Hämäläisten laulun kaksi sanaa ovat vuosikymmeniä riitauttaneet Hämeen karjalaisia ja tosihämäläisiä. Hämeeseen tulleet karjalaiset kun ovat usein huomanneet yhteisten asioiden sujuvan – jos toimeen tartutaan – tavalla. Hämäläiset itse ovat mielestään saaneet yhteiset asiat kuntoon, kun toimeen tartutaan.

 

 

Etappiluokat

 

 

2136914.jpg

Päijät-Hämeen maakunnassa on viime vuosina pohdiskeltu, pidetty kokouksia, neuvoteltu, tehty työryhmiä, palkattu koordinoijia, selvityskonsultteja, pääsemättä tikusta pidemmälle: lapset, jotka tarvitsevat  ensisijaisesti opiskeluunsa mielen tasapainoa ja psyykkistä tukea, ovat jo kauan olleet heitteillä. Keskussairaalan kouluyksikkö on täynnä, jonot tutkimuksiin lapsen ongelmien kartoittamiseksi venyvät moniksi kuukausiksi. Laps hankeen hukkuu unhoittuu! Ongelmat syvenevät, ote koulutiestä pakenee yhä kauemmaksi ensiavun viipyessä.

 

 

 2136900.jpg

Hollolan peruskouluista vastaava Ilkka Ruokonen on yksi Etappiluokkahankkeen määrätietoisista alullepanijoista ja hankkeen toteuttajista. 

 

Lähes kaikki lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ongelmat tulevat esiin oppivelvollisuusaikana ja heijastuvat arkeen lasten ja nuorten erilaisina käyttäytymisen muutoksina. Päijät-Hämeen kuntien alueella oli keväällä 2007 tehdyn kartoituksen mukaan noin 100 sellaista oppivelvollisuusikäistä oppilasta, joita ei enää voitu auttaa nykyisillä erityisopetuksen ratkaisuilla, huolimatta siitä että oppilashuoltoa on jatkuvasti tehostettu ja erityisopetuksen menetelmiä kehitetty. Hankkeen esiselvityksen jälkeen psykososiaalista apua tarvitsevien oppilaiden määrä on kaksinkertaistunut.

Hankkeen tarkoituksena on sairaalahoitoa odottavien ja sieltä palaavien oppilaiden opetuksen järjestäminen ja toteuttaminen. Lisäksi painopisteenä on maakunnallisen poikkihallinnollisen asiantuntijayhteistyön toiminnan vahvistaminen ja toimivien yhteistyökäytänteiden kokoaminen lasten ja nuorten psykososiaalisten ongelmien käsittelyssä.Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja nivel-luokkien toimintamallin vakiinnuttaminen Päijät-Hämeen maakunnan alueella.

 

 

Ihme

 

2136898.jpg

Erityisluokanopettaja Anneli Jaanisalo, rehtori Ritva-Liisa Tanhuanpää, Lahden Seudun Vanhemmat r.y:n puheenjohtaja Pirjo Varumo ja erityisluokanopettaja Jari Koskelainen ovat kaikki tyytyväisiä Päijät-Hämeen etappiluokkien järjestelyihin. Erityisesti Ritva-Liisa Tanhuanpään kesän aikana loihtimat suunnitelmat ja niiden toteutus saivat meidän kaikkien vilpittömät ihmettelyt ja kiitokset.

 

Meitä oli muutamia onnekkaita vanhempainyhdistyksen, päivähoidon ja koulutyön ihmisiä eilen hämmästelemässä. Kuin enkelten työnä Hollolan Salpakankaalle oli kesän aikana rakennettu uusi, valoisa, puhdas, viihtyisä koulu. Sen turvallisesta huomasta oli vierailumme alkaessa poistumassa oppilaita koteihinsa ympäri Päijät-Hämeen maakuntaa koulukyytien odottaessa puhtaanlumisella talvipihalla kyydittäviään.

