Lasten%20oikeudet%20sippetalo2.jpgLasten%20moikeudet%20sippetalo.jpg

"Oli meri mustana oli meeri mustana!" Näin tänään Sibeliustaloon alle kouluikäiset oli kutsuttu tanssiaisiin Lapsen oikeuksien juhlapäivän kunniaksi. Möröt-orkesterin soittaessa sadat tanssijat pistivät jalalla koreasti. Ele oli tietenkin ajatuksena aikuisen hieno.

 

Lassi%20Kilponen-normal.jpg

Lahdessa kohta kaksi sukupolvea on turhautunut lasten oikeuksien kehnosta toteutumisesta. Viimeisen sukupolven, lähes kymmenen vuotta lahtelaisten oppivelvollisuuskoulun tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta olisi pitänyt vastata Lassi Kilposen Lahden kaupungin sivistystoimialan opetus- ja kasvatusjohtajana, mutta hänen kykynsä ovat osoittautuneet kehnoiksi. Kuntabyrokratiassa olisi tarvittu intohimoinen, vanhempien luottamusta nauttiva ja periaatteellisesti oman etunsa unohtava virkamies taistelemaan lahtelaislasten oikeuksien puolesta kaupungin budjetin rahantuhlauksen viidakossa. Ei onnistunut. Hän tyytyi loistaakseen virkahississä pelkkään säästämiseen, kouluyksiköiden karsimiseen esimiehensä toimialajohtaja Maritta Vuorisen aloittamaan koulutuhoon ja niinpä 25 koulua kaupungissamme on nyt lakkautettu. Vastuun kaupunkimme lasten oikeuksista Kilponen siirsi muille perustamalla alaisuuteensa neljä uutta (mies)johtajan virkaa, näin laajentaen byrokratiavaltaansa.

 

 

Viime kuntavaalien alla, joista nyt syntynyt Lahden kaupunginvaltuusto on seurauksena, ei juurikaan kukaan esiintynyt lapsuuden ja Lahden seudulla elettävän lapsuusajan puolustajana. Vain muutamat ehdokkaat antoivat kannanotoissaan tuon tyhjäksi kuluneen fraasin syrjäytymisestä soida ilmoille. Syrjäytyminen lapsiasian kohdalla on ollut jo pari vuosikymmentä tyhjäksi osoittautunut, pelkkä rahabudjetointi erilaisine projekteineen, jotka eivät ole tuottaneet mitään tulosta enempää kuntatasolla kuin koko valtiossakaan. Lasten kohdalla termi on jo niin kulunut tarkoituksettomuudessa ja toimimattomuudessa, että se vanhanaikaisuudessaan nyt on otettu käyttöön lehtiotsikoihin vanhuusajan lopun, yli yhdeksänkymmenvuotisten hoivasta ja huolenpidosta syrjäytymisessä – ja jäänee tuonkin ikäryhmän osalta vaille myönteistä tulosta.

 

Lahden kaupunginvaltuustossa kaksi valtuutettua esiintyy ainoina oppivelvollisuuskoulun asiantuntijoina, toinen on kokoomusvaltuutettu Jorma Ratia, joka mielii kaupungin parhaille koulurakennusten paikoille asuntobisnestä homeen takia tyhjinä seisovien koulukiinteistöjen purkamista ehdottaen, korjaukset torjuen, toinen on demarivaltuutettu Erkki Nieminen, joka kasvatusasiantuntijana, kahdeksankymppisenä sinkkuna on kuuluisa julkilausumastaan: Lahden lapsille on aivan sama, mikä kesäleiripaikka on, kunhan on vettä vähän ympärillä. Ei siis tunnu lapsen oikeudet hetkauttavan nelivuotiskautta istuvia lahtelaisvaltuutettuja.

