Suomen tunnetuin kunta huonoista koulutustiloistaan ja sisällöllisistä kouluratkaisuistaan on Lahti.

 

Ammattikorkeakoulun tilakysymysten poliittinen ratkaisu siirtää koko opetus vanhaan, syrjäiseen Iskun tehdaskiinteistöön on toimimattomuusessaan fiasko jo syntyessään ja pelkkä kampusajatuksellinen muototyperyys, jonka vieläkin pystyy peruuttamaan.

Tiirismaan lukion ujuttaminen yhteen Kannaksen lukion kanssa ja Muotoiluinstituutin hienojen, ajanmukaisten ja harvinaisten muotoiluopetuksen erityistilojen väheksyntä on koko lahtelaisesta koulutuskentästä vastaavien virkamiesten ja poliitikkojen Lahdelle kalliiksi käyvää suurta tuhlausta ja asiantuntemattomuutta.

 

Suuryksikön perustaminen 1300 oppilaalle keskelle kaupunkia (Lotila-Tiirismaa-Harju) peruskoulun suorittamiseksi on toinen vähintään yhtä hölmö ajatuskudelma. Kokemukset näistä lahtelaisista suuryksiköistä (kuten Mukkulan uusi yli 1200 oppilaan ala-aste aikanaan) olivat vain negatiivisia. Mammuttiyhteisössä häviää ja kärsii tärkein - oppilas ja hänen ainutlaatuinen persoonallisuutensa.

 

Ne, jotka meistä ovat saaneet taistella Harjun koulun puolesta, toimineet siellä opettajinakin, ovat vähintään pöyristyneitä siitä, että tuo koulurakennus ollaan osoittamassa täydellisen ymmärtämättömästi päiväkodin tarpeisiin. Miten pieni 2-6 -vuotias lapsi noita portaikkoja kiipeää kivirappusia neljänteen kerrokseen moneen kertaan päivässä. Ei ole ratkaisuehdotuksen esittäjän päässä enää paljon ollut käytännön kokemusta eikä järkeä.

Tapa, jolla Harjun koulua on lakkautettu jo yli kaksikymmentä vuotta, osoittaa tavanomaisen lahtelaisen uuvutustaktiikan melkein toimivan: kun vanhemmat ovat saaneet lapsensa alakoulusta yläkouluun, mielenkiinto alakoulua kohtaan loppuu ja taas viranomaiset iskevät tuomalla vanhan lopettamisidean seuraavan oppilaspolven vanhempien ja vanhempainyhdistyksen harmiksi.

 

Lahden itäisen alueen koulukokonaisuuteen kuuluvan Kariston koulun oppilaiden siirtäminen keskustan (Lotila-Tiirismaa) koulutiloihin vaikuttaa selvästi lahtelaisen kouluajattelumme henkilöitymiseltä. Peruskoulujemme lahtelaisen piirijaon pitäisi hoitaa asiat eikä sekoittaa koko kaupungin koululaitosta, niinkuin se nyt tekee: mikä erityisoikeus on ensimmäisenä kaupungissa järjestää koulutilat Kariston lapsille?

 

Ymmärrän, että Lassi Kilponen kasvatus- ja opetusjohtajana on velvollinen virkansa puolesta vastaamaan kaupungin päivähoito- ja opetustilojen asianmukaisuudesta ja toimivuudesta: kovin fiksuja ja tuloksellisia hänen ratkaisuajatelmansa eivät ainakaan tähän mennessä ole olleet. Home on kova sana ja pelotuskeino, jolla vanhemmat, virkamiehet ja poliitikot manipuloivat toisiaan. Lahdessakin uusia kouluja ollaan rakentelemassa milloin minnekin, täysin esittäjien inspiroimin, itsekkäin ja heppoisin ideoin.

 

Lahti voisi olla edelläkävijä koulutustiloistaan ainakin homeen osalta. Meneillään oleva Kiveriön koulun kaava sallii vielä ennen lainmukaista päättämistään uudenlaisen ratkaisun. Vanhoille perustuksille rakennettakoon tyylikäs ja riittävänkokoinen laadukas, ei parakkimainen moduulikiinteistö, jonne ajankohtaisimmin terveitä koulutiloja tarvitsevat voisivat muuttaa suorittamaan oppivelvollisuuttaan. Ratkaisu toimisi jokaisen lahtelaisen kouluyksikön kohdalta Kiveriön keskeisen sijainnin vuoksi mainiosti ja niin pitkään, kunnes varsinaiset koulutilat saataisiin kuntoon. Ratkaisu tulisi terveelliseksi, kuntalaisille edulliseksi ja olisi esimerkki koko suomalaiselle koulutukselle ja vastaisku homeelle. Tiloja voisivat käyttää erilaisista syistä väistötiloina kaikki hallintokunnat päiväkodeista aina vanhustenhoitoyksiköihin saakka.

 

Lahden kaupungilla on palkkalistoillaan suuri joukko arkkitehteja sekä Tilakeskuksessa rakentamisen asiantuntijoita ja päälliköitä. Missä toimenpiteet toimivaan, terveelliseen koulutusratkaisuun viipyvät?