 

 2136901.jpg

Etappiluokkien juuri valmistuneet hivelevän uudet opiskelutilat Hollolan Salpakankaalla

 

Vielä kevään viimeisellä viikolla näistä tiloista ei ollut tietoakaan. Kun toimeen tartutaan, tehtiin tilat kesän aikana – ennennäkemätöntä ripeyttä. Suunnitellaan ja varustetaan tilat sopivin kalustoin, opetusvälinein. Ja ennen muuta: löydetään pätevä, innostunut henkilökunta kipeästi apua tarvitsevia lapsia auttamaan, heidän monia paineitaan lievittämään.

Etappiluokat (1-9) aloittivat siis toimintansa koulusyksyn alussa, osana Kankaan koulua. Alakoulun ja yläkoulun kahdessa opetusryhmässä on molemmissa kuusi oppilaspaikkaa. Luokissa työskentelevät erityisluokanopettaja ja psykiatrian sairaanhoitaja. Myös sosionomi-koulukuraattorin tuki on koko ajan käytössä. Etappiluokalla opiskellaan muutamasta viikosta korkeintaan 9 kuukauteen.

 

Mitä etapilla opiskellaan

Etappiluokalla tehdään opetusohjelma yhdessä oppilaan kotikoulun opetussuunnitelman, henkilökohtaisen opetussuunnitelman  ja hoitosuunnitelman mukaan. Päämääränä on kuntouttaa oppilas takaisin selviytymään oman kotikoulunsa opetusryhmään.

 

Me ihastelimme ja vakuutuimme. Kyllä tänä kylmänä bisnes-aikana lapsiakin vielä ajatellaan!

 

Kankaan koulu:

 http://www.hollola.fi/sivistys/koulu/kangas.htm

 

 

 

 

Lahti-kaupunkia kiinnostavat vain rakennusmassat – ei ihmiset

 

Ylläkerrotut opetusjärjestelyt olisi ollut helppo toteuttaa tyhjiksi jääneissä koulukiinteistöissä, esimerkiksi Riihelän koulussa, joka olisi ollut luontevasti lähellä Päijät-Hämeen Keskussairaalaa. Vaan ei. Perusteltuja selityksiä ei löydy. Asiasta ei ehkä olisi riittävästi mediahakuista tiedotettavaa, luulen ymmärtäneeni.

 

2136915.jpg

Kivimaan yläkoulun ja alakoulun yhdistämiseen menee kymmeniä miljoonia. Tuloksena on suuri, kasvoton monisatapäisten, eri-ikäisten oppilaitten muodostama hallitsematon kouluyksikkö. Työ on jatkunut ja jatkuu vielä pitkään.

 

Olen tässä vuodatussarjassani monen kirjoituksen verran ihmetellyt Lahden koululaitoksen tason alasajoa. Lahdessa seinämääriä syynäämällä lopetetaan koulu toisensa jälkeen ja turhia seiniä rakentamalla yhdistetään satoja oppilaita selviytymään suurissa mammuttilaitoksissa, kestämättömän suurissa opetusyksiköissä, integroituina monien apua ja kiireetöntä erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden kanssa.

 

 

Opettajat ja opetusryhmät

 

Nämä Lahden koulutoimen järjestelyt ovat tuottaneet hälyttäviä tuloksia. Monet pätevät ja kokeneet erityisluokanopettajat ovat siirtäneet ammattitaitonsa muiden lähikuntien käyttöön.**

Eikä ole ihme, että Opetushallituksen tilastoissa Lahti komeilee kielteisesti maan kärjessä koulun asiantuntemusta mittaavissa luvuissa. Näistä yksi on opetusryhmän koko. Se on yksiselitteinen keskiarvoluku, jolla voidaan vertailla kunnan opetusryhmien kokoa maan keskiarvoon ja toisiin kuntiin.

Maallikonkin on helppo tehdä johtopäätös: mitä suurempi opetusryhmä, mitä moniongelmaisempia oppilaita se sisältää, sitä huonommin opetus yksilötasolla voidaan toteuttaa.

