Vuoden 2021 Ars Fennica -näyttelyssä Hämeenlinnan taidemuseossa saimme kokea vielä elävien, taiteestaan jo vuosikymmeniä ansioituneiden, näyttelyyn kutsuttujen viiden taiteilijan töitä museon vanhan, historiallisesti tyylikkään Engel-rakennuksen saleissa.

Eija-Liisa Ahtila,  Vaakasuora, installaatio 2021 (6min)

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2022/04/taide-hakkaa-kohisee-ja-aantelee

Ars Fennica -ajatukseen liittyi esitellä pohjoismaista ja balttialaista sekä Pietarin alueen ajantasaista ja kiinnostavan omaperäistä taiteentekemistä, taidetta tuntevan esiraadin etsiä ja kutsua taiteilijat töineen Hämeenlinnan taidemuseon Ars Fennica -näyttelyyn ja palkita kutsutuista taiteilijoista paras.

Ars Fennica -kuvataidepalkinto jaetaan joka toinen vuosi taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle tunnustuksena omaleimaisesta taiteellisesta työstä. Palkinnon myöntää Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö sr. Tämä hämeenlinnalainen kuvataiteen säätiö ja myös mesenaatti on esimerkki todellisen sivistyskaupungin Hämeenlinnan silmäätekevien ajatuksesta laittaa liiketoimintansa voittorahat yleishyödylliseen tarkoitukseen, kerätä ja hankkia korkeatasoista taidetta sekä laittaa sitä taidemuseoon nähtäväksemme ja koettavaksemme. Niemistöjen perustama, rakennuttama ja Hämeenlinnan kaupungille luovuttama komea taidemuseorakennus on jo vuosikymmeniä ollut merkittävä vanhan ja uuden huipputaiteen esittelypaikka vaihtuvine näyttelyineen.

 

Kiasman Ars Fennica 2023 -näyttelyn mainoskuva Aldona

Helsingissä Kiasman nykytaiteen museossa on vielä tammikuun 2024 lopulle saakka esillä tämänvuotisen kuvataidekilpailun Ars Fennica 2023 kilpailutöiden näyttely, johon on valittu jälleen viiden taiteilijan teoksia. Historian, poliittisten muutosten ja ihmisen elämäntapojen mahdollisuudet korostuvat näiden viiden Suomen ja sen lähialueen maiden taidekenttien taiteilijoiden näkemiksi ja toteuttamiksi teoksiksi. Tänä vuonna kilpailuun valitut taiteilijat ovat Henni Alftan (Suomi), Tuomas A. Laitinen (Suomi), Lap-See Lam (Ruotsi), Camille Norment (Norja) ja Emilija Škarnulytė (Liettua). 

Uusin taidekokeminen johtaa meitä paitsi ajatuksen ja silmän muodostamiin visuaalisiin teoksiin myös ääniaaltojen luomiin uusiin taiteen maisemiin korvan kuulla, tuntoaistinkin tunnistella, hajuaistin erottaa taiteen ihmeellistä tekniikkaa ja vaikuttamista teoksissa ja meissä. Tämän vuoden 2023 palkinnon saajan valitsi Tate St Ives -museon johtaja Anne Barlow ja palkinnon saaja julkaistiin 22.11.2023.**

 Parhaimmillaan myös tuolla 50000 eurolla kruunatun, voittajaksi julistetun teoksen vaikuttavuus oli vahvasti kaikkia aistejamme - ajatusta, silmää ja korvaa herkkyydellä viestivää, pysäyttävää elämässä tapahtunutta ainutkertaisuutta täynnä. Ihmisen pysähtyminen miettimään, pohtimaan tarkoitustaan ja maailman menon vastuullisuutta ja vastuuttomuutta sekä niiden olomuotoja on väkevää, tunteemme vahvasti tavoittavaa taiteen voimaa tänään vuoden 2023  Ars Fennican jokaisessa viidessä esilläolevassa teoksessa.

Kun kiersimme tuon varsin laajan, viiden suurehkon salin käsittävät, niiden moni-ilmaisullisia kuvataiteen uudenlaista visuaalista, äänellistä sekä robottista että pelkistetyn arkkitehtonista, aistiemme tuntoja ja ajatustemme mielikuvitusta käyttävien viiden taiteilijan näyttelyt, laitoimme myös kierroksemme päätyttyä äänestyskorttimme omavalintaisesta parhaasta näyttelyteoskokonaisuudesta - sen tekijästä. Oma äänestykseni perustui näyttelyssä ajattelemiseeni, maailmasta väkevästi vaikuttuneeseen valokuvaaja-elokuvantekijä Emilija Škarnulytėen, (Liettua) ja hänen työhönsä Aldona.

 

Seisoin mykistyneenä suuren, hämärän salin takaseinään nojaten (vaikka istuimiakin oli katsojille varattu), kuuntelin, katselin ja vakavoiduin 13 minuutin installaatiossa, jossa luonnonäänet kaukaisuudessa, metsänhuminan juuri ja juuri kuultavassa muodossa tai ehkäpä purojen solina tai linnun äännähtelyt tuntuivat elävän korvissani miltei täydessä hiljaisuudessa, olevan läsnä. Yllämme näyttelytilan suuri katto melko matalalla, täynnä eläviä havupuun oksia, jotka kuin hieman tuoksuivatkin metsälle ja pudottelivat joitakin neulasia eteemme.

Teoksessaan Emilija Škarnulytė on kuvannut liettualaista isoäitiään Aldonaa, joka sokeutui keväällä 1986. Lääkärit päättelivät hänen näköhermojensa tuhoutuneen ympäristöön levinneistä myrkyistä Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tapahduttua. Elokuvamaisessa, sanattomassa installaatiomaisessa teoksessa liikutaan Grutas Park -puistossa, jonka teemana ovat puistoon kerätyt neuvostoajan kommunismiaatetta ihannoivat patsaat. Teokset ja teemapuisto sijaitsevat lähellä Liettuan ja Valkovenäjän rajaa, joka on Liettuan puolella tunnettu kuuluista lääkeyrteistään. Alue on myös NATO-maiden rajalla, jossa Valkovenäjä yritti työntää sadoittain afrikkalaisia siirtolaisia ylittämään rajan Liettuan puolelle.

On koskettavaa kokea sokean Aldonan tunnustelevan hennoilla sormillaan Neuvostoliiton aikakaudelta museoon siirrettyjä moninkertaisiksi suurennettuja Leninejä ja Stalineja, heidän huuliaan, jäseniään, takinliepeitään. Enempää en halua teoksesta kertoa, vaan jätän kaikki neljä muutakin kilpailuteosta, parhain lukijani, omaksi kokemukseksesi.

Kannattaa poiketa siis Helsinkiin, kävellä parisataa metriä asemalta Kiasmaan, nousta sen neljänteen kerrokseen ja vaikka vain 13 minuutiksi Aldona-teokseen uppoutua. Ymmärrät maailmaa taas piirun verran enemmän, rakastat lähimmäisiäsi, omaa olemassaoloasikin rehellisemmin ja onnellisemmin.

 

**Englannissa, St Ivesissä, Cornwallissa sijaitseva brittiläisen modernin taiteen galleria ja museo

 

 

Sibeliukselle liputetaan tänään hänen syntymäpäivänään 8.12.  Säveltäjä Jean Sibelius sai oman liputuspäivän Yliopiston almanakkaan vuonna 2011.