Näin vuodenvaihteessa on vielä mahdollisuus kokea vanhaa hyvää, kunnon taidetta ja samalla uudistaa täysin omat pinttyneet ja asennoituneet taidekäsityksemme.

Ainakin minulle kävi niin onnellisesti, että isänmaallispatrioottisiin maisemamaalareihin lokeroimani taiteilijan opin hetkessä ymmärtämään monipuolisena, laajakatseisena, herkkänä, suurenmoisena taidemaalarina pelkän yhden näyttelyn kokemuksellani.

Maamme maalaustaiteen persoonallisuuksista olen tottunut sijoittamaan Eero Nelimarkan (1891–1977) nimen Pohjanmaan rauhallisten aavojen lakeuksien kansallismaisemien klassikoksi.

 

Nelimarkka%20oma%20kuva.jpg

Omakuva (1914)

Helsingin Taidemuseossa eli HAMissa kohtaan täysin erilaisen, nuoren 1910-lukulaisen, vasta etsivän, rajusti kokeilevan taidemaalarilahjakkuuden, jollaista en ole ennen tästä Pohjanmaan sielusta osannut edes aavistella. Eero Nelimarkan nuoruuden työt ovat ainutlaatuisen omatyylisiä. Voisi näin jälkiviisaasti sanoa, että todellinen maalaustaiteemme aito modernisti tämä Nelimarkka on - niin perinteisinä kuin hänen sadat teoksensa Suomessa ja maailmalla yleisesti tunnetaankin.

.

Nelimarkka%20Sinipukinen%20tytt%C3%B6193

Sinipukuinen tyttö (1915)

HAMin näyttely on paneutunut harvinaisen elävästi kertomaan olennaisen Nelimarkan taiteilijaelämästä, työstä ja perheestäkin. Esillä on myös kirjeenvaihtoa, luonnoksia ja valokuvia taiteilijaelämän eri vaiheista, runsaista Pariisin käynneistä ja muista ulkomaanmatkoista. Kokonaisuutena näyttely avaa selkeästi uuden näkökulman Nelimarkan taiteeseen ja hänen lahjakuuteensa, monipiuolisuuteensa.

 

Eero Nelimarkka syntyi vuonna 1891 Vaasan vaivaistalossa perheen kuopuksena ja kahdeksantena lapsena. Sekä isän että äidin suvut olivat musikaalisia. Isä oli ammatiltaan räätäli ja hän oli syvästi uskovainen saarnamies. Isä kuoli vuonna 1900 ja perhe jäi vaille huoltajaa. Kansakoulun jälkeen Eeron lyseoon menoon ei ollut varaa ja hän lähti sokerileipurin oppiin. Kisällinpaperit hän sai 15-vuotiaana ja hän lähti lisäoppiin Tukholmaan ja Lyypekkiin. Sokerileipurin työn lisäksi Eero alkoi opetella koristemaalariksi, sillä maalaaminen alkoi vähitellen kiinnostaa yhä enemmän.

 

Sokerileipurin opintojen lisäksi opinnot taidemaalariksi alkoivat Taideteollisen keskuskoulun iltalinjalla. Vuonna 1911 hän hylkäsi leipurin ammatin ja alkoi tosissaan opiskella taidemaalariksi. Akseli Gallen-Kallelan neuvosta hän lähti taiteilijanoppiin Pariisiin. Pariisin opintojen lisäksi hän opiskeli useita vuosia Eero Järnefeltin oppilaana Helsingin yliopiston piirustussalilla.

 

Tietenkin hän maalasi myös ulkomailla ollessaan ja maksoi elämisensä töillään. Tämän takia hänen työnsä ovat levinneet paitsi moniin maailman taidemuseoihin myös aivan tavallisten ihmisten seinille eri puolilla maailmaa.

 

Nelimarkka%20punaiset%20tohvelit.jpg

Punaiset tohvelit  (1917)

 

Reilut viisikymmentä työtä - asetelmia, sisäinteriöörikuvia ja suggestiivisen hienoja muotokuvia luovat museohalliin yllätyksellisen intiimin, kiehtovan tunnelman. Ihmiskuvista monet lapsenkasvot, omakuvat ja lapsuuden nuket suorastaan hämmentävät poikkeuksellisilla aihevalinnoilla, näkökulmilla ja tunnelmilla, tarkalla piirustuksellisuudella, nerokkailla asetelmilla ja värivalinnoilla.

 

EERO NELIMARKKA

HAM 15.9.2017 - 4.2.2018

Näyttely Helsingin Taidemuseossa, Tennispalatsissa on avoinna vielä helmikuun toiselle viikolle 2018 saakka.

Artikkelin kuvamateriaali HAM-mediapalvelu

 

https://www.hamhelsinki.fi/

 

Lis%C3%A4liite.jpg