KARTTA1%20Saarenmaalta.jpg

 

1. Pädaste mõis

2. Paenase küla

3. Kuressaar

4. Tehumardi mälestussammas ja vennaskalmistu

5. Salme muinaslaevad

6. Jämaja kalmistu

7. Sõrve sääre majakas

8. Anseküla Teelistemaja

9. Orbu talu, Leedri küla

10.Kaali Kraater

11.Eemu Pukktuulik, Linnuse küla

12.Muhu Katariina kirik

13.Üügu pank

14.Muhu Veinitalu, Vahtraste küla

 

 

Muhu5.jpg

 

Suomalaisten matkat Viroon suuntautuvat valtaosiltaan Saarenmaan suuntaan, sen kauniin merellisen, viehättävän katajaisen luonnon, ylenpalttisten palveluiden ja moninaisen kulttuurin kiehtovaan ilmapiiriin. Matkaan Saarenmaalle liittyy ensin Virtsun satamasta lautalla lyhyt merimatka mantereelta Muhun saarelle, joka on näiden Vironmatkojen läpikulkusaari kiirehdittäessä Saarenmaalle.

 

Lahtelaisten jo ikäkertymässä sekä vironpuhumisessa melkoisen pitkälle ehtineiden opiskelijoiden matkaan liittyi tällä kertaa mennen ja tullen juuri tuon Muhun saaren monipuolinen kulttuurianti ja uusien elinkeinojen hämmästelykokemukset sekä nähtävyydet. Nelipäiväisellä opettaja Leili Kujanpään loihtimalla ja johtamalla kielivierailulla nähtävyyksiä sekä kulttuurikäyntejä kertyi yhteensä runsaat pari tusinaa: aina niiden lisäantia olivat keskustelut ja kanssakäymiset eestiläisten paikallisten ihmisten kanssa.

 

Aivan ainutlaatuisia kokemuksia olivat metsäsikojen kämmekkäherkuttelujen toteaminen, kiviaitakulttuurin järkevyyden ymmärtäminen, silmien näkökyvyn luonnonmukainen parantaminen, ainoastaan Virossa luonnossa kasvavan puulajin kohtaaminen ja karun luonnon, meren sekä linnuston ja paratiisisten saartenrantojen hienon hiekan kosketus silmänkantamattomuuteen saakka. Perinneruoka, laululavakulttuuri, puhkupillien vapauttava menneisyyden ja nykyisyyden suvisoittoilta sekä tietenkin hyvin vaalittu kulttuurinen muistomerkkien ja rakennuskohteiden menneisyystaustojen esittely ja niiden monesti hiljaiseksi ja vakavaksi pysäyttävä vaikuttavuus.

 

Tässä artikkelissa vain sivuan pinnallisesti kokemuksiamme, jotka elävät nyt tuoreina ajatuksissamme, jatkavat elämäänsä muistilokeroittemme syviin merkkitapauskerroksiin sieltä tarvittaessa voimallaan taas usein esiin pulpahdellen.

 

Muhu8.jpgMuhu%209.jpg

Pädasten kuuluisalle Mõisalle ja tuon uhkean spa-kartanon portin edustalla meitä tervehtineelle ylämaankarjalle tuli mahdollisuus näyttäytyä ja meille pieni aika tutustua näihin yllätysnähtävyyksiin autolautan tuodessa meidät Muhuun tuntia ennen aikatauluamme.

 

 

Torstai 26.5.16

 

 

Muhun löytöjä

 

Muhu2.jpg

 

Suomalaiset ovat paitsi matkanneet, myös monet aloittaneet toisenlaisen elämänvaiheensa Virossa. Hollolalainen pitkän ansiokkaan elämäntyön ammattistudiovalokuvaajana tehnyt Soile Siltanen oli retkeillessään Muhussa polkupyörällä miehensä kanssa ihastunut yhteen tyhjillään olevan maatalon pihapiiriin. Parin vuoden aikana paikalle piti poiketa pyörällä toistamiseen ja sitten hankkia tuo suurta kunnostusta vaativa kiinteistö.

 

Muhu%203.jpg

 

Muhu12.jpg

 

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin paikalla on eestiläinen majatalo, erinomainen ravintola ja useita tyylikkäästi kunnostettuja yöpymisaittoja. Käynti ja ruokailu tässä virolaisesti sisustetussa kokonaisuudessa ovat suurta nautinnollista tyylikkyyden ja herkuttelun charmia.

https://www.puhkaeestis.ee/et/tonise-majatalo

 

 

Muhun museon kertomaa

 

Muhun museossa selviää mm., miten pystyttiin kaivamaan pihalla oleva 10-metrinen kaivo kolmen kesän aikana kiveen hakkaamalla, minkälaiset työvälineet, asumukset ja veneet saarelaisilla oli ammattiaan varten. Museon uudemmassa rakennuksessa on muhulaisten arki- ja juhlavaatteistoa ja käsityötaito sekä esineistöä laajasti esillä.

