608752.jpg

 

Television Hämeen aluelähetyksessä  25.3.21 Salpausselän syyttäjäviraston aluesyyttäjä Petri Härmälä kertoi havainneensa, että kiusaaminen poikkeaa jo väkivallan puolelle normaalista koulukiusaamisesta. Nuorisoväkivalta on syyttäjän mukaan raaistunut.

”Kyllähän nämä viime aikoina esille tulleet tapaukset viittaavat siihen, että ne on raaistuneet aika selvästikin. Itseänikin hämmästytti todella se rajaus, miten nuoret koki väkivallan: sen kriteerin raja oli kyllä aika korkealla. Käsitys ja toleranssi, mitä voi tehdä toiselle on jossain määrin noussut."

 

 

Suomalaisen koulun sisällöstä päättää eduskunta. Päätökset toteuttaa ja lait valvoo Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sen alainen toimeenpanija Opetushallitus. Opetusta varten laaditut koululait määräävät opettajan kelpoisuuden ja opettajamäärien kriteerit. Kuntatasolla yleensä kunnat hoitavat oppivelvollisuuskoulun, jopa lukionkin. Opettajat opettavat ja kasvattavat lapsia yhteistyössä vanhempien kanssa.

 

Minulla oli jo 1970-luvulla kyseenalainen onni olla opettajana Etelä-Suomen silloin oppilasmäärältään suurimmassa peruskoulussa, Mukkulan koulussa, jonka oppilasmäärä oli lähes 1200 oppilasta. Koulu oli ala-aste ja sen oppilaat tulivat ympäröivästä Mukkulan asuinlähiöstä. Koulu oli perustettu silloin uuden, kasvavan kaupunginosan tarpeisiin. Miltei samoihin aikoihin alueelle rakennettiin myös yläaste ja lukio. Ajateltiin yhteisöllisyyttä, jossa perheillä oli koulutuksellisesti kaikki lähellä saatavana.

Mukkulan koulun fyysinen rakenne oli kuitenkin laadittu kampamaiseksi - koulurakennus oli suunniteltu rinnakkaisiksi, välipihalla erotetuiksi siiviksi, joilla oli myös oma välituntipihansa ja opettajilla välituntivalvontavuoronsa. Kiveriön ala-aste oli samalla kasvatuksellisella ajatuksella muodostettu koulurakennusryhmä ja myöhemmin myös mm. Tiirismaan yläaste ja lukio.

 

Lahden uusimmat koulurakennukset Launeen Monitoimitalo Lähde ja Kivimaan Monitoimitalo Aarre alkavat lähetä manan maille menneen Itä-Saksan koululaitosmallia. 1100 oppilaan Lähteen peruskoulu ja yli 900 oppilaan Kivimaan peruskoulu ovat tahallaan paisutettuja suurten tehtaitten kokoisia laitoksia. Molemmat kutsuvat koulujaan yhtenäiskouluksi - vaikkei sellaista koulumuotoa virallisesti olekaan kuin 1950 -luvulla Sysmässä, ja nyt vielä yksi ainoa saman koulumuodon siirryttyä Sysmästä rehtoreineen - Helsingissä.

 

Suuret koulukolossit nielevät tälläkin hetkellä Lahdessa keskimäärin 800-900 oppilasta jokainen. Monta kouluyksikköä, todellista kaupunginosan aitoa osoitteenmukaista lähikoulua on lakkautettu ja tehty tahallaan mammuttikouluja Tilakeskuksen laskemilla minimineliöillä per oppilas. Nyt nämä mammuttikoulut keräävät oppilaansa laajalta alueelta, asuinpaikan sijainti ei enää ratkaise koulun tarpeellisuutta tai oppilaan koulua. Liian monelle oppilaalle lahtelaiskoulut ovat jo täysin kasvottomia laitoksia, lasten vanhempana vertaan niitä jo tehtaisiin. Onko niissä mitään hyvää?

 

Olen tässä julkaisussa monen artikkelin verran kertonut, kuinka suomalainen peruskoulu (maalaisliiton ja sosialidemokraattien aikaansaama) puutteineenkin nousi maineisiin koko maailman ykkösenä Pisa-tutkimustuloksissa maailman koulujen vertailussa. Lahti oli todellisuudessa ollut yksi koko peruskoulujärjestelmän (oppikoulun ja oppivelvollisuuskoulun yhdistäminen) luojista, sen Launeen kokeilukeskikoulu ja koko peruskouluun siirtyminen Suomessa ensimmäisenä Lapin laajan peruskoulukokeilun jälkeen on hyvä muistaa. Lahdessahan myös erityisopetus oli yksi maan johtavaa, monipuolisinta, tehokkaimmin järjestettyä koulupalvelua.

