Suomalainen yhteiskunta on henkisessä ja aineellisessa kulttuurissaan nimennyt tunnusmerkeiksi taloja niiden käytön mukaan. Pääkaupungissa on Säätytalo, Eduskuntatalo, Ylioppilastalo ja Kulttuuritalo sekä viimeisimmäksi Musiikkitalo. Meillä täällä Lahden periferiatuntumassa taas on useampikin Kunnantalo, Maamiesseurantalo, Työväentalo, Nuorisoseurantalo, Seuraintalo, Rahatalo jopa Konserttitalo ja tietenkin Kaupungintalo.
Nyt Suomi on Helsingin Lauttasaaren sillan kaupunginpuolelle, kulttuuriin keskittyneen Kaapelitehtaan kylkeen Ruoholahteen saanut maailmanlaajuisesti harvinaisen talon, nimeltään Tanssin Talo.
Tanssin Talo tuli maksamaan 42 miljoonaa euroa. Yhteensä noin 6800 neliömetrin hankkeen rahoituksesta 15 miljoonaa euroa tuli Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, 9,95 miljoonaa euroa Helsingin kaupungilta ja 7,25 miljoonaa valtiolta. Kaapelitalo kattaa 2 miljoonan euron budjettiylityksen, minkä jälkeen yhtiön rahoitusosuus on noin 10 miljoonaa.
Tammikuussa jo avautui tämä uusi Kaapelitehtaan katettu sisäänkäynti, lämmin Lasipihaksi nimetty aula. Siellä kävijöitä palvelee infopiste, lipunmyynti, ravintolat sekä Tehtaanmyymälä. Infopiste toimii samalla sisäänkäyntinä Kaapelitehtaan kolmeen museoon - Teatterimuseoon, Valokuvataiteen museoon ja Hotelli- ja ravintolamuseoon. Lasipihalta on käynti kellarirampin kautta myös kaikkialle muualle kulttuurikeskuksen tiloihin, kuten harjoitustiloihin, myymälöihin ja tapahtumahalleihin. Tämä 10 m korkea, 16 m leveä ja 50 m pitkä Lasipiha on uniikki tila Helsingissä. Siellä voidaan toteuttaa myös erilaisia installaatioita ja taideprojekteja.
Helmikuun 2.päivänä pitkä odotus päättyi, kun Kaapelitehtaalle avautui tämä uusi ja kokonaan tanssille omistettu talo. Yle lähetti suorana avajaisgaalan Erkko-salista, esiintyjinä Suomen parhaimpia tanssijoita ja tanssiryhmiä, kuten Tero Saarinen Company, Tanssiteatteri Tsuumi, Helsinki Dance Company & Kinetic Orchestra, Pimeä hedelmä feat. Amanda & Lydia sekä yhdeksän tanssija-koreografin tervehdys Tanssin Talolle Reija Wäreen johdolla.
Yle Areena on pandemiankin ajan kulttuurin antelias tarjoaja. Se lähetti lähes kaksi tuntia kestäneet Tanssin Talon avajaiset 2.2.2022 klo 20-22.
https://areena.yle.fi/1-50946366
Yllä oleva linkki Tanssin Talon avajaisgaalaan toimii kuluvan vuoden loppuun saakka (joulukuu 2022).
Tanssin Talon Erkko-saliin mahtuu 700 katsojaa.
Pienempi Pannuhalli-sali vetää 235 katsojaa.
Komeat olivat avajaiset, mutta aivan liian pitkät antaakseen tavalliselle katsojalle mahdollisuuden perehtyä suomalaiseen ja kansainväliseen nykytanssiin. Harmi, sillä kun kulttuurinälkäiset taiteilijat ja katsojat viimein pääsevät yhteisen taiteen pariin, taiteilijat tahtovat esittää kaiken osaamansa sydämen kyllyydestä ja me apatiaan ja kulttuurielämän tapahtumattomuuteen jo vajonneet katsojat tietenkin melkoisen uutta taidetta enimmäkseen vain yritämme ihmetellen ymmärtää. Kuitenkin melko nopeasti pitkästyimme moiseen miltei kaksi tuntia kestäneeseen vain yhden taidelajin esittelyyn.