 

Viroon ja erityisesti sen suuriin saariin liittyy keskeisesti meri. Muhun saaren miehet ovat kautta aikakausien eläneet maanviljelyksen ohella kalasta, merestä.

 

Muhu%207.jpg

 

Saaren käyttöesineiden värikkyys on löytänyt jo varhain poikkeuksellisen ilmeensä. Merellisissä kaukopurjehduksissa miesten tavoittamat kaukomaat ovat tuliaisina tuoneet osan värikirjosta saarelle. Muhun naisten vaatteiden kukka-aiheisilla koristeluilla on jo usean sadan vuoden syntyhistoria. Väriä riittää. Oranssi, ja punainen mustalla taustalla ovat Muhun perinteiset perusvärit. Kaikki värit vaatteissa ovat raikkaan hehkuvia, puhtaita ja kertovat pitkien odotusten  iloisista täyttymyksistä miesten viimein palatessa meriltä, usein tuliaisinaan noita uusien värien lumoavia rikkauksia.

 

Muhu1.jpg

 

Veneet saaren tavan mukaan nostetaan täysinpalvelleina aidalle juhlatulia odottamaan ja poltetaan sitten yhteisissä keskikesän kokoissa. Muistin nähneeni tämän kameraotokseni ainutlaatuisen rauhoittavan maisemallisuuden hiljattain.

 

Aleks%20Kase1.jpg

 

Totta. Olimme reilu vuosi sitten, silloinkin virolaiseen kulttuuriin syventymässä, Tallinnassa miltei samoin ystäväjoukoin ja tapasimme monta kulttuurihenkilöä. Taidemaalari Aleks Kasen ilta hänen kotonaan tuli mieleeni: seinällä oli hänen hienoja akvarellejaan ja yksi niistä on niin tuttu.

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/01/viron-elavaa-kulttuuria-kasvotusten

 

 

Muhu%2013.jpg

 

Muhu%2011.jpg

 

Meille suomalaisille on jäänyt vieraaksi yksi Viron kirjallisuuden merkittävimmistä persoonallisuuksista. Tämä poikkeuksellisen useasti neuvostoaikana maailmalla ja merillä matkustellut ja paljon käännetty virolaiskirjailija on Muhun saaren Koguvan kylässä syntynyt Juhan Smuul (1922-1971). Muhun museossa esitellään monipuolisesti tämä harvinainen, aikanaan NL:n kommunistisen puolueen jäsen, maan kirjallisuuspiirien sihteeri ja puheenjohtaja sekä teoksillaan ”Runoja ja runoelmia” Stalinin ja romaanillaan ”Jäätikkökirja” Leninin valtionpalkinnon saanut kirjailija.

 

VIIMANE LAEV                                                        VIKA BOTSKI

 

-----                                                                            -----

 

Sina oled mu taevasina,                                              Sinä olet mun taivaan sini.

selles sinas tiirutav kull,                                              Fogu flyygaamas keskellä sinen.

roosavarbune, nõsunina,                                             Pinkkivarpainen, nöpönenä,

üsna tark - ja vaid veidike hull.                                     aikas fiksu, vain snadisti pimee.

 

Yllä lainauksena neljäs säkeistö Juhan Smuulin viisisäkeistöisestä runosta VIIIMANE LAEV vuodelta 1968 sekä sen modernin stadislanginen ja nortamolainen Ylle Kähärin hauska, vapaa suomennos vuodelta 2007.

 

Juhan Smuul sai v.1965 Viron SNT:n kansankirjailijan arvonimen. Hänen teoksiaan on käännetty 25 eri kielelle, myös suomeksi, ja elokuvakäsikirjoituksia filmatisoitu useasti. Ymmärrettävää on, että rautaesirippuisessa Virossa yksi Smuulin kolmesta naisesta, parikymmenvuotinen elämänkumppani kirjailija Debora Vaarandi on suomalaisille tunnetumpi säkeistään: hän on runoillut ”Saarenmaan valssin” sanat.

 

Smuul-patsas.jpg

.

Juhan Smuulin hahmosta tehdyssä runoilijaa ja hänen tuotantoaan ilmentävässä veistoksessa museon viereisellä mäenkumpareella kirjailija tähyilee kauas tulevaisuuteen aavalle merelle laajan katajikon yli.

 

Muhu4.jpg

 

Ajomatka ilta-auringon jo laskiessa pitkin lähes neljän kilometrin pituista luotisuoraa Tamm-tietä, joka ensi kertaa oli saatu kulkupoluksi rakennettua keskelle merta vuonna 1896, on ajatuksia herättävä: alkuaan siitä kulkevat joutuivat maksamaan tullirahan, mutta nykyisin, monesti merestä ylemmäs kohotettuna ja viimeisimmäksi brysselinrahoilla kunnostettuna, se on upea ja moderni ajoväylä Muhusta Saarenmaalle. Näin saavumme majapaikkaamme Kuressaareen, sen Arabella-hotelliin, jonka tarjoama pieni iltamenuu hyväilee meidät ja vahvistaa hotellin koko matkamme sympaattiseksi majapaikaksi.

 

 

1247113439_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Perjantai 27.5.16

 

Tämä päivä on ohjelmassamme Kuressaaren, Saarenmaan maakunnan pääkaupungin päivä.

Kuressaaren%20Mari.jpg

Mainion huumorin höystämän paikallisoppaan Marian tapaamme jo majapaikkamme ovella ja kiertokäyntitunnit bussilla hänen kanssaan läpi kaupungin ja sen eri asuntoalueiden avaavat meille ennenkäyneillekin uusia asioita tästä suosituimmasta, viehättävästä Viron kylpylä- ja kulttuurikaupungista.

 

Bussin ikkunanäkyinä silmiimme piirtyvät omakotialueen äärimmäisen huolella hoidetut puutarhat tarkoin suunnitelluin ja koristelluin viherpihoin, historiallinen Lydia Koidulan vaatimaton asumus, pari modernin asuntoalueen erikoisuutta, kuten olympiavoittajan omakotitalo, kaupunginosien rakentuminen sulassa sovussa neuvostoajan valkoisten ja nykytyylisten ruskeitten kerrostalojen harmoniassa, puolitusinaa mitä houkuttelevinta suurta kylpylähotellia meren äärellä, kaupungin lentoasemalla Viron eri kivilajeista valmistettu tarina Suur Tõll -jättiläisestä ja hänen Piret-puolisostaan merihädästä pelastajina ja toinen sama-aiheinen veistos taiteilija Tauno Kangron kuvaamana hotellirannan edustalla, vanha Kuressaaren keskus arvorakennuksineen, vapauspatsaineen, puistoineen, erikoisravintoloineen, kahviloineen, laululavoineen, kansanperinnemyymälöineen sekä viimein tietenkin Kuressaaren Piispanlinna, tuo ainoa sodissa ehjänä säilynyt upea keskiaikainen virolaislinnoitus.

 

Muhu14.jpg

 

Muhu%2015.jpg

 

 

Kuressaari%208.jpg

 

Kuressaari%207.jpg

           Kuressaarepatsaat.jpg

Kursessaare2.jpg

 

Kuressaari5.jpg

 

Kuressaaren%20arvorakennus.jpg

 

Kuressaaren%20vapauspatsas.jpg

 

 

Piispanlinnaa katsellessamme vertailemme sitä Lahden läheisen Hollolan kirkkoon ja molempien katolisiin keskiaikaisiin jäänteisiin sekä holvistotekniikoiden samankaltaisuuksiin, ihmettelemme näkemäämme ensimmäistä keskuslämmitysratkaisua viidensadan vuoden takaa, pohdimme uskonnon hyvää ja myönteistä sekä kielteistä vaikutusta maan eri vaiheisiin.Tietenkin kertaamme täälläkin tuon tarinan linnan muureista löytyneestä luurangosta todeksi kaiken uskoen, silti käännöksen virheet jännityksessämmekin huomioiden, ihmettelemme linnan moniportaisten ja kapeiden käytävien vaikeakulkuisuutta nykyihmiselle, koko ajan jalkapohjillamme tunnustellen kiviportaiden kuluneisuutta pystyssä pysyäksemme, mutta ennekaikkea nautimme historian huimien tunnelmien ja tapahtumien kehystämien 1300-luvun muurattujen kiviseinien meille luomia menneisyysvisioita rakenteineen, ikkuna-aukkoineen ja oppaan kertomien legendojen ja tarinoiden  mielikuvitustamme laventavine ajankuvineen.

 

Kuressaaren%20piispanlinna3.jpg

 

Kuressaaren%20piispanlinna4.jpg

 

Kuressaaren%20piispalinna4.jpg

 

Kuressaaren%20piispanlinna%202.jpg

Kuressaaren%20Piispanlinna1.jpg

 

 

Tuoreesti tähän hetkeen takaisin pääsemme Saarenmaan eri oppilaitosten linnoituksen avaraan saliin pystyttämän käsityönäyttelyn mukana, jossa maan kansanperinne ja siitä ammentavat aiheet ja materiaalit ovat olleet lasten ja nuorten valmistamien teosten ja esineiden lähtökohtina.

