Kaiku 1891                                                                                      

Kuva   Antonia Ringbom

Turun taidemuseon Suomen kevään mielenkiintoisimpia taidekohokohtia, yli sata teosta käsittävä Ellen Thesleffin teosten näyttely (23.1. - 17.5.2015), on meille taiteen kokijoille uutuudenviehätyksellinen, sillä tämän tunnetun kultakauden suomalaismodernistin töitä ei ennen tässä laajuudessa ole koettu eikä taiteilijan luontosuhteen tiiviyttä ja symboliikkaa näin havainnollisesti esitelty.

Kevät 1942                                                   

En liioin ole ennen kokenut näyttelyssä esitettävän kaltaista, laadukasta ja näin täydellistä esittelyelokuvaa, jossa tuttavien ja sukulaisten haastatteluissa kuvaamin luonnehdinnoin loihditaan taiteilija uudelleen eloon ja persoonalliseen hehkuunsa sekä suvereeniin omalaatuisuuteensa.

Ellen Thesleffin suhde muihin taiteisiin, musiikkiin ja teatteriin on myös hauskasti, tiiviisti, intohimoisesti ja mielikuvituksellisesti sekä poikkeuksellisen asiantuntevasti läsnä teoksissa pitkin koko laajan näyttelyn niin uudistuneine ilmaisuineen kuin aiheineenkin. Hänen miltei piilokuvamainen puupiirrosmaailmansa ja luontokokemuksensa ovat neroutta: miltei jokaisessa puussa, pensaassa tai maisemassa lymyää tai erottuu eläviä hahmoja, vertauskuvia ja symboliikkaa ihmeteltäväksemme.

Oikeastaan tässä Thesleff-näyttelyssä on tuttua ja tavanomaista koko suomalaistaiteen ja taiteilijoittemme kehityksessä vain se, miten Italia ja sen luonto myös Thesleffin taiteen väriskaalan avartaa.

Maisema Toscanasta 1907

Maisemissa sekä hämäläinen luonto että italialainen kulttuurimaisema ovat saaneet aluksi realistiset, myöhemmin pelkistetyn modernit ilmaisunsa.

"Thesleff värittyy taiteilijana hyvin itsevarmana ja jatkuvasti uudistuvana koko poikkeuksellisen pitkän, yli 60 vuotta kestäneen uransa ajan. Hän oli uudistumiskykyinen ja kokeili rohkeasti uusia tekniikoita ja tyylejä. Thesleffin nimi on liitetty moniin suuntauksiin: symbolismiin, ekspressionismiin, impressionismiin. Taiteilija itse ei kuitenkaan halunnut sitoutua ismeihin. Kuvaavaa on, että osallistuessaan vielä 70-80 -vuotiaana nuorten tekijöiden yhteisnäyttelyihin häntä pidettiin joukon moderneimpana."

http://www.turuntaidemuseo.fi/

Artikkelin teoskuvat: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen

Näin kansallisen kulttuurin merkkipäivään säästin sunnuntaikokemukseni 15.2.2015 kulttuurikaupunki Turun kauniissa, rakennustaiteellisesti kunnioittavan tyylikkäässä 1900-luvun alun ylväässä, alkuperäiskuntoon kunnostetussa Turun Taidemuseossa. Tämän suomalaiseen taiteeseen keskittyvän museon Turun Puolalanmäelle suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström ja se valmistui 1904, turkulaisten Dahlströmin liikemiesveljesten yksityisvaroin rakennuttamana ja Turun kaupungille lahjoittamana: museo oli avautuessaan järjestyksessään toinen taidemuseo Suomessa Ateneumin jälkeen.