Julkisuuden nälkä ja median julmuus ovat edelleen maailman ja suomalaisen yhteiskunnan, myös tämän piskuisen Lahti-kaupungin pinnallisuuden käyttövoimana. Lahti - tunnettu suomalainen amerikkalaisuuden Chicago-vertauskaupunki - on murhia lukuunottamatta tänään vähintään yhtä julkisuusnälkäinen, paheellinen, jopa brutaalimpi ja häikäilemättömämpi pyrkyryydessään, kamelionttisessa juristivetoisuudessaan kuin Chicago-broadwaymusikaalin pahamaineinen alamaailma. Kaupunginteatterimme Chicago innostaa katsojan tekemään omia päätelmiään, onko tähteys ja julkisuushimo ihmisarvoista. Esitys antaa luvan meidän nauraa vapauttavasti päin naamaa kaikelle tuolle elämän turhuudelle, absurdille, muuttumattomalle maailmallemme ja itsellemme.

Chicago6-normal.jpg

Hanna Vahtikari Roxiena

Tarinan puitteet rakentuvat menneestä maailmasta, amerikkalaisen teurastamo-rikolliskaupunki Chicagon 1920-luvun elämään, sen glamouriin pyrkivästä todellisuudesta ja ihmisten kiipimisestä hinnalla millä hyvänsä lehdistön lööppeihin, kuuluisuuteen ja tähteyteen. Kaupungin vankilanjohtaja Maman yksinvaltaisessa naisvankilassa lojuu jo iso vankijoukko odottaen miestappo-tuomioitaan. Näiden kalterien taakse vaudeville tähti-idoli Velma ja tämän kuuluisuudesta haaveileva Roxie ovat  päätyneet - kumpikin intohimomurhaajina. Heidän ainoa pelastuksensa on maineikas rikollisten puolustamiseen erikoistunut juristi Flynn, jonka juonikkuuden avulla vapaus, kuuluisuus ja välttyminen hirttotuomiolta ovat vielä mahdollisia. Kaikki keinot juristilla ja naisilla on käytössä tässä oikeudellisessa taistelussa miesten ja naisten tuhoamisessa ja toistensa mitätöinnissä.

Miika Murasen ohjauksessa ihastuttaa yksityiskohtien loppumaton runsaus ja mielikuvitus, realismista ja tosikkoudesta hauskasti vieroittavat monet leikkaukset. Simppeli juoni tuntui mielleyhtymien runsaudessa jopa joskus unohtuneen, varsinkin Velman tenhoa ja säteilyvoimaa kaipasin tarinan kilpailuasetelmaan uskoakseni. Murasen shokeeraava alku tempaisee katsojat taatusti  tarinan keskiöön ja hienovireinen kohtausten kontrastien rakentelu sekä taitava henkilöohjaus luovat esityksestä kiinnostavan jännitteisen, raikkaan räiskyvän kokonaisuuden. Antti Vauramon sovittama musiikki ja hänen johtamansa bändi luo taidokkaasti esitykseen lämmintä, inhimillistä, ilkikurista sykettä: erityisesti runsaasti käytetyt vaskisordiinon wauwau-efektit luovat koko esitykselle herkullista kabareen ominaisväriä. Petri Kauppisen elovoimainen koreografia täyttää lähes koko musikaalin, sen musiikin ja puheenkin - silti aivan omaa luokkaansa on suuri lastenvaunukohtausvisio, jonka vertaista tanssillista hurmaavuutta en ennen teattereissa ole kokenut. Monet kohtaukset tuntuivat tosin vielä vaativan täsmällisyydeltään ja rytmiltään loppusilauksia. Minna Välimäen lavastuskokonaisuus kera Jouni Nykoppin valaistuksen on ehdottomasti esityksen kansainvälisintä tasoa ja loistoa - hieno, lumoava suurtyö: taivaisiin ulottuva tuomari-instituutio on yksi lavastuksen upeista toimivista, huikeista freskoluomuksista. Jaana Kurttilan oivallinen puvustus luo esittäjilleen tarpeellista ilmettä katsojan nautiskella, ja ensi kertaa Juhani-näyttämön historiassa koin äänimaailman salissa toimivan, puheen sekä laulun kuuluvan joka puolelle luontevasti - kiitos mainion äänisuunnittelijan Kai Poutasen.