 

Kuressaaripiispanlinna8.jpg

 

Kuressaaren%20piispanlinna%207.jpg

 

 

Lähes kolmetuntinen opastus on monipuolisen täydellinen, se vaatii myös lyhyen hotellilepotauon ja sitten loppupäivä kuluu omatoimisesti kaupungin yksityiskohtiin, varsinkin sen ravintolakulttuuriin eritoten kalaravintoon perehtyen ynnä spontaanein puistokävelyin luontoa ihastellen ja merenhenkeä haistellen sekä vielä kaupungin illan tunnelmallisuutta ja ravitsemusherkkuja nautiskellen.

 

 

Kaupungilla liikkui selvästi kansainvälistä väkeä, suomalaisugrilaista kieltä kuului kaikkialta, ryhmiä oli pukeutunut mitä erilaisimpiin kansallispukuihin ja juhla-asuihin. Tiesimmekin monien eri kuorojen esiintyvän Piispanlinnan konserttiaukiolla suurkonsertissa seuraavana päivänä, Saarenmaan omana laulujuhlapäivänä.

 

Kurressaren%20ilta%201.jpg

 

Yhdeksi matkapäivämme kohokohdaksi muodostuu näin taas yllättäen kulttuurikokemus: iltatunnelmaisen Kuressaaren suuren keskuspuiston kauniin laululavan lähistölle kerääntyy eriasuisia juhlapukeutuneita ihmisryhmiä ja pian katsomon tuolit satapäisesti täyttävä yleisö. Tajusimme jo kaupungilla päivällä ilmoitusta luettuamme, että latvialainen, suomalainen, ja kolme eestiläiskuoroa antavat meille nyt ilmaisen iltakonsertin huomisista laulujuhla-ohjelmistaan!

 

Erityisesti latvialaiset nuoret naiset kansanlauluineen tulkitsivat raikkaasti, nykyaikaisesti, musikaalisen taitavasti kuoromusiikkinsa, samoin Eestin akateemisten miesten kuoro, joka meidät hämmästyttäen vaikuttavasti laulaa suomeksi Paciuksen Suomen laulun virheettömästi ääntäen. Yllätys on myös kunnioitettavan iäkkäistä laulajista koostuvan Paraisten mieskuoron ohjelmistovalinta - kuoron ruotsiksi ja suomeksi esittämät laulut ovat kovin vaativia, kuten kuoroteos Seitsemän Veljestä, joka Lahden kaupunginorkesterin ensimmäisen kapellimestarin (1951-57) Martti Similän sävellyksenä kajahti nyt Viron Kuressaaren kesäillan puistokonsertin laululavalta aidon kurittoman sonnilauman lailla.

 

 

1247113439_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Lauantai 28.5.16

 

Tänään Aado-oppaamme johtaa meitä Saarenmaan historiaan ja menneisyyteen, uudenlaisiin meren rannikon ja meren elinkeinojen mahdollisuuksiin sekä perehdymme muistomerkkeihin ja nähtävyyksiin, matkaamme koko maakunnan eteläisimpään kärkeen saakka katsomaan majakkaelämän menneisyyttä ja modernia tätä päivää.

 

Saarenmaaa%20tikankontti1.jpg

 

Aluksi teemme vielä pikkukatsauksen autosta näkyviin Kuressaaren nähtävyyksiin ja yllättävän pian kaupungista lähdettyämme pysähdymme. Vaellamme nyt epämääräisessä kosteahkossa lehtipuumetsikössä, jonka maa on monen aarin kohdalta kuin lapiolla tongittu ja käännelty. Meidän piti löytää juuri tästä suuret, kuulut seudun kämmekkäesiintymät. Luonto on löytäjänä mennyt edellemme. Opas kertoo, että lapiojäljiksi luulemamme möyhintä onkin villisikalauman, joka on päässyt maistelemaan vatsansa täydeltä mieliherkkujaan - kämmekän juuria. Muutaman tikankontin sentään löydämme metsäsikojen meille koskemattomina nähtäväksi jättäminä.

 

 

Lokakuun 8. 1944

myöhäisilta ja yö oli yksi Viron Saarenmaan toisen maailmansodan raskain ja verisin. Tehumardin kylässä perääntyvät saksalaiset ja Viron miehitystä loppuun saattavat venäläiset ottivat rajusti yhteen. Taistelussa saksalaisten tai venäläisten puolelle oli sekavassa tilanteessa joutunut myös virolaisia. Pimeässä yötaistelussa ei erottanut vihollista taistelutoverista kuin päähineestä eivätkä virolaiset tienneet, kumman puolelle he olivat joutuneet. Vasta jälkeenpäin ymmärrettiin, että tässä valtaisassa sekasorrossa usein veljet taistelivat veljiään vastaan, parhaat naapurit naapuriaan vastaan. Sekä saksalaisia että venäläisiä kaatui taistelussa noin 200.

 

Saarenmaa%20a%20sankarihutamuistomerkki.

