images?q=tbn:ANd9GcRbvQSnteWWKijq0q8iYPD              henk_avonius.jpg

August Fellman (1839-1912)    Aukusti Asko-Avonius (1887-1965)

 

Sain 4.1.19 klo 14.15 Etelä-Suomen Sanomien kulttuuritoimituksen  julkaisuvapaan tiedotuksen:

 

Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-palkinto Lemmenlatu-elokuvalle

Lahtelainen Lemmenlatu-elokuva on saanut Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-kulttuuripalkinnon. Tunnustus on 3000 euroa. Palkintoon kuuluu myös Anneli Loposen suunnittelema pronssiveistos, joka on kiertopalkinto.

Yli kaksi tuntia pitkä Lemmenlatu on mittavin Lahdesta koskaan tehty dokumenttielokuva, joka käy läpi kaupungin historiaa monipuolisesti yli sadan vuoden ajalta. Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen tuottama Lemmenlatu syntyi yhteistyössä Lahden Videokuvaajien kanssa.

Arkistomateriaalin ohella elokuvaan tehtiin dramatisoituja kohtauksia yhdessä paikallisten näyttelijöiden kanssa. Elokuva lisäsi päijäthämäläisten kiinnostusta omia juuriaan kohtaan ja vahvisti käsitystä paikallisesta identiteetistä.

Lemmenladun ohjauksesta vastasi Tertta Saarikko ja kuvaajana toimi Keijo Skippari. Suurin osa työstä tehtiin kuitenkin talkoovoimin. Elokuva nousi Lahdessa ennen näkemättömän suosituksi ja saavutti lopulta noin 10 000 katsojan yleisön elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Esityksiä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Elokuvalle on myös kaavailtu jatko-osaa.

  • Elokuvan teko oli yhteisöllinen voimanponnistus ja saavutti myös hyvin yleisöä, summaa Etelä-Suomen Sanomien vt. päätoimittaja Hanna Myyrä.

  • Aukusti-palkinnon yleisöäänestyksen voiton vei Cheekin Valot sammuu -konsertit. Lahden mäkimontun elokuussa kaksi kertaa täyttänyt tapahtuma sai reilusti yli puolet annetuista yleisöäänistä, joita kertyi yhteensä noin 4500. Ehdolla Aukusti-palkinnon saajaksi olivat edellä mainittujen lisäksi Painovoima-yhdistys, ohjaaja Timo Taulo ja heinolalainen Virtapiiri-kuoro.

  • Päijäthämäläisestä kulttuuriteosta myönnettävä Aukusti-palkinto jaettiin nyt yhdettätoista kertaa. Palkintoraadin muodostavat Etelä-Suomen Sanomien kulttuuritoimitus ja toimituksen johto.Viime vuonna Aukusti-palkinnon sai orimattilalainen Mallusjoen nuorisoseura.

 

1320663.jpg

 

Itsetykönäni olen jo kymmenkunta vuotta sitten päätynyt siihen, että ESS:n kulttuuriosasto on muuttunut sanomalehdistökadon mukana. Kuvat ovat vallanneet lehden taidekritiikit. Suurella valokuvalla täytetään usein puoli sivua artikkelista ja siten toimittajan tekstiä tarvitaan entistä vähemmän. Kulttuuritoimittaja alkaa olla lehdessä haudattua tavaraa. Kuka tahansa toimittaja voi kirjoittaa kulttuuriarvosteluja.

 

Olen silloin tällöin seurannut ystäväni, Suomen toimittajakoulutuksen gurun, Helsingin Sanomien kulttuuriosaston monivuotisen päällikön, sittemmin Tampereen yliopiston tiedotusopin professorin Heikki Hellmanin, yliopistotutkijan,  asiantuntevia käsityksiä kritiikistä, arvostelusta ja kulttuurista. Viimeksi hän kirjoitti asiasta HS:n lauantaiesseessä 29.12.18

 

1275399.jpg

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2008/02/lahtelaislahjakkuudet-maailmalla

* Hellman selostaa mm. kritiikkitutkimusta, jossa tutkittiin suuria eurooppalaisia sanomalehtiä ja niiden kulttuurikriitikin sisältöä.

Kulttuurisivut eivät enää keskity kulttuurin vaalimiseen, vaan luovat uudenlaisia arvostushierarkioita ja kyseenalaistavat niitä nostaessaan esiin erilaisia uusia ilmiöitä. Kulttuurijournalismi kiinnittää huomiota aiempaa enemmän teoksen sijasta henkilöön ja laadun sijasta ilmiöön.

Kulttuurikritiikistä tehdyt tutkimukset osoittavat populaarikulttuurin syrjäyttäneen korkeakulttuurin kulttuurisivuilta. Esimerkiksi kirjallisuus ei kuitenkaan ole menettänyt näkyvyyttään, kun taas teatteri ja klassinen musiikki ovat. Tutkijat havaitsivat myös kaupallisten näkökohtien lisääntyneen kirjoituksissa.*


kyn%C3%A4.jpg

Kun luin ESS:n Tiedotteen Aukusti-patsaan valinnasta, tulin jälleen vakuuttuneeksi siitä, että kaikenlainen kilpaileminen kulttuurissa on järjetöntä ja useimmiten vailla pitäviä perusteluja. Itse tietenkin olisin Lemmenlatu-teoksen jättänyt viimeistä edelliselle sijalle viidestä finalistista..

Miksi? Lemmenladun historiallinen tietous ja otokset kuvakohteista olivat kovin sattumanvaraiset. Sen asioiden tietotaso oli hataraa. Päijäthämäläisen identiteetin ymmärrys oli filmin perusteella kovin kehnoa. Eniten kärsin Lemmenlatua katsoessani sen dramatisoiduista ja näytellyistä kohtauksista, jotka olivat harrastajanäyttelemisen kehnointa, mitä koskaan olen nähnyt.

 

Onhan tiedotteessa sentään kaksi ihan oikeaa faktaa. Esitys kesti kaksi tuntia ja sen oli katsonut 10000 kansalaista. Molemmat nuo saavutukset ovat entisten Lahdesta tehtyjen filmien ennätykset ylittäviä. Tosin viimeisin ennätys toteutui siten, että liput jaettiin yleisölle maksutta.

 

Lis%C3%A4liite.jpg