 

   Olli-Pekka%20Heinonen.jpg    Sanni Grahn-Laasonen 2014.jpg

 

Opetushallituksen ja opetusministeriön päätöksissä tulee valtakunnallisen poliittisen kansanedustuslaitoksemme 200 edustajan tahto hyvin keskeisesti esille vai tuleeko?  Opetushallitusta johtaa sen poliittisesti valittu pääjohtaja, kokoomuslainen Olli-Pekka Heinonen ja opetusministeriössä oppivelvollisuuskoulun ohjaimissa ministerinä on poliittisesti valittu kokoomuslainen Sanni Grahn-Laasonen. Heillä kummallakaan ei ole reaalista käsitystä maan kaupunkien korkeimmassa työttömyydessä ja verotusprosentissa elävän kaupungin lasten koti- tai kouluoloista. Tämän päivän lahtelaiselämästä he eivät ole kokeneet todellisuutta, vaan kun he joskus harvoin ovat ilmestyneet lahtelaisiiin päiväkoteihin tai kouluihin, heille on lavastettu kiiltokuva suomalaiskasvatuksesta.

 

Kuvahaun tulos haulle Tuomas Kurttila

 

Sama toteutuu lasten edun vahingoksi myös virallisina lausuntoautomaatteina. Niitä tehtailee lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, joka aikanaan oli keskustalaisen pääministeri Anneli Jäätteenmäen eduskunta-avustajana, loikkasi sitten demareihin ja tuntuu nyt antavan kaikenlaisia lausuntoja kaikenlaisista asioista. Noita lausuntojahan ei kukaan enää ota todesta, paitsi lehdistö sivujensa täytteeksi. Kun Kurttila oli Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtajana, hän hoiti tehtävänsä siellä kyseenalaisella autoritäärisyydellä, demokratian ja vanhempainyhdistykset unohtaen, omaa karriääriään rakentaen.

 

 

Lasten vanhempana ja isovanhempana, opettajana olen ymmärtänyt jo monta vuosikymmentä sitten, miten tilapäistä vanhempien osuus on koulukasvatuksen kokonaisuudessa oppivelvollisuutta suoritettaessa. Vanhemmat mukautuvat sopuisasti kaikkeen heille tarjottuun kritiikittä. Alitajuisesti he ymmärtävät, että oppivelvollisuuskoulu on lapsen kohdalta vain välttämätön paha, tilapäinen 9 -10 vuotta kestävä välivaihe, ja puuttuminen koulun tehtävään omien lasten kohdalta vaikeuttaa lapsen koulunkäyntiä merkiten huolestuneet vanhemmat vaikeina tapauksina  jees jees -vanhempainjoukon valtaenemmistöön.

 

 

Mitä jää Lahdessa Lapsen oikeuksista jäljelle:

 

Launeenv%C3%A4ist%C3%B6tilat.jpg

 

Jää ainakin kaksi sukupolvea, jotka luulevat koulun aina olleen ja tulevaisuudessakin olevan parakki tai epäterveellinen homeitiöitä täynnä oleva rakennus. Koulun kasvatuksellisesta, vanhempien ja opettajien luomasta koulukohtaisesta me-yhteishengestä, yhteisöllisyydestä ja koulutunnelmasta heille ei jää paljonkaan myönteistä kokemusta, ei myöskään kiireettömästä, rauhallisesta, keskittymiseen suunnitellusta opetusympäristöstä, saati hyvästä ja sympaattisesta, tasapuolisesti lapsen kyvyt huomioivasta opetuksesta.

 

Lahtelaislasten vanhemmat odottavat, että oppivelvollisuuden jälkeen heidän lapselleen avautuisi toisenlainen, innostava ja lapsen persoonallisuutta ymmärtävä ja hänen yksilöllisiä kykyjään monipuolisesti jalostava opetus.

Ei avaudu, mikäli kaupungin koululaitoksen virkamiehen, Kuopiosta vuonna 2010 lukiojohtajaksi kiinnitetyn Heikki Turusen laatima härskin yksipuolinen selvitys kaupunkimme lukio-oloista otetaan todesta.

