Ilona Pukkila                Kuva Jonne Renvall

Lappeenrannan kaupunginteatteri

Ohjaus Lija Fischer, lavastus Nina Mansikka (vier.), valosuunnittelu Timo Hämäläinen, äänisuunnittelu Jussi Österman (vier.), koreografia  Netta Salonsaari (vier.)

Rooleissa: Ilona Pukkila, Pauliina Palo, Marja-Liisa Ketola, Liisa Pöntinen, Anna-Kaisa Makkonen, Samuli Punkka, Sami Lanki, Jarno Kolehmainen, Turo Marttila, Marjatta Linna, Reijo Kanerva, Seppo Kaisanlahti

Lappeenrannan Kuningatar K on tekstinä vallattoman ennakkoluuloton menneisyytemme kartoituksessa, sukua historialliselta brutaalilta tilitykseltään jussikylätaskumaiselle totuuden ja valheen pirullisuuspainille, ennakkoluulojamme hämmentävässä todistelussaan. Se on samalla lauraruohosmaisen harvinainen näkökulma luontoon, sen mekanismien vääjäämättömään, aukottomaan lainalaisuuteen, meitä ihmisiä aina ankeriaitten elämään saakka rinnastavana filosofiana. 

Silmämme avatessaan esitys näyttää meille suomalaisen teatteritaiteen uudenlaisen, värikkään sivun etsivässä ja löytävässä, loputtoman rikkaassa teatteri-ilmaisussa. Esityskokonaisuudeltaan tämä yhtäaikaa hurja tivoli-iloittelullinen, satojen tyylimuotojen kavalkadi tai herkimmillään suoranainen henkeäsalpaavan keskittynyt plastinen moderni baletti visioineen, tuhansine valoilluusioineen, laajoine kangasfreskoineen ja kangastusnäkymineen hurmaa katsojat.

Voiko nainen olla nero? Ei, vain kuningatar voi olla nero. Onko sielulla sukupuolta? Onko ihmisellä? Siinä muutama ajatuspohdinta lähes neljäsataa vuotta sitten eläneen hallitsijamme kuningatar Kristiinan kovin modernista elämänfilosofiasta, tämän päivänkin mittapuussa kovin nykyaikaisesta elämäntarkoituksen olennaisen pohdinnasta. Tuo seitsemän kielen hallitsija, Euroopan hovien suuri, uljas poikkeusnainen, maailman hallitsijoiden ensimmäinen emansipaation airut, omatahtoisesti naimaton, miestenmaailmaan kasvanut hallitsijaoikku, kulturelli, älykäs monarkki. Tuommoisesta luontaisesta suuruudesta kasvaa tuhatmuotoinen legendakuvitus, jolle ei mielikuvituksemme löydä loppua.


http://www.lappeenrannanteatteri.fi/kuvat/Kuningatar-K/Lapari/_MG_1088--3-.jpg
Karl Gustav nuorena - Samuli Punkka ja Kuningatar K - Ilona Pukkila                                                       Kuva Jonne Renvall

Ohjaaja Lija Fisher on uudenlaisella teatterinäkemyksellään saanut jo miltei vuosikymmenen kuivuneen Laura Ruohosen tekstin sisällön mehuisaksi, elävänmakuiseksi, varieteemaisen hauskaksi ja sanottavaltaan äärimmäisen kiinnostavaksi. Hänen taitonsa rikastaa lappeenrantalaisesitys näkökuvin, sadoin tapahtumaotoksin, musiikkiepisodein, kollegiaalisin tanssein on katsojalle vasta nautinnollista pintaa. Tärkein, näyttelijäin suorastaan huumaavan tasokkaat, tarkkasävyiset heittäytymiset muuttuvat kauttaaltaan esityksen lihaksi ja vereksi, vakavaksi sanomaksi ylivertaisen naisen oikeutuksesta. Esitys keinuttelee terävästi nainen vai mies -näennäisongelmalla ja siirtää sen yhtälöiden älykäs vai tyhmä, tunteva vai kylmä ratkaistavaksi. Pienin elein kohtaukset tarkentuvat väliin tyylikausiksi, hyppivät neljänvuosisadan ajan niiden paineissa, muuntuvat taikatempunkaltaisesti draaman eri lajeiksi - vaikka musikaaliksi, showksi, tragediaksi. Siis ihan itse elämäksi, havahdumme naurussamme. On kuin olisimme itse nyt ja tässä ajassa osana tapahtumia.

Väliajan jälkeen alkaa suurenmoisen hauska konkreettinen demonstraatio, jossa todella miehet nostetaan aikajanan alun kunniaan ja naiset jäävät armotta toisenluokan kansalaisiksi. Havahdumme ohjaajan mainiosta, näyttelijäin kutkuttavan hersyvästä ilmaisusta toteamaan Suomemme olevan sittenkin tasa-arvon maan, neljäsataa vuotta sitten eläneen Kristiinan ideaalin mukainen.

Ilona Pukkila tekee komean ja uljaan roolityön, raikkaan poikamaisena kuningattarena, jolla on selkeitä näkyjä uudesta aikakaudesta, tasa-arvoisesta sukupuolten maailmasta. Pukkilan energinen ja valoisan latautunut työ on herkullista koettavaa. Näyttelijäilmaisun rajat kaatuvat sen sisäistyneessä, tuntevassa, iloittelevassa, liikunnallisesti verrattomassa ja älykkäässä tulkinnassa.

Kuningatar K näyttää meille katsojille nykyteatterin voiman ytimen ja kiinnostavuuden tuoreimmillaan: yhtä hyvin vanhat, kaiken kokeneet, työuransa illassa elävät näyttelijät kuin nuoret, ensi kokemuksiaan ottavat vilpittömät idealistit luovat nyt yhdessä näyttämöteoksen, jossa on särmää, tinkimätöntä suggestiivista mukanaoloa, inspiroidun vallatonta mutta aina sekunninsadasosan tarkkaa, hallittua suurta kohtauksellista tehoa, komediallista draamaa, hullaannuttavan hauskasti, ajateltavaksemme ja nautittavaksemme.

 

http://www.lappeenrannanteatteri.fi/ohjelmisto/Kuningatar-K.html