Laura Huhtamaa taikoo Roxie Hartin naarasolemuksesta ehyen, terävän ja laskelmoivan hallitsevan naisen, jonka rehellinen julkeus on ihailtavaa, ja vangitsee estoitta sympatiamme puolelleen: hänessä on eläytyvää inhimillisyyttä, seksikästä naisellisuutta ja hän laulaa monet soolonsa musikaalisen ihanasti - Höpönassu ja Mun pikkuinen beibi yltävät aivan valloittaviin tulkintoihin. Elsa Saisio luo hillityn, määrätietoisen itsevarman, lehdistön rakastaman Velma Kelly -idolinsa pienin elein ja tulkitsee laulunsa viileän herkästi. Saision Vankilatango kera naisvankien on esityksen väkevää ja groteskia laulun hurmaa. Reportteri Mary Sunshine Ilona Pukkilan esittämänä, hurmioittavan energisenä hahmona, sähköistää koko esityksen salamoiksi niin huimalla reportteriolemuksellaan kuin häkellyttävillä, uskomattomiin laulutehoihin yltävillä, hauskoilla estradinumeroillaan. Lumikki Väinämön vankilanjohtaja Mama Mortonissa on esityksen irvokkuuden kontrastiksi uskottavaa realismia, mutta myös lämpimyyttä ja rauhallisuutta - hänen soolonumeronsa Mama palkitsee on suurenmoisen koruton ja vahva laulutulkinta.

Tapani Kalliomäen seremoniamestari imaisee vitaalisuudellaan meidät vaivatta mukaansa ja hänen velmuileva otteensa johdattelee näyttämön tapahtumia ratkaisevan kevyesti, epätosikkomaisen rakastettavasti. Häikäilemättömänä asianajaja Billy Flynninä Mikko Pörhölä täyttää hahmon ulkokuoren osaavan varmasti, mutta enemmän laskelmoivaa sadistia Flynnistä odotin. Hiski Grönstrandin tulkitsemana Roxien aviomies Amos välittyy draaman kannalta liiankin nynnyksi ilmestykseksi, tyhjäksi lasipääksi sensuellin vaimonsa rinnalla.

Chicago4-normal.jpgLaura Hurhtamaa Roxie ja ensemble

Koko ensemblen roolitöitä lujittaa rakentavasti näyttelijöiden ja laajan avustajakunnan useisiin sivuosiin heittäytyvä taiteellinen panos. Niinpä vangit, vanginvartijat, reportterit, tanssijat, kuoro, sairaanhoitajat, valamiehistö, rakastajat ja tuomaritkin on saatu pohditulla ja hyvin harjoitetulla työllä esityksen kohtausten ja atmosfäärin tehoavaksi joukkovoimaksi.

Lahden kaupunginteatterin Chicago on elävän säkenöivää näyttelijäkarismaa, meteoriittisen huikaisevia valaistus- ja lavastusratkaisujen yllättävyyttä, upeita pukuja, näppärän kuvittavaa ja ilmaisevaa tanssikoreografiaa, tyylikkäästi soitettua  jazzahtavaa musiikkia  ja vulgaareilla tulkinnoilla tunnelmoidusti esitettyä, värikästä, hallittua, musikaalista, häijymäistä, kiihkeän intohimoista varieteeviihde-showta elämämme riemuksi.

 

 

Lahden kaupunginteatteri

Fred Ebb & Bob Fosse – John Kander – Fred Ebb

CHICAGO

MUSIIKKI John Kander   TEKSTI Fred Ebb ja Bob Fosse  LAULUJEN SANAT Fred Ebb  SUOMENNOS Lauri Sipari LAULUJEN SUOMENNOS Jukka Virtanen  OHJAUS Miika Muranen  KOREOGAFIA Petri Kauppinen KAPELLIMESTARI JA MUSIIKIN SOVITUS Antti Vauramo
LAVASTUS Minna Välimäki  PUKUSUUNNITTELU Jaana Kurttila VALOSUUNNITTELU Jouni Nykopp  ÄÄNISUUNNITTELU Kai Poutanen KÄSIOJELMA Matti Pukkila  VALOKUVAT Sami Heiskanen

ROOLEISSA Hiski Grönstrand, Laura Huhtamaa, Tapani Kalliomäki, Kai Kokko, Ilona Pukkila (vier.), Mikko Pörhölä, Maiju Saarinen, Elsa Saisio, Hanna Vahtikari, Lumikki Väinämö. Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta Linda Hämäläinen, Panu Kangas, Noora Koivumies, Anni-Maija Koskinen, Peter Nyberg, Aino Paranko, Konsta Reuter, Markus Saari ja Elina Varjomäki sekä Eleonoora Martikainen ja Anna Pukkila (vier.).

ORKESTERI Antti Vauramo, Harri Lidsle, Aleksi Saraskari, Tom Bildo, Teemu Salmi, Esko Heikkinen, Mikko Koponen, Timo Hiipakka, Jouko Nyqvist, Ville Vannemaa, Martti Peippo, Lari Lius, Sami Tervonen, Johanna Ovaska, Marko Hilpo, Pete Nikkinen

http://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/99/chicago