 

Heikki%20Turunen.jpg

YLEn kuvamateriaalia

Ensin hän sivistyslautakunnalle laatimassaan selvityksessä väittää, että lahtelaislukioiden kehittäminen kymmenen viimeisen kehitysvuoden aikana johti lukioiden määrän putoamiseen kuudesta kolmeen. Eihän lukiot niin vain putoa, sillä ne tarkoituksellisesti lakkautettiin. Ensimmäisinä tuhotöinä lakkautettiin kaupunkiasutuksen kannalta tärkeät kaupunginosalukiot Kiveriöstä, Mukkulasta ja Salinkalliosta. Viimeksi Turunen oli juonimassa Salpausselän lukion lakkauttamista, se yhdistettiin Lahden lyseoon.

 

Tekemässään selvityksessä Heikki Turunen pyrkii osoittamaan Tiirismaan lukion yhdistämisen Kannaksen lukioon olevan oppimisen kannalta tuloksellista. Selvityksestä ymmärtää lukiojohtajan haluavan itsensä näkyvän suurissa otsikoissa entisen pitkän ja menestyksekkään jalkapallouransa lisäksi lukiojohtajana, jonka päätösesityksenä Suomen suurin lukio sijaitsee Lahdessa. Lahtikompleksiksi nimitämme sitä, että täällä kaikessa toiminnassa kaupunki haluaa olla jos ei maailman niin ainakin Suomen suurin, hiihtostadionin lisäksi nyt on vuorossa Suomen suurin lukio, todellinen 1500 oppilaan viisaidentehdas. Tällaista Kuopiosta tänne haalittu lukiojohtaja-piällysmies nyt puuhailee.

 

On lasten ja vanhempien älykyvyn häpäisyä joutua lukemaan tällainen Heikki Turusen laatima monisivuinen paperi, jolla hän pyrkii todistamaan suurlukion olevan parempi kuin kohtuullisen kokoinen kouliintunut ja yhteisöllinen, hyvätasoinen ja opiskeluun innostava lukio. Selvityksensä hän on lähettänyt muutamille virkamiehille ja opetustahoille vielä lausunnolle näin välttämättömät virkamuodollisuudet täyttäen.

 

Turunen on tehnyt tilaston neljästätoista Suomen oppilasluvultaan suurimmasta lukiosta, joiden joukkoon mahtuu myös Lahden lyseo, pyytänyt niiden rehtoreilta lausuntoa suurlukion eduista ja haitoista. Vain kahdeksan rehtoria on jaksanut lausunnot antaa (emmekä tiedä, mistä lukioista) ja niistä vastauksista Turunen on sitten nyppinyt sieltä täältä mielipiteitä ja tehnyt yhteenvedon rehtoreiden hajanaisia mietteitä lainaten, mainitsematta edes lainauslähteitään.

 

Kun keväisin kaikista Suomen 410 lukiosta tehdään paremmuutta osoittava ns. rankinglista, siellä Lahden kaupungin omia lukioita sadan parhaan joukossa on vain yksi - Tiirismaan lukio. Tiirismaan lukio oli viime keväänä (2017) rankinglistalla sijalla 69. Samassa tilastossa Lahden lyseo löytyi sijalta 134. ja Kannaksen lukio sijalta 377.

Alla tilasto, jota lukiojohtaja Heikki Turunen esittelee perusteena suurlukion aikaansaamiseksi Lahteen. Olen lisännyt siihen punaisilla numeroilla ne yli 1000 oppilaan lukioista, joiden sijoitus pääsee sadan parhaan joukkoon - vain kaksi. Nämä kaksi suurlukiota hävisivät myös selkeästi Tiirismaan lukion oppisaavutuksille.

 

Koulutilasto%20a.jpg

Lukijani voi tehdä helposti päätelmät siitä, miten vahingollinen suurlukio on oppimistuloksia ajatellen.

 

https://yle.fi/uutiset/3-9618039

 

Tänään Lapsen oikeuksien päivänä Suomen liput ovat liehuneet tangoissa. Puheet ja teot ovat näissä asioissa ainakin Lahdessa aivan eri asia. Puhujia riittää, mutta kaikesta sydämestään lasten oikeuksille ajatuksensa ja työnsä uhraavia virkamiehiä saa etsimällä etsiä, aitoja ja rehellisiä Lahdesta löytämättä.

 

Lis%C3%A4liite.jpg