Mieh%20tanssi1.jpg

 

Esko Korpelaisen Miehen tanssi -näytelmäteoksen sain kokea 11.10.2016  Helsingissä Ylioppilasteatterin studionäyttämön avarassa pelkistetyn lavasteettomassa intiimiydessä, katsomon lisäistuinten täyteydessä esityksen pidättelemättömästä, räjähtävästä, naurattavasta, itkettävästä, vakavasti ajatteluttavasta sisällöstä nauttien.

Päivä sattui olemaan Maailman kaikkien tyttöjen päivä ja Korpelaisen tosimiesrevyy aidosti miehisistä miehisin, teeskentelemätön uutuus.

 

Vakuuttava, lujankaru, sydänlämpöinen Miehen tanssi kertoi suoraan kuin tilauksesta tyttövaltaiselle yleisölle: ota ja hyväksy minut tällaisena, miehenä, tässä on minun ruumiini, pelkoni, rohkeuteni, ajatukseni, hauikseni, rintakarvani, pohkeeni ja tässä samassa olemuksessa elän, kuolen ja pyydän sinua hyväksymään minut ihmisenä. Muuta en pyydä.

Teoksen moninaiset maskuliiniset perinteiset urosvoitonmerkit, voimainkoitokset, joukkourheiluottelut, maailmanhistorian kilpajuoksut kehystivät revyytä aiheillaan, rytmillään, yksilöiden liikekielen toimivuudella, hauskuutuksella ja mielikuvituksellisuudella.

Pian me kaikki, minä itse ja varsinkin naisyleisö, olimme ihastuksesta usein jo pudota katsomopaikoiltamme - mukana läpytettiin, hihkuttiin, rummutettiin omaa kehoa ja eläydyttiin ennenkokemattoman spontaanisti, aidosti hurmaantuneina, väliin taas neulan putoamisen kuulemisen hiljaisiksi seuraamaan herkistyen.

 

Poikkeuksellisen avosydämisen tekstin ohjausnäkökulma saa sanomavoimansa uskottavasta, ajattelevasta, elävästä näyttelijätyöstä. Miehen tanssin heläyttää eloon ja voimaan neljän omatemperamenttisen, shamaanitasoisen näyttelijätaiturin esittäjäseurue - Miehen bändi. Eetu Känkänen, Tuukka Leijavuori, Karlo Haapiainen, Marko Nurmi pystyvät yhteisnäyttelemiseen, jonka luontevuus on illuusiota vahvempaa, jonka teeskentelemättömyys imaisee mukaansa, jonka kaikkialle rönsyilevä hauskuus sekä elämäntuskan ja elämänriemun ääripäät vaihtelevat niin vaikuttavasti, että meitä viedään emmekä mitään mahda.

 

Miehen%20anssi%202.jpg

 

Bändin balettimainen liikekieli on akrobaattisen ilmaisevaa, huumoritäyteistä ja näytelmäkokonaisuuteen liittyvät monet itsetekstitetyt sekä sävelletyt laulut sisältöinä ja tulkintasovituksina verrattoman uniikkia, vaikuttavan omasävyistä, hienoa, taidokasta näytelmämusisointia.

 

Esitys alkaa Aapo Similän Kiven Oravan laulusta, sen unenomaisesta viipyilevän hitaasta miehen eloonherättävästä tunnelmasta. Tulvii sitten hurjilla tempoilla, riemukkuudella, miesvoimalla, miehisellä aitoudella, yksilöiden herkkyydellä, joukkovoimallaan räjähdellen, äänitehosteillaan taivaan meteoriittien tapaan äärimmäisellä elämänvoimalla mielialaamme, mielikuviamme jatkuvasti muunnellen. Kunnes päättyy taas miehiseen jäyhyyteen, volganlautturimaiseen alistumiseen, acappellamaiseen laulutunnelmaan, melodialtaan tunnistettavasti oravanlaulun makoiseen uneen.

 

Kuusituntinen rupeama yhden vuorokauden ajankäytöstä ja elämänilo, riemu ihmisenä olemisesta on moniksi ajoiksi taas leimaava sieluni ja ruumiini. Näin kävi minulle, joka parintunnin edestakaiset bussimatkat ja puolitoistatuntisen elämänmahlaisen taitavan, hauskan, tositeatterileikin sain eilen kokea.

Voiko taide enää enempää meille antaa kuin itseytemme ja rojaltiksi vielä uudistetun, ihmisarvoa hehkuvan mielen. Uskallan nyt muutaman päivän katsoa peiliin niin ruumiini erinomaisuutta kuin sisäisen juron persoonallisen ainutkertaisuuteni hyväksyen, sitä pyyteettömän vilpittömästi hymykuopin ihaillen.

 

 

 

Miehen tanssi

Teksti ja ohjaus  Esko Korpelainen
Esiintyjät  Eetu Känkänen (Teak), Marko Nurmi (Teak), Karlo Haapiainen, Tuukka Leijavuori
Koreografi  Minna Lund
Äänisuunnittelija Taavi Hasunen

Tuottaja ja valokuvat Jaakko Perilä
Ohjaava opettaja  Pieta Koskenniemi

 

http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/tapahtumat/?tx_ttnews%5Btt_news%5D=5334&cHash=c5e5abcc7f160914442f66850e4be1c9

 

 

Vuodatusmainos.jpg