Perinteiset Finlandia-kirjapalkinnot saivat  29.11.2023 harvinaisen tyylikkään julkisuustilan Ylen ykkösen tv-illassa parhaaseen katseluaikaan. Jokaisessa suomalaisessa taloudessa voitiin seurata taitavasti toteutettu jakotilaisuus Finlandia-talon Pikku-Finlandiasta. Suoran lähetyksen sisältö oli kansantajuinen, jännittävä ja upea kulttuuriteko.

Mikä tästä tunnin ohjelmasta teki poikkeuksellisen erinomaisen?

- Ohjelman vetäjinä olivat taitavat kirjallisuuden asiantuntijajuontajat Miia Gustafsson, Pietari Kylmälä ja Anna Tulusto.  Heidän puheensa oli miellyttävää, vapaamuotoista, optimistista, selkeää ja jaarittelematonta vailla niinkutuksia, kiroiluja ja takelteluja. He osasivat sympaattisesti haastatella valitsijoita ja palkittuja ja katsoa heitä ja meitä katsojia silmästä silmään. Vakuutuimme täällä ruudun takana, innostuimme ja aloimme aidosti jännittää tuloksia.

-Juhlavuutta edusti vain kirjailija, tohtori Jenni Haukio, hänkin sopivan lyhyellä palkintotilaisuuden luontevalla avauksellaan.

-Myös näyttelijä Katariina Kaituen lukemat näytteet kaikista 18 kirjasta olivat sopivan mittaisia ja selkeitä luennaltaan.

- Tilaisuuden sali osoittautui kooltaan ja järjestelyiltään tiivistunnelmaiseksi, jopa kutsuvierasyleisön kaikenlainen turhan hienosteleva juomien ja huippuaterioiden tarjoilu ja nauttiminen juhlakattauksineen, pikareineen loistivat poissaolollaan. Kirjallisuus, kirjat ja niiden kirjoittajat olivat keskipisteenä. Me katsojatkin saimme lukijoina täydellisen tasa-arvon kirjallisuuden kentässä.

 

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon järjestelyt

https://kirjasaatio.fi/finlandia/tietoa-finlandia-palkinnoista/finlandia-palkintojen-saannot

Suomen Kirjasäätiön järjestämässä vuoden 2023 Finlandia-kilpailussa palkinnot jaetttiin kolmessa eri kategