Heinolan Runoviikon alkuilta 11.7.20  Mikko Kallion omaperäisenä lukukoosteena, runokäsityksensä ja aistimustensa tuoreustakuulla jää yhdeksi kesän 2020 kulttuurisista live-nautinnoista.

 

Mikko%20Heinola%202020.jpg

 

Mikko Kallio veti reilun puolitoistatuntisen kuin inventaarion ja samalla terapia-istunnon koko elämänsä tärkeimmistä tunnemaailmoista.

 

Esiintyjän tapa lukea mikrofoniin on tietenkin esittävälle taiteelle vieras, varsinkin kun hänen katsekontaktinsa ja silmänsä olivat laseroituneet pelkästään käsissä olevaan omaan tekstiin. Esityksestä tihkui silti elämänpatoutumien ja purkausten runsaat ylikiehumiskerrokset pieninä käden, kylkien juuri ja juuri havaittavina liikeratoina todisteeksi koko psyyken mukanaolosta.

 

Kokonaisuus hahmottuu ihmisen kolmena elämän tärkeänä rakastumisena - kahteen naisrakastumiseen ja isä ja poika -rakkauteen. Koko elämänkaari jäsentyy kahdeksankymmenen vuoden pituiseksi: aistilliseen ensi kliimaksiin puberteetissa kiikaroidessaan vastarannan kurvikasta naiskomeutta lapsineen ja päättyy kuvitteelliseen kahdeksankymppiseen Kallioon itseensä. Jälkimmäiselle runoilija tosin antaa  lääketieteellistä tilastoavitusta tabletteineen ja maalaa hänet yhteiskunnassa lähes pelkästään tarpeiltaan ja tarpeellisuudessaan seksistiseksi seisovaksi kapistukseksi.

 

Lämmintä tämän runoilija Mikon tekstissä on ote ihmiseen. Sen hän mulkkaa, vääntää, puristaa, suurentaa ja tarjoilee lukemattoman monen eri liemen, tulen, palon, tunteen, seksiaistimuksen, yksityiskohdan, kohtalon, kokemuksen, syvänteen ja pilvenhuipun kimarana tuhansien hallusinaatioiden niin raikkaiden kuin vastenmielisyydessään tympäisevien kokemusten, jopa korona-ajankohdan saattelemina tuokiokuvina.

 

Aikamme hautaama nainen ja mies -keskustelu saa Kalliolta perinteisen biologiset ja kunniakkaan tunnistavasti luonnehdittavat tyypittelynsä. Ennen muuta mies tunnistaa naiseuden kaiken aluksi, kaiken elämän kunnioittamisen ja toiveikkuuden pyrkimyksen päämääräksi. Myös lapsen olemus välittyy niin valoisan viattomaksi, jo syntyessään elämän hauskuuden ja onnen aluksi tai jopa ensikosketuksessa seksin maailmaan.

 

Runouttakin Kallion kokonaisuudessa on riittämiin. Parhaimmillaan muutama rytmipyrähdyksen herkku antaa viitteitä tahattomasta jäljittelystä aina entisiin suomalaisiin runoilijaikoneihin saakka. Pitkät purkauksenomaiset tarkkarytmiset sanaryöpyt viittaavat lauriviitamaisiin alitajunnallisiin maailmoihin ja herkkyyden monet korkeat huiput ailameriluotomaisiin kirkkaan ekonomisiin kielikuviin. Miehen voimaa tekstissä konkretisoi clinteastwoodin ja johnwaynen maccohahmot, Kalliosta itsestään välittyy mataline, sopivan rosoisine, lämpimän karheine äänimateriaaleineen, selkeine ääntämisineen rock-ajan keski-ikäinen elämäänsä tilittävä rehti mies.

 

Esitys huoahtaa mainiosti kehyskertomuksensa rakenteen kysymyksin. Ne esittää sosiaalipsykologisen puhelinhaastattelun muotoon kuviteltu puhelinhaastattelija.

 

Mikko%202%20HeinolaB.jpg

 

Niin. Mikko Kallio antoi tämänhetkisestä runoudestaan oivan näytön. Sitä kelpasi meidän tällaisella tuoreustakuulla nautiskella. Ehkä vastaisuudessa aihepiirin kohteiden ja yksityiskohtien valtavuus saa tekijältä keskittyneemmän, määrällisesti pienemmän kokonaishahmottelun. Samoin kovin harvat katsekontaktit yleisöön paljon lukuisampina  vakuuttaisivat Kallion runoilijakapasiteetin ja luovuuden sekä esiintymistaidon jatkuvasta jalostumisesta.

 

Hurmioittavana keskittymisenä, sisällöltään peräänantamattoman psykologis-sosiaalisen mutkikkaiden lauserakenteiden loistavina, maaliin osuvina kielikuvina Mikko Kallion luentaesitys vakuutti.

 

https://www.facebook.com/runokantaa

 

Lis%C3%A4liite.jpg