Veljeshautausmaamuistomerkin kymmenistä hautakivistä jokaisesta löytyy kahta eri kansallisuutta edustavat nimet: venäläinen, saksalainen tai virolainen kaatunut. Venäläisten kaatuneille on pystytetty betonista ja dolomiitista toteutettu (1967) muistomerkki.

Saaremaa%20asoja1941.jpg

Autossa opas vielä jatkaa, miten Saarenmaan perheet, jopa kokonaiset kylät joutuivat hakeutumaan turvaan, erityisesti pienet lapset ja naiset matkasivat meriteitse sodan jaloista.

 

 

Virossa 700-luvulla

Pysähdymme aivan maantien vieressä betonisen venemäisen istuinrakennelman kohdalle. Vieressä on myös puinen viikinkiveistos turisteja varten sekä hyvä tiedotustaulu.

 

Saarenmaa%20a%20viikinki.jpg

 

Olemme Salmen kunnassa maasta vuonna 2008 löydettyjen kahden muinaisen viikinkilaivan hylkyjen löytöpaikalla. Veneen mitat, pituus 11,5m, leveys 2m ja korkeus 75cm sekä mastonpaikat viestivät ruotsalaisten viikinkiajasta. Löydettyjen hylkyjen ikä ajoittuu 700-luvulle, todisteinaan seitsemän henkilön jäännökset, miekkoja, keihäänkärkiä, kymmenisen veistä, pelinappuloita ym. Löydöt muuttivat Euroopan merenkulun historiaa.

Saarenmaa%20a%20viikonkil%C3%B6yt%C3%B6.

Laivojen löytöjäännökset on sittemmin peitetty maalla ja maan pintaan on kivistä rakennettu laivojen kokoa ja muotoa esittävät kaaviot.

 

Hautausmaan julmaa meren kohinaa

Laatsaretlaeva%20%20Eestimaal.jpg

Jämajan hautausmaa on aivan meren rannalla. Siellä on useampia hukkuneille omistettuja muistomerkkejä. Käytävillä kasvaa pensasmainen parsa ja opas kertoo vielä yhdestä hautamuistomerkistä. Kivikekoon on pystytetty suuri risti ja muistolaatta, josta pystyy hahmottamaan laivan laadun ja nimen. Tositarina kertoo sodan loppuvaiheista vuodelta 1944, jolloin Punaisen ristin laiva lähestyi saarta täynnä saksalaisia haavoittuneita ja virolaisia hoitotyöntekijöitä sekä pakolaisia. Puna-armeijan kone tulitti punaisella ristillä merkityn laivan haaksirikkoon ja lähes 3000 ihmistä menehtyi seitsemässä minuutissa mereen.

Saaremaa-a%20lasaretristi.jpg

Kohtaan hautausmaalla lähes kahdeksankymppisen, virkeän miehen. Hän levittää lapiolla muhevaa multaa hautakummun kiven eteen. Juttelemme. Mies vastailee kysymyksiini. Hän kertoo joka syksy ja kevät vaihtavansa kukat haudalle, jossa lepäävät hänen isoisänsä ja isoäitinsä. Keväisin elävät, syksyisin muoviset kukat, hän täsmentää. Hän kertoo pienenä poikana päässeensä äitinsä kanssa saksalaisten laivaan ja kuljetetuksi Saksaan turvaan, kunnes vuonna 1948 hänet tuotiin takaisin tänne Saarenmaalle. Sittemmin hänen perheensä muutti nykyiseen Latviaan, jossa hän edelleen asuu ja käy sieltä tämän hautausmaakäyntinsä elämäänsä muistellen ja nykyistä Saarenmaata, sen merta, lapsuutensa maisemia ihastellen.

 

Sõrven majakkaniemi

Majakkasaaren%20meri.jpg

Sörven niemimaa, 32 km pitkä ja kapeimmillaan vain pari kilometriä leveä niemi on ollut merenkulun sekä maan puolustamisen kannalta merkittävä paikka. Niemestä pystyttiin vartioimaan ja tiedottamaan Itämeren ja Riianlahden merenkulkijoista. Majakka siellä on ollut jo ainakin 1600-luvulta alkaen ja nykyinen 52 metriä korkea betonimajakka on valmistunut 1960.

Saaremaa%20a-majakka.jpg

Majakan museohuoneesta käy havainnollisesti selville huoneen lattialle hahmotellusta karttamaisesta niemen kärjestä kaikki erilaiset sotilasoperaatioiden ja haaksirikkojen tarkat paikat: meri ja sota on ollut julmaa ja molempien maailmansotien tapahtumapaikkana Sõrve on ollut varsin keskeinen. Sinne ovat miehittäjätkin jättäneet aina miehitysmerkkinsä, varustuksensa ja hävityskulttuurinsa jäljet. Niemen väestön alkuperäisestä muutaman tuhannen suuruisesta asujaimistosta ja taloista vain murto-osa enää elää tai antaa elannon asukkailleen.

