T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4%20PT%205.jpg

Lahden kaupunginteatterin Täällä Pohjantähden alla -teoksen tekijöitä lehdistötilaisuudessa 27.9.17

 

Täällä Pohjantähden alla -romaanin Väinö Linnan ajatusmaailma todellistuu Lahden kaupunginteatterin tulevassa esityksessä tuoreesti, ennen kaikkea tunteitamme ja yhteiskunnallista ajatteluamme uusikuosisella teatteri-ilmaisun kokonaisvaltaisuudella liikuttaen ja raikastavasti käynnistäen. Suuren teatterilavan täyttää koko pieni suomalaishämäläinen kyläyhteisö perhekuntineen, henkilöitymineen, osallisuuksineen, keskeisen Koskelan perheen sukutarinan 1800-luvun lopusta, vuoteen 1960 saakka meille välittäen.

 

Kolmiosaisen romaanisarjan dramaturgia tuo kolmen sukupolven yhteiskuntamme mullistuksiin - torpparivallankumous, työväenliike, kapina, itsenäistyminen, sodat - sekä työntekoon ja yleiseen hyvinvointiin aukenevaan Suomeen harvinaisen selkeän sosiaalishistoriallisen sukukronikan.

 

T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4%20PT3.jpgT%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4%20PT7.jpg

Panu Varstala                                                                          Hannu Kella

Lahden kaupunginteatterin esitys eroaa tinkimättömin teatterin keinoin ratkaisevasti TV- ja elokuvaversioiden realismia tavoitelleista töistä kokonaisilmaisussaan - liikekielensä (Panu Varstala), lavastuksensa ja visualisointinsa (Minna Välimäki ja Kari Laukkanen), musiikillisen tunnelmointinsa (Hannu Kella ja Kai Poutanen) ja ohjauksellisen kokonaisnäkemyksensä tyylikkyydessä ja selkeydessä. Kokonaisuus tuntuu kansantajuisessa filosofiassaan sisäisiä tunnemaailmoitamme liikuttelevalta, historian pölyt pyyhkivältä ja silmät avaavalta.

 

T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4%20PT%206.jpgT%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4%20PT%202..jpg

 

Teossarjasta lahtelaistulkinnan dramaturgi Ari-Pekka Lahti ja ohjaaja Juha Malmivaara ovat luoneet kaksi erillistä näytelmää: Täällä Pohjantähden alla 1. osan aikajana katkeaa Hennalan vankileiriin, näyttämöteoksen 2. osa yltää aina 1960-luvun alkuun saakka.

 

Ohjaaja Juha Malmivaara oli oivaltanut yhdeksi keskeiseksi teosten perustaksi rajankäynnin. Niinpä uuden sukupolven hypyt työläisistä ja torppareista aina herroiksi ja omistavaan luokkaan saakka ovat keskeistä tematiikkaa romaanille ja sitä tiukasti myötäilevälle lahtelaistulkinnalle. Tällä kohden teos on mitä nykyaikaisimmin suomalaisyhteiskuntaa puhutteleva: työmiehiä ja työläisnaisia kun ei enää suomalaisista löydy, on vain herroja ja toimistojen ja liikemaailman muodikkaita naisia.

 

Kun suhteellisen pienen Lahden kaupunginteatterin näyttelijäkunnan 22 näyttelijää on yhtä aikaa lavalla ( ja heistä useimmilla 4-5 eri henkilökuvaa tulkittavinaan), tuntuu pelkkä ajatus suuren näyttämön kattavasta klassikkoteoksen uudenmuotoisesta toteutuksesta kaikkine toimivuuksineen, jännitteineen, ilmaisullisine alitajuntaisine suurine teemoineen suorastaan järisyttävän kokonaisvaltaiselta tämänhetkiseltä suomalaisteatterilta.

 

Viralliseen Suomi 100  -juhlavuoden ohjelmistoon kuuluva Väinö Linnan romaanisarja Täällä Pohjantähden alla nähdään siis Lahden kaupunginteatterissa kaksiosaisena näyttämötoteutuksena. Teoksen ensimmäisessä osassa keskitytään seuraamaan Suomen valtion itsenäistymisvaiheita 1880-luvulta vuoteen 1918. Näitä vaiheita kuvataan Jussi ja Alma Koskelan perheen sekä Pentinkulman kylän silmin. Ensi-ilta on 5.10.17.

 

Juhlinnan komeaksi toteutukseksi teoksen näkee näytäntövuoden aikana yli 10000 nuorta: Lahden lukiolaiset, yläkoulujen 9.- ja 8.-luokkalaiset Päijät-Hämeestä sekä monta tuhatta pääkaupunkiseudun yläasteen oppilasta on varannut esityksiin katsomopaikat.

 

T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4%20PT8.jpg

Kohtaus näytelmän prologista

 

Palaamme esitykseen sen ensi-illan 5.10.17 jälkeen.

 

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/177/taalla_pohjantahden_alla_osa_1

 

 

PS

Täällä Pohjantähden alla -teoksen toisessa osassa seurataan itsenäisen Suomen alkutaivalta vuosien 1918 - 1951 välillä. Akseli Koskela selviää Hennalan vankileirin koettelemuksista ja palaa lopulta kotiin Koskelaan. Yhdessä Elinan kanssa hän pyrkii rakentamaan lapsillensa parempaa tulevaisuutta, mutta vanha katkeruus isäntien ja torpparien välillä nostaa päätään mm. Lapuan liikkeen vaikutuspiirin kasvaessa. Osa 2. saa ensi-iltansa 15.11.17.

 

Lis%C3%A4liite.jpg