Lahdessa kaksikymmentäviisi kertaa järjestetyt vuosittaiset Suomalaiset historiapäivät vetäisivät viime viikonvaihteessa kenties viimeisiä henkosiaan. Rahat on muka loppu, järjestäjäorganisaatio on ikääntynyt, henkitoreissaan eikä nuorta polvea ilman suurta rahaa saada edes organisaatioon saati miltei talkoilla toimineeseen järjestelykoneistoon houkuteltua.

Viime lauantaina klo 15.45-16.15 oli Lahden Sibeliustalolla Suomalaisten historiapäivien ohjelmassa Lahti-aiheinen sessio, josta selvisi muutama menestykseemme perustunut suuruudenhulluutemme ja uskaliaisuutemme.

On siksi hyvä kertoa siitä, miten uhkarohkea ja nopea Lahti on ennen ollut myös aikaansaava kaupunki. Poimin näiden tietävien, paljon tutkineiden ja innostavien esitelmöitsijöiden esityksistä vain muutaman omaan korvaani syöpyneen tärpin tästä puolitoistatuntia kestäneestä Lahti-kotikaupunkimme syväluotauksesta. Aloitan puunkaatoon ja metsänmyyntiin perehtyneen kaupunkimme siirtymisestä moderniin aikakauteen - ajasta, kun rautatie saatiin Lahteen.

Kun Lahteen saatiin rautatie vuonna 1869, se oli samalla ensimmäinen väestölaajennus. Tänne saapui ympäri Suomen - todellisuudessa jo muutama kuukausi ennen rautatierakentamista - radanrakentajia työn ja toimeentulon perässä aina Suomen Pietarista saakka jopa perheineen. Ja monet jäivät Lahteen. Se oli laajaa työperäistä maassamuuttoa. Tätä työmaata vaikeutti kuitenkin yleinen nälänhätä ja puute. Maassa, jonka väkiluku oli hieman yli 1,8 miljoonaa, kuoli pahimpana nälkävuonna 1868 137700 ihmistä. Tällaisiin lukemiin ei ole sittemmin luisuttu koskaan, ei edes sotavuosina. Niinpä asukasasiakirjoista selviää, että Riihimäki-Lahti -rautatien 12000 ratatyöläisestä kuoli tauteihin ja puutteeseen kaikkiaan 600 henkeä. Se on tasan 5 % työläisistä. Se on paljon testamentiksi ihmishenkinä yhdelle Suomen merkittävimmälle radalle, Lahden rakentuessa sen tuloksena yhdeksi tärkeimmistä maan risteyspaikoista kuljetukselle ja samalla omalle väestömääränsä kasvumuutokselle.

Lahti sai Venäjän Keisarin myöntämät kaupunkioikeudet vuonna 1905 ja heti tänne alettiin suunnitella kaupungintaloa. Ihmeellisintä on, että hämäläiset lahtelaiset, hitaana kansanosana tunnettuina, tekivät vauhdikkaan tempun vailla vertaa. Eliel Saarinen oli kaupungintalomme suunnittelukilpailun voittaneena saanut tehtäväkseen samaan aikaan suunnitella sekä Helsingin Rautatieaseman, Viipurin aseman, Joensuun kaupungintalon että myös Lahden kaupungintalon. Ensimmäisenä niistä tuli valmiiksi Lahden kaupungintalo. Se valmistui komeaan julkiasuunsa kahdessa vuodessa! - tämä pienen kaupungin täysin ylisuuri, ylväs komistus, väestömäärään ja kustannuksiin nähden. Talo maksoi silloin sievoisen summan rahaa yli koko Lahden vuosibudjetin.

 

Entä liike-elämä ja tehtaiden perustaminen

Vuonna 1909 jätettiin maistraattiin yli 200 elinkeinoilmoitusta. Vuonna 1910 oli teollisuuden bruttoarvo kohonnut peräti kolminkertaiseksi.

Vihtori Luhtanen perusti pienen alusvaatteiden kotiompelimon asuntoonsa Lahden Anttilanmäelle 1907 ja kävi myymässä tuotteita Lahden torilla. Luhtasen (Luhta) vaatetehdas oli jo 1930-luvulla kasvanut 300 työntekijää käsittäväksi pääosin naisia työllistäväksi suureksi tehdaslaitokseksi.

Samaa rataa kasvoivat myös monet muut keskeiset lahtelaisia työllistävät elinkeinoyhtiöt, kuten Lahden Rauta- ja Metalliteollisuus Oy (Raute) per.1908, Oululainen Kotileipomo (Oululainen Oy) per.1909, Mallasjuoma Oy per. 1912, Lahden Puuseppätehdas (myös Asko) per.1918.

Lahdesta tuli paitsi teollisuuskaupunki, myös kauppakaupunki. Kauppakapasiteetti ja liikkeiden määrä oli pian moninkertainen maaherrakaupunkeihin Hämeenlinna ja Mikkeli verrattuna. Myös kiinteistökauppa ja talojen rakentaminen oli niin vauhdikasta, että se sai nimen keinottelu.

 

Entäpä sitten kun mennään taas takaisin Lahden kunnalliselämän meitä hämmentävään vauhtiin mukaan, vaikkapa vuoteen 1922. Tahko Pihkala oli keväällä maaliskuussa julistanut Suomen Urheilulehdessä, että Suomeen tarvittaisiin Holmenkollenin kaltainen kansainvälinen hiihtokeskus. Niinpä yksitoista kuukautta myöhemmin oli Lahdessa valmis Salpausselän hiihtokeskus, mäkineen ja hyppyreineen ja ensimmäiset Salpausselän kisat  (1923) pidetty.

