ymmärsi Essayahin määritelmän lähimmäisyhteiskunnasta käsittävän lähinnä Suomen ja sen kansalaisten yhteenkuuluvuuden, turvallisuuden ja huoltovarmuuden. Europarlamentaarikkona hän oli ollut mukana suuressa yhteisössä, jossa kristillisyys on sen jäsenten merkittävä voima, se heijastelee kyllä selvästi Essayahin puheissa ja toimissa.

 

Illan juontaja Marja Sannikka toteutti tehtävänsä tyylikkäästi ja jälleen ulkokuoreltaan uusittuna, kriitikoilta ajatuksiaan ja olettamuksiaan Essayhista varmistusta kyselllen: Tempoa ei muutenkaan illasta puuttunut, sen hoiti suvereenin rennosti, revolverimaisen toimivasti ja osuvasti Matti Koivisto.

 

 

TODISTUS

Annan skaalassa neljästä kymmeneen (4-10) koulunumerot kymmenkohtaisin perustelu-otsikoin, jotka ovat siis kaikkien yhdeksän ehdokkaan presidenttiohjelmien arviointiperusteet.

Alla kuudennen yhdeksästä presidenttiehdokkaasta eli Sari Essayahin todistus suoriutumisesta presidenttiohjelmastaan eilen 10.1.2024 klo 21-22:

1.Arvojohtaminen, joka kertoo arvon määräytymisestä henkilön työskentelynäytöistä suurissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, luotettavuudesta, persoonallisista ajatuksista, sympaattisuudesta, aloitteellisuudesta ja keskusteluominaisuuksista, joita me tavalliset Suomen kansalaiset sekä valtionjohtajat muissa maissa hänestä uskovat Suomen presidenttinä löytyvän 9

 2.Kansanomaisuus, joka kertoo ehdokkaan ajatuksista ja tavoista kokea ja kohdata meitä hallitsemiaan viittä ja puolta miljoonaa suomalaiskansalaista riittävän usein ja aidosti monitasoisista yhteiskuntaluokistamme 8-

3.Puhetaito, äidinkieli, esiintymisvarmuus kotimaassa 8+

4.Edustavuus ja esiintymisvarmuus henkilönä ja presidenttinä ulkopolitiikan johtajana 8                  

5.Kulttuurimyönteisyys 8-

6.Kansainvälisyys ja eurooppalaisuus 8

7.Inhimillisyys ja perhearvot 8

8.Suomi/ Yhdysvallat+Nato/Venäjä -ajattelu 9-

9.Suomi/ Gaza/Israel -ajattelu 6½

10.Suomi/Ukraina -ajattelu 10-

 Sari Essayahin presidenttitentin keskiarvo 8,2

.................................................................................................................

xx

Ennakkoäänestykset vuoden 2024 presidentinvaaleissa:

Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 17.-23.1. 2024

Ennakkoäänestys ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 17.-20.1.2024

Kotiäänestyksen haluavien on pyydettävä sitä viimeistään 16.1.2024 Keskusvaalilautakunnalta.

Presidenttiehdokkaiden tentit jatkuvat perjantaina 12.1.2024, silloin on vuorossa seitsemäs ehdokas, Liike Nytin Harry Harkimo.