Tällä kertaa majakan yksityinen omistaja ei ollut mahdollistanut ylös majakkaan pääsyä, vaan se oli turvallisuustarkistusten jälkeen toistaiseksi suljettu yleisöltä, niin hulppeat näkymät kuin sieltä meille olisivat avautuneet!

 

Luonnon harvinaisyllätys

Saarenmaan eteläinen, karu ja lumoava kärki vaikuttavine historioineen jää taakse, kun autonpyörät kiiruhtavat kohti seuraavaa kokemusta. Yht'äkkiä Aado-opas pyytää pysäyttämään bussin tarkkaillen metsää ja pyytää luonnosta kiinnostuneita mukaansa. Aikamme harppailtuamme tienviereisessä metsässä opas hihkaisee.

Saaremaa%20a-jugapuu.jpg

Tässä se on, jugapuu, yksi maailman uhanalaisista harvinaisuuksista - tuo pensasmainen ulkonaisesti kuusen+saniaisen+pihlajan yhdistelmä. Tiettävästi se Virossa kasvaa vain täällä eteläisessä Saarenmaan metsikössä. Röyhistämme rintaamme kerrankin jotakin luomakunnan ainutlaatuisuutta käsissämme kosketellen. Samalla saamme varoituksen sen olevan todella myrkyllinen ja sen myrkyn muinaisina aikoina taltuttaneen jopa pahan hammassäryn - tarvittiin vain pieni pala kasvia hampaaseen kivun taltuttamiseksi.

 

Perinneruokaa

Saaremaa%20Ansekyl%C3%A4%20Telistemaja.j

Syömme vanhojen 1900-luvun alun reseptien mukaan valmistetun maukkaan lounaan, aidon virolaisen liha- ja juuresaterian ja jälkiruokana kahvit kääretorttuineen miellyttävässä  Ansekylän Teelistemajassa.

Lounaan jälkeen ajamme läheisen Leedrin kylän kapeita teitä pitkin puikkelehtien. Sen talot ovat esimerkillisesti kiviaitojen ympäröimät, joillakin talouksilla on perinteisesti yhteiset tilat, kuten kaivot, käymälät, peseytymistilat - harvinaista ja mielenkiintoista muinaisaikaista yhteisöllisyytä.

 

Katajan terveyttä

Viimeisin pysähdys on Orbun katajasiirappitalossa. Pieni, kiviaidalla rajattu pihapiiri ja hymyilevä, vilkas kataja-idean keksijä ja toteuttaja on vastassamme sekä kotipihan ulkopöydälle kauniisti somistettu tuotevalikoima heti silmiemme houkuttimena.

Saaremaa%20Orbu-katajatallu.jpg

Aluksi saamme pikkupikarilliset maistiaisia: todella väkevämakuista, vaaleanruskeaa nestettä: vain matkatoverimme todistaessa nesteen olevan terveellistä saamme sen nielaistua juuri ja juuri alas. Sitävastoin emäntämme selostukset katajan keruusta, oksien hautomisesta, keittämisestä ja koko katajaidean työläästä toteutumisesta ovatkin jo mielenkiintoisia ja vakuuttavia, sekä katajasta tehdyt marmeladit suorastaan herkullisia. Pitkä rivistö erilaisin maustein varustettuja katajavalmisteita on edessämme ja muutamat meistä valitsevat purkin tuomisiksi Suomeen. Uskomme asiaan ja ostamme katajaiset marmeladit viemisiksi. Emäntämme kertoo, että kolme henkilöä työllistyy osaksi vuotta tähän paljolti urakkamuotoiseen katajatuoteprosessiin, joka vaatii katajanoksien keruusta ja terveystarkastuksista alkaen viranomaisten luvat tuotteiden valmistamiseksi.

Orbu-talon%20kivi-aita%20saaremaalla.jpg

Myöhemmin tajuamme näitä tilan terveysvalmisteita löytyvän seudun kaupoista sekä tietenkin useista turistipyydyksistä.

 

Puhallinorkestereiden kesäleppeyttä

 

Puhkupilliorkesteri%201.jpg

Paluu Kuressaareen koko päivän monikokemukselliselta ja vaikuttavalta retkeltä tuntui jäsenissä, jotka kuitenkin olivat aktivoituneet ennakkotiedoista, joissa kerrottiin Saarenmaan laulujuhlien päätteeksi Puhallinyhtyeiden jalkautuvan illaksi kaupungin keskustaan ja soittelevan torvimusiikin aina raikastavaa ja lepuuttavaa iki-ihanuutta monen soittokunnan voimin. Pienen hotellilepotuokion jälkeen kiiruhdimme kaupungin keskustan paraatiaukioille: asetuimme kahviloiden ja ravintoloiden terasseille juominemme ja iltapala-aterioinemme auringon viimesäteitten vielä lämmittäessä kaupungin illan loppuhehkuunsa.

