De%20godzinsky-normal.jpg

George de Godzinsky vei maamme myös Euroviisuihin - Cannes 1961.

Kun kapellimestari Atso Almila johti suomalaisen viihdemusiikin kenties merkittävimmän kapellimestari-pianisti-säveltäjän George de Godzinskyn kunniaksi valmistetun konsertin, ei tahtipuikoissa ollut de Godzinskyn kaltainen charmikas, sympaattinen ja sävelpuhtaantarkka persoona. Almilan ote oli enemmänkin teatraalista niin, että alku tuntui miltei jäykistyneen virastomaiselta johtamiselta, kun  taas loppuosan konsertissa edessämme riehui tulisieluisen lämminverinen ja räjähtelevä tahtipuikonpitäjä. Eihän de Godzinskyn tapaista charmikkuutta ja tyylikästä tahtipuikkoplastisuutta toista voi ollakaan eikä hänen pianonsa sormitekniikkaa tai pianoharmonikkansa näppäryyttä maassamme kovin usein samassa taiteilijassa kohtaa.

Peter von Bagh illan johdattelijana sijoitti George de Godzinskyn elokuvasäveltäjänä harvinaisen korkealle suomalaisessa elokuvamusiikissa. Kaikkiaan  64 de Godzinskyn säveltämän elokuvan musiikki on aivan muuta kuin nuo suomifilmin rillumarei-elokuvat: fantastisia musiikillisia luomuksia, hienoja melodioita ja tunnelmia täynnä. Tuosta suomalaisfilmien taiteen ja rillumarein ristiriidasta on jälkipolvelle jäänyt juuri merkittävimpinä monet de Godzinskyn luomat kappaleet, jotka olivat jo syntyessään aikakautensa hittejä (Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Äänisen aallot, Pohjolan yö…) ja tänään maamme klassista viihdemusiikkia. Johdattelija oli tällä kertaa löytänyt hauskan, uuden, pikkupiruilevan tavan keskustella  juontaessaan kapellimestarin kanssa - syntyi maukasta, lämpimän tuoretta huumoria koko konsertin täydeltä.

Hannu Lehtosen laulu mikrofonin kautta on kaunisäänisen solistin moitteetonta, sävelpuhdasta tyypillistä iskelmälaulamista - persoonallista omailmeisyyttä tai äänenväriä siksi kaipasin, varsinkin kun hänen alarekisterinsä sähköisesti vahvistettunakin välillä katosi orkesterin melskeeseen. Suomen kansa on de Godzinskyn Katupoikien laulun kuullut elokuvassa Birgit Kronströmin laulamana ja nyt Lehtosen ylikorrektina hienostotulkintana - ero on valtava ainakin eläytymisessä alkuperäistulkinnan eduksi. Pohjolan yön koin Lehtosen tulkinnoista koruttomuudessaan onnistuneimpana.

De Godzinsky oli taitava ja monipuolinen sovittaja, Radion Viihdeorkesterin monivuotinen kapellimestari. Voi olla, että Lahden kaupunginorkesterilla ja sen kapellimestarilla on väliin ollut hauskaa tehdä sketsimäistä showta. Sellaisena menetteli Malmstenin säveltämä, de Godzinskyn sovittama Mikkihiiri merihädässä, kapellimestarin kimittäessä Mikkihiirtä ja solisti Lehtosen ärjyessä peikon  äänellä - kivaa Malmstenien imitointia monelle salintäyteisestä yleisöstä, mutta ei kovin korkeatasoista huvia. Orkesteri selvisi sketsistä ja ennen muuta koko ohjelmistosta musiikillisella, laajaspektrisellä valmiudellaan.

Nuottiavain.jpg

Lahdella on ollut kunnia muutaman kerran omia taiteilijasuuruuksien merkkipaaluja itselleen. Lahden konserttitalolla vuonna 1974 esitetty ooppera Gershwinin Porgy ja Bess jäi George de Godzinskyn viimeisimmäksi suureksi työksi Suomessa. Kun olen saanut tuon oopperaproduktion kahden muun keskeisen taiteilijan kanssa (koreografi Marjo Kuusela ja ohjaaja Timo Paavola) tehdä teatteria, koen ja havaitsen näiden elävien, luovien taiteilijoiden edelleen jatkavan de Godzinskyn vitaalisuutta ja taiteellista tinkimättömyyttä maamme musiikkinäyttämöillä.

George de Godzinsky  100 vuotta

de godzinsky.png

     5.7.1914 - 23.5.1994

Sibeliustalo  4.4.2014

Atso Almila kapellimestari  Hannu Lehtonen laulu  Peter von Bagh juontaja  Lahden kaupunginorkesteri

http://fi.wikipedia.org/wiki/George_de_Godzinsky