928182.jpg

Agricolan patsas katsoo tien yli suoraan Lahden ensimmäiseen viralliseen  ABC-kouluun - Vuorikadun kouluun.

 

Tänään liput liehuvat suomen kielen kunniaksi. Historian ja kielen tutkijat kutsuvat tätä päivää Mikael Agricolan päiväksi.

Agricolan kuolinpäivään 9.huhtikuuta on almanakkamme laatija niputtanut myös Elias Lönnrotin syntymä- ja nimipäivän - kuin suomalaisuuden sinetiksi.

 

Lahden Erkonpuiston Agricolan muistomerkki on paljastettu 1953. Lahden kaupungin edustajat olivat nähneet Emil Wikströmin kipsisen mallin sodassa kadonneesta Viipurin patsaasta. Kaupunki päätti hankkia patsaan Lahteen. Oikeus valaa patsas ostettiin Wikströmin perikunnalta vuonna 1950. Valos sijoitettiin yksinkertaiselle kivijalustalle ja paljastettiin vuonna 1953.

 

 

Agricolan merkitys on suomen kielen keksiminen, kehittäminen ja ensimmäisten suomen kielellä painettujen teosten painaminen lähes 500 vuotta sitten ja lukutaidon kannalta Aapisen eli ABC-kirjan julkaiseminen vuonna 1543.

 

Agricola syntyi 1510 hämäläiseen kaksikieliseen Pernajan kuntaan. Hänen kotikielestään eli äidinkielestä on yhä vain arveluja. Hänen kirjojensa suomen kielessä on paljon kantahämäläisiä, synnyinpaikkansa Pernajan pitäjän sanoja. Myös seudun ruotsinkielinen asujaimisto ja sanasto on agricolalaisessa suomen kielessä mukana, jopa suomeksi Agricolan keksiminä ruotsin kielen väännöksinä.

 

Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori .
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen.

 

On muistettava myös, että Mikael Agricola oli murrosikäinen 13-vuotias, kun Suomi siirtyi Ruotsin vallan alaisuuteen - myös virallisena kielenä seuraavat 300 vuotta maassamme käytettiin ruotsia.

 

Ruotsin kielen käyttöä elvyttää enää vain koululaki, joka velvoittaa perustamaan mahdollisille kaupungissa valtakunnan virallisia kieliä (suomea, saamea ja ruotsia) edustaville kansalaisille oman koulun. Siksi Lahdessakin on nyt ruotsalainen koulu.

Miten on sitten suomen kielen käynyt Lahdessa ja lähialueella?

 

Lahden kaupungin kohtelu suomen kieltä kohtaan on tyly. Lahti yrittää kaikessa mahdollisessa kielenkäytössä herraskaisesti kansainvälistyä. Se pitää suomen kielen huoliteltua käyttöä vanhanaikaisena ja englannin molotusta ainoana oikeana. Vai mitä ajattelette seuraavista kaupunkilaisten jokapäiväiseen asiointiin tarkoitetuista kielikukkasista:

Region, Energon, Events, Ladec, Spatium, Aqua, Malva, Oomi, LAB, Koskipower, Starius, PHHYKY, Labio, Eteva, Gaudia, Provincia, LAD, Obnel, C-Ella, e-Protech, POLA jne

 

Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta .
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina

 

 

 

Lahdessa tiedetään olevan v. 2020 tilaston mukaan yli 8000 synnynnäisesti muuta kieltä puhuvaa asukasta kuin kansalliskielemme (suomi, ruotsi, saame). Venäjää äidinkielenään puhuvien määrä on n. 3000 ja se on kaupunkimme suurin vieraskielinen väestöryhmä seuraavaksi tulevat viroa ja arabiaa puhuvat lahtelaiset.


 

 

Laiha, kuihtuva lohtu: Epävirallinen Lahti-kielisyys kukoistaa vielä hieman.

 

788632.jpg

Lahdessa pidetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona markkinat.

Karjalan murteen mie ja sie raikuvat edelleen täällä Karjalasta sodan evakkojen tuomisina tai yhtä hyvin työ ja hyö sekä paikallismurteen pa avaset taakke tääl meitin kaupunkis värittävät alkuperäishämäläisten lahtelaisten ja Lahen keskusteluja.

Hyvää suomen kielen päivää 2021 !

 

Suomen lippu.jpg

 

Lis%C3%A4liite.jpg