Liettualainen%2030%20henkinen%20puhkupil

Ehkä sykähdyttävin olikin liettualaisten nuorten kolmekymmenjäseninen puhkupilliorkesteri, jonka elävyys, koreografia ja musiikkivalinnat olivat niin rytmikkäitä ja ote niin vauhdikasta, että päivän väsymyksemme katosi ja nautiskelimme loppuillan kaupungin keskustan rakennusten kiviseinien toistamasta upeista sävelistä soittajien marsseineen, rumpuäksiisein ja iloisin ilmein nostaessa tunnelman taivaisiin.

  Kuressaaren%20laulupidotanssit.jpg

Toiset torviseitsikot ja yhtyeet soittelivat hieman vanhempaa, arvokkaampaa, perinteisen valssahtavaa torvimusiikkia ja se veti mukaansa pareja keskelle kaupungin keskuskatua tanssiaskelin juhlistamaan rentoa kesäillan hyvänolon täydellisyyttä.


 

1247113439_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sunnuntai 29.5.16

Hotellimme lähtöaamiaisen jälkeen pakkaamme tavarat ja lähdemme kohti viimeisen retkipäivämme kokemuksia.

 

Kaalin kraateri

Monelle suomalaiselle tuttu Kaalin kraateri, noin parinkymmenen kilometrin päässä Kuressaaresta, on päivän alkajaisiksi vuorossa.

Saarenmaa%20bkaalikraateri.jpg

Tästä arkeologian, avaruustutkimuksen, geologian, tähtitieteen sekä tietenkin kansatieteen myyttien värittämästä ilmiöstä on käyty julkista tieteellistä tutkimusta ja väittelyä sekä runouden mielikuvitteista tulkintaa jo parisataa vuotta.

Syntymekanismi on selvitetty meteoriitin iskeytymiseksi ilmakehään, jossa se kuumeni moneentuhanteen asteeseen, rähähtäessään ja samalla iskeytyessään maaperään teki halkaisijaltaan noin sadan metrin levyisen ja 16 metrin syvyisen pyöreän painautuman dolomiittikiviseen maastoon. Räjähdyksen ajoitusta eivät tutkijat ole osanneet lopullisesti ja samaan päätyen arvioida, yleisin määritys on parituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua eli noin 4000 vuotta sitten. Eri tieteet jatkavat edelleen tutkimuksiaan. Nykyisin tämä yksi Euroopan suurimmista meteoriitin muodostamista kraatereista on suuri turistikohde.

Saaremaakaalikraateri%C3%B6.jpg

Huomasin jo heti bussin pysähtyessä paikan turismilaajennukset, parhaillaan molemmille puolille tietä rakentuvat uudet suuret ravintolat ja turistimyymälät sekä heti lähtiessä taivaltamaan kohti kraateria, tarkoin rajatun ja estein ohjatun turistien liikkumisen paikalle. Näen jälleen brysselinrahojen tuoneen Viroon esimerkillisesti myös hyvää: paikka on suurten eurooppalaisten sivistysmaiden tapaan kuin pyhiinvaelluskohde siisteydessään ja helppokulkuisuudessaan, infotauluissaan - ero edelliseen käyntiini lähes kymmenen vuoden taakse on huomattava.

Saarenmaa%20b%20Halonen%20ja%20Meri.jpg

Kraaterin lähellä sijaitsevan koulun puutarhaan ovat Viron presidentti Lennart Meri ja Suomen presidentti Tarja Halonen istuttaneet tammen muistoksi yhteisestä suomalaisugrilaisesta syntytaustasta ja esihistoriasta.


 

Eemun tuulimylly

Palaamme nyt retkellämme takaisin Muhun saarelle Tamm-tietä, Jaan-kuljettajamme ohjastama auto kiitää kohti Linnusen kylää.

Saaremaa%20b-tuulimylly.jpg

Vanhojen taloustuulimyllyjen aika Viron saarilla on jo päättynyt, niitä ei enää tarvita tilojen ja kylien myllynkivien pyörittämiseen. Eemun tilan vanhalle tuulimyllypaikalle vuonna 1979 rekonstruoitua nähtävyyttä jo miltei neljäkymmentä vuotta esitellyt tuulimyllyn rakentaja Jüri Ling on nytkin paikalla. Keskustelemme hänen kanssaan museomyymälän vieressä lojuvista kahdesta myllynkivestä, ylemmästä ja alemmasta ja niiden eri tehtävistä. Myllyn rakenteiden kunto salli kerrallaan vain pienen ihmismäärän portaisiin kiipeämään eikä sen tuulta säätelevä siipi ole aikoihin ollut toimintakunnossa. Mylly on kuitenkin sympaattinen historiallinen käyntikortti entisestä ahkerasta työvaltaisesta elämästä.