 

 

Lahden koulutoimella korkeasti palkatut selittäjät

 

Vaan mitäpä päivittelemään.

Maakuntalehtemme  Etelä-Suomen Sanomien 9.12.2008 jutussa Opetusryhmien koosta luodaan katsaus Opetushallituksen juuri julkaisemasta kevään 2008 tilastosta alueemme koululaitosten opetusryhmäkokoihin sekä vertaillaan suurten kaupunkien liian suuria opetusryhmäkokoja: Lahti on taas Vantaan jälkeen toisena tässäkin tilastossa!

Opetusministeriö heittää tulevina kuukausina kunnille 16 miljoonaa euroa kuntien koulutoimeen opetusryhmien pienentämistä varten. Lakia asiasta ei säädetä, kuntia ei valvo kukaan. Eurot Lahdessakin menevät siis minne sattuu, vaikkapa seuraavalla tavalla selittäen.

 

Lahden koulutoimesta, sen virastopöytien takaa löytyy todellinen selittäjäkaksikko.

Lainaan ESS:n julkaiseman selityskaksikon puheenvuoroa. Kun kunnanselittäjämme tuntuvat olevan kovin arvonsa tuntevia virkailijoita, yritän valaa omalta osaltani heidän ylleen riittävästi arvovaltaa.

 

Lahden koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikön Marja Spoofin ja Liipolan-Kaikuharjun koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin Maritta Turusen mukaan Lahdessa opetuksen asiat ovat hyvin: opetusryhmät eivät ole ylisuuria.

 

Lahden Kärpäsen koulussa on lukuvuosikirjan mukaan kaksi 78 oppilaan opetusryhmää, Lahden Lyseossa 35 oppilaan ryhmiä, Kasakkamäen, Harjun ja Lotilan kouluissa on monta yli 30 oppilaan opetusryhmää jne.

 

Lahden koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikön Marja Spoofin ja Liipolan-Kaikuharjun koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin Maritta Turusen mukaan Lahdessa on kyseessä kuitenkin tilastoharha. Korkea luku Lahdessa johtuu Lahden koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikön Marja Spoofin  ja Liipolan-Kaikuharjun koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin Maritta Turusen mukaan viime vuonna voimassa olleesta erikoisjärjestelystä.

Erikoisjärjestelyssä Lahden koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikön Marja Spoofin ja Liipolan-Kaikuharjun koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin Maritta Turusen mukaan kymmenkunta erityisoppilasta yhdistettiin perusopetusryhmään ja yhden opettajan hallintaan. Lahden koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikön Marja Spoofin  ja Liipolan-Kaikuharjun koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin Maritta Turusen mukaan tosiasiassa opetusryhmiä oli kaksi, mutta ne jouduttiin  Lahden koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikön Marja Spoofin  ja Liipolan-Kaikuharjun koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin Maritta Turusen mukaan kirjaamaan yhdeksi ryhmäksi.

Lahden koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikön Marja Spoofin  ja Liipolan-Kaikuharjun koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin Maritta Turusen mukaan käytännössä tällaisia opetusryhmiä ei kuitenkaan ole.

Lahden koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikön Marja Spoofin ja Liipolan-Kaikuharjun koulun rehtorin ja erityisopetuksen koordinaattorin Maritta Turusen tieto on, että monissa oppiaineissa ryhmät puolitetaan oppituntien ajaksi.

 

Hävettää jo olla lahtelainen tässä Päijät-Hämeen maakunnassa.

 

 

**Tässä jutussa mainituista opettajistakin kaksi on alkuaan ollut pitkään Lahden kaupungin erityisopetuksen palveluksessa.

 

Etelä-Suomen Sanomien artikkeli:

http://www.ess.fi/?article=218277

 

Lahden koululaitoksen lukuvuosikirja: 

http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/7292203E98DAE1CAC22574C7001CB4E0/$file/KIRJA2008-09_V1.pdf