 

Pysytään vielä kunnalliselämän hurjassa vauhdissa hetki mukana - Radiomastot, jotka pieni Suomi tarvitsi Suur-radioaseman aikaansaamiseksi Yleisradion aloitettua valtakunnalliset radiolähetykset vuonna 1926. Ne tarvittiin Suomen radiotoiminnan leviämiseksi koko maahan sekä maailmanlaajuiseen viestintään koko maailmaan. Tarjoajia löytyi mm. Hämeenlinnasta ja muualtakin, mutta eikös vaan Lahti luvannut valtiolle maksutta asemalle ja mastoille tontin ja muitakin etuja. Niinpä Lahti sai nämä 150-metriset Euroopan korkeimmat mastot tunnusmerkeikseen ja nekin rakennettiin pikavauhdilla.

Kun valtion sijoituspäätös oli tehty Lahden hyväksi, Radiomäen lakea alettiin parturoida puhtaaksi 6.9.1927 ja viikkoa myöhemmin alettiin rakentaa kahta radiomastoa. Eikä kestänyt kuin 74 päivää ja radiomastot olivat pystyssä. Samalla kaupunkiin rakentui merkittävä radioasema moderneine tekniikkoineen, teknillisine erikoishenkilöineen, lähettimineen ja virkailijoineen.

 

Vielä lopputärpiksi viimeisin massamuutto Lahteen, karjalaisten pakkomuutto sotien seurauksena - kun evakkous kohtasi Lahden ja karjalaiset. Lahdessa oli tuolloin vajaat 30000 asukasta, kun pääasiassa Viipurista ja Äyräpäästä oli evakkoasetuksen määräyksestä suositeltu evakkoja siirtymään Lahden seudulle. Junarataa pitkin heitä pysähtyi 10000 Lahteen, jäi tänne, levittäytyi erilaisiin, pääosin teollisiin ja kaupan ammatteihin kaupunkiimme. Myös suuret kauppakeskittymät, kuten Starckjohann ja Kääpä muuttivat Lahteen.

Rajan taakse Viipuriin jäänyt Viipurin Diakonialaitos, jossa tuolloin oli erikoisyksikkö koko Suomen keskitettyä silmähoitoa ja sen lääkärikoulutusta, tuli Lahteen huippuasiantuntijoineen Signe Löfgreneineen ja monine terveydenhoidon ja sosiaalialan koulutuksineen. 

Lahden Diakonissalaitos1950-luvun alussa

Samoin viipurilaisesta valtakunnallisesti merkittävästä kulttuurista musiikki eli Viipurin musiikkiopisto muutti ja juurtui Lahteen huipputaitavine viipurilaisine maankuuluine Felix Krohneineen, viulisteineen, pianisteineen, musiikkipedagogeineen. Nyt joka neljäs lahtelainen oli Lahteen muuttanut karjalainen evakko. 

Viipurin Musiikkiopiston opetusta oli siroteltu ympäri kaupunkia, myös tähän Lahden Rautatienkadun ja Harjukadun korkeaan kivitaloon, kunnes opiston toimitalo, Lahden konserttitalo valmistui.

!

Nykyisin Lahti-yhteisöämme rakentavaa ja lujittavaa suuruudenhulluutta ei näy kuin typeryytenä, jota jälleen kaupunkioikeutemme alkuvuosikymmenten tapaan voi kutsua taas rakennuskeinotteluksi. Esimerkiksi sitä, mitä Luhtasen perustajan jälkeläiset ovat kaupungin keskustaan omaksi näkyvyydekseen näinä päiviä rakentamaan aloittamassa Lahteen, joka muutenkin jo huutaa asukkaita tyhjillä monikymmentuhantisilla asuinneliöillään. Samoin Lahden maailmankuulusta puuseppäteollisuudesta enää pienin osin, vähäisin työntekijöin jäljellä oleva Isku tekee lähes viereisellä tontilla samanlaista korkeaa torahammasta kauas näkyäkseen.

Aikovatko Luhta ja Isku kilvoitella korkeudessa Oululaisen (Fazerin) tarpeellisen ja hyödyllisen viljatornin Kärpäsen mäellä sijaitsevan silhuetin kanssa rakentamalla nyt kaksi pilvenpiirtäjää jo muutenkin ahtaaseen Lahden kaupungin keskustaan.

 Kaupunginarkkitehtimme yrittää saada piirustuslautansa viivat näkyviin näitäkin rakennuksia vielä pidemmälle oman työnsä merkitystä korostaakseen. Hän on suunnittelemassa alatorin ainutlaatuisen suojeltavan, hengittävän puistomaisen aukean, kaupunkimme sydämen, rakennuttamalla ahtaan aukion täyttävän pilvenpiirtäjän. Se on esimerkki kaupungin palkkalistoilla tällä vuosituhannella olevasta ylisuuresta arkkitehtien laumasta, joka on jo täysin tuhonnut harvinaisen kauniin Vesijärvimaisemamme, Rantakartanon maailman rumimman pysäköintitalon piilottaessa sen meiltä kansalaisilta.

Suomalaiset historiapäivät tuntuivat sitävastoin pullistelevan kansaa tiloiltaan, kun Puusepänsalin yli 300 kroppaa vetävät tilat olivat täpötäynnä esityksistä nauttivia kuulijoita. Tällaiset kerran vuodessa tapahtuvat Lahden sielun ja suomalaisen sivistyksen peilit on siis Lahden päättäjien mielestä täysi syy lopettaa. Eläköön Lahti kulttuurisessa köyhyydessään ja näköalattomuudessaan!

!

 

Tämän vuodatuksen kuvamateriaali on osaksi esitelmistä, osaksi Lahen uutisia entisistä vuodatuksista.