 

Katariinan kirkko

Muhun%20kirkko.jpg

Harvoin keskiaikaiset kirkot ovat yht'aikaa juhlavia, arkkitehtonisesti ainutkertaisen tyylikkäitä, sopusuhtaisia, yksinkertaisuudessaan intiimin lämpimiä ja kauniita. Tällainen harvinaisuus on jo ulkonäöltään hienosti kolmirytminen Aleksandrian Pyhälle Katariinalle nimetty Muhun Liivan kylän kirkko.

Sen alkuperäisrakenteita voidaan tunnistaa jo 1200-1300 -luvulta, ja kirkon selvästi nykyaikaiset lasimaalaukset sekä suhteellisen ehyt paanukatto kertovat lähivuosikymmenten kunnostustöiden mausta ja restaurointitöiden asiantuntevuudesta. On selvää, että tämäkin kirkkorakennus on sodissa palanut, monesti tuhottu ja heitteille jätetty. Mutta tänään tämä valkea kirkko on harvinainen nähtävyys, upeine, yksinkertaisine holvikattoineen, goottilaisine ikkunoineen ja kalkkimaalauksen poiston jälkeisine, muutamine alkuperäisine seinämaalauksineen.

Saaremaa%20b-Katariina%20kirik.jpg

Oppaamme avaa parvelle menevän oven ja näyttää sen yläpuolelle nostetun harvinaisuuden: ilmeisesti kirkkoakin vanhemmassa hautalaatassa voi oppaan avaimen osoittamassa kohdassa erottaa juomasarven ja laatan yläkaaren päällä soturin hahmon. Näky on järisyttävä kokemus, näin lähellä lähes vuosituhannen takaa on menneisyytemme varovasti käsin kosketeltavissa.

 

Näkökykymme terveydeksi

Saaremaa-b%20k%C3%A4mmekk%C3%A4.jpg

Ajamme Muhun toiselle laidalle, Kallasten kylään meren töyräälle, joka aikanaan on satojen metrien osalta suojannut ihmisiä säiltä ja myrskyiltä, mutta neuvostoaikana siitä louhitun dolomiitin seurauksena miltei tuhoutunut. Maasto on tunnettua kämmekkäseutua, ja vilkaisemme myös luonnon muovaamaa kalkkikiviluolaa.

Perehdymme entisaikojen ja nykyistenkin uskomusten virolaiseen kansanparannustaitoon: silmälähde eli silma-allikas mäen alla, aivan meren tuntumassa kutsuu kirkkaalla, pulppuavalla vedellään meitä - sen kirkkaasta silmästä voi itsensä peilatakin.

Saarenmaan%20allikas%C3%A4.jpg

Sopivalle kivelle käydäksemme meillä pitää olla vielä kupari- tai hopearaha lähteeseen heitettäväksi, hopealusikasta teräksellä raaputtaen hiukkasia lähteeseen riittää myös, kertoo oppaamme hopealusikka ja veitsi kädessään.

Saaremaa%20b-allikasc.jpg

Sitten vain rähmälleen lähteen viereiselle kivelle ja kaksin käsin silmiä kolmesti läpikastellen niitä pyyhkimättä saamme pelastuksen heikkoon näköömme, silmäsairauksiimme, kenties ikänäköömmekin ja suuriuskoisimmat kohta edessäolevien kaihileikkausten turhuuksiin. Useat meistä tekevät itse tämän pyhän kansanparannusoperaation oppaan taikavälineitä lainaten.

Saaremaa%20b-allikas%20d.jpg

Saarenmaa%20b%20allikas.jpg

Tehokkaalta tämä terveydenhoito näyttää vakavuudessaan, jos kohta melkoisen huvittavalta. Vaan kun uskoo, niin kaikki toteutuu täälläkin, muhulaisen silma-allikaslähteen kaikkiparantavassa käsittelyssä.
 

Retken kruunajaiset

Saaremaa%20b-viinitila.jpg

Retkemme päättää tutustuminen Muhu Veinitaluun, nuorten viiniyrittäjien ylläpitämään Liivan Vahtrasten kylässä sijatsevaan Lõon taloon, sen tuotannon nykyvaiheisiin sekä unohtumattoman maistuvaan, matkamme kruunaavaan, korkeatasoiseen à la carte -lounaaseen.

Saaremaa%20b%20-viinitila.jpg

Päivämme ja retkemme huipentuu yhteiskuvaan meistä tunnollisista, aktiivisista, hieman väsyneistä, mutta sitäkin kokemusrikkaammista kelpo kielimatkalaisista.
 

Vironlukijat%C3%B6%C3%B6.jpg