Olisi noussut ehkä suomalaisten myötätunto monta sataa prosenttia suuremmaksi tanssin uudelle tulemiselle, Tanssin Talon tarpeellisuudelle, yli neljäkymmentämiljoonaa maksaneelle talolle uhratuille euromiljoonille ja sen vuosittaisille käyttökuluillekin, jos avajaisohjelma olisi valittu ja tarjoiltu vain keskeisistä illan selkeimmistä, hehkuvimmista, sielukkaimmista, tanssillisesti osaavimmista tulkintanumeroista.
Tanssiteatteri Tsuumi ohjelmassaan Tanssikielto
Itse olisin valinnut niistä vain kolme. Tanssiteatteri Tsuumin, kansanmusiikille ja kansantanssille pohjautuvan ilmaisun lämpimän herkullisen teoksen ja aiheena vielä Tanssikielto, joka suomalaisessa yhteiskunnassa koski ihan lähihistoriaamme 1939-48 ja nyt myös pandemiavuotta 2021. Tsuumin esitys valaisi tunnelmillaan komeasti suomalaisen lavatanssin tärkeää kansanhuvin historiaa ja toi modernin tanssin kuviot riemuisasti nykypäivään lavaorkesterin ja laulusolistin ryydityksin.
Välähdys Tero Saarinen Companyn tanssiteoksesta
Toinen valintani olisi ollut Tero Saarinen Companyn nykytanssi inhimillisellä ihmisenä olemis -sanomallaan, kansainvälisellä ymmärrettävyydellään, mykistävän hallitulla ilmaisutaidollaan ja herkän hienosti toimivaksi käsikirjoitukseen sävelletyllä musiikkilavastuksellaan.
Ja se kolmas olisi Tanssin Talon avajaisjuhlaa varten valmistettu ohjelman päätösnumero, Reija Wäreen koreografia - tanssi, jossa yhdeksän tanssikoreografia kommunikoi liikkeillä, persoonallisilla kehoillaan vaikuttavasti tanssien - ja mikä suurenmoisinta myös ikäjakautumaltaan moneen sukupolveen yltävällä taiteilijaryhmällään antoi tanssille tärkeän elämäkestoisen tarpeellisuuden ja runollisen muodon Uuno Kailaan tapaan ”Tien lapsia olemme, matkaan syntyneitä, karavaaniheimoa retkellä elämän. Ja ei tule koskaan loppua matkallemme…”
Koko pitkä avajaisohjelma, tilojen esittelyin, omituisine juontoineen ja hauskoiksi tarkoitettuine opastuksineen, välillä teennäisine haastatteluineen, tärkeimpänä avajaisten sisällön ohjelmagaala tanssinumeroineen on koettavana vielä koko vuoden Areenassa. Se kannattaa malttaa katsoa vaikka pala palalta, niin ei kyllästy. Ohjelmasta näkyy, että toiset ohjelmanumeroista olivat selvästi tutut jo Tanssin Talon lavalle ja toimivat upeasti sen tekniikan viitoittamissa valo-, video- ja värilavasteissa.
Tanssin Talosta tulee taatusti tanssin pyhättö, vierailevin suomalaisin ja kansainvälisin ohjelmin. Sillä tuo tanssitaiteen ylivoimainen kansainvälinen tenho on se haltioittava, kaikkien ymmärtämä kehon liikkeen ja ilmaisun kieli.
https://www.kaapelitehdas.fi/lasipiha-ja-infopiste
Artikkelin kuvat kuvakaapauksia Yle:n Tanssin Talon avajaisgaalasta
PS Katso myös talo Porvoosta Runebergin päivän kunniaksi:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.