 

Maailman tuloksellisin kouluopetus ja Suomen peruskoulu sai kuitenkin nopean lopun, kun sen yksilöllinen opetus ja erityisopetus poljettiin maan rakoon tasa-arvokäsitystä väärinpäin ymmärtävässä Salamancan julistuksessa ja sen suomalaistoteutuksessa. Ennustin Pisasta putoamisen ajankohdaksi viisi vuotta - todellisuudessa neljässä vuodessa Suomi putosi maailman kartalta opetuksen ykkösmaana. 

 

Sitouttabva%20koulu.jpg

1. Opetusministeriö aikoo rahaa käyttämällä poistaa suomalaisen koulun koulupudokkaat, joita ministeriö on lasketuttanut olevan 4000 oppivelvollista. Se aloitti pari viikkoa sitten sitouttavan kampanjan, jolla oppilas sitoutetaan kouluunsa, ja piti asiasta oikein seminaarin, jossa se heittää 8 miljoonaa euroa koulupudokkuuden ehkäisemiseksi ja samalla koulukiusaamisen vähentämiseksi. Raha on tarkoitettu kuntien ja koulujen haettavaksi. Tällä hetkellä se tarkoittaa siis 2000 euron satsausta jokaiseen 4000 koulupudokkaseen ympäri maan.

Seminaarin ideoita, puheita ja ajatuksia voi seurata alla olevasta linkistä:

https://minedu.fi/tapahtumat/2021-02-11/perusopetuksen-sitouttavan-kouluyhteisotyon-pilottihaun-kaynnistyswebinaari-11.2.2021-

 

 

2. Opettajien ammattijärjestö (OAJ) on tehnyt aloitteita ja kampanjoita koulukiusaamisen ehkäisemiseksi monta kymmentä vuotta - laihoin tuloksin. Myös kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma KiVa Koulu on käytössä noin puolessa Suomen peruskouluista.

 

Paavolan%20kompleksi.jpg

Tähän valmistuu lahtelaisen koulusuuruusajattelun huippu, Paavolan kampus, ja sen oppilasmäärältään Suomen suurin  1350 oppilaan lukio.

 

Palaan nyt näihin koulurakennuksiin, joissa jälleen päivänpolttavaksi kysymykseksi Lähteen koululla ja Kivimaan koululla on noussut väkivalta. Viime aikoina ainakin koulujen rehtorit, jopa poliisit  ovat joutuneet selvittelemään silmittömäksi muuttunutta väkivaltaa.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on saada meidät edes vähän pohtimaan yksilöllisen opetuksen, koulurakennuksen suunnittelun, yleisen moraalin, vanhempien oikeuksien, Lahden sivistystoimialan, opettajan ammattijärjestöetiikan, rehtorien valitsijoiden, jopa valtalehtemme Etelä-Suomen Sanomien päivittäistä merkitystä yhteisössämme.

Tuntuuko Sinusta, että liian usein onneton sattuma johdattaa Lahden ihmisten arkea, tapahtumia ja arvojamme ja sumentaa ne käsittämättömiksi.

 

 Kivimaan koulun pieni 10 vuoden ikäinen tyttöoppilas kaadettiin pari viikkoa sitten koulun pihalla ja häneltä nuijittiin hammas poikki samanikäisen oppilasjoukon voimin. Oppilaan äiti uskaltautui mediaan omalla nimellään - senkin uhalla, että tietosuojalain ahtaimman tulkinnan mukaan henkilönimiä ei saa käyttää. Vapaassa maassa, huolehtivalla vanhemmalla on oikeus kuitenkin puolustaa lastensa terveyttä ja koskemattomuutta. Koulun rehtori ei uskaltanut tietosuojalakiin vedoten sanoa mitään asiasta, vaikka hän on järjestyksen ylintä valtaa käyttävä viranomainen koulussaan. Rehtori puhui vain normaalista koulukiusaamisesta. Koko kaupungin kasvatus- ja opetusasioista vastaava opetus- ja kasvatusjohtaja puolusti arveluttavan tapansa mukaan samassa ESS-lehtijutussa rehtorien osaavan asiansa.**

 

Lueskelin, että Etelä- Suomen Sanomat on parin viime vuoden aikana tehnyt kunnioitettavat lähes 100 koulujuttua, ja monet kymmenet mielipidekirjoitukset ovat koskeneet lahtelaista koulua ja saaneet vaikuttaa meihin.canvas.jpg

Kuvakaappaus tilaamastamme lehdestä.

Mitä ajattelet siitä, että Opettajien ammattijärjestö OAJ julkaisi paikallisessa sanomalehdessä tällaisen kampanjakuvan 1.4.2021.

 

** ESS 18.3.21

Lis%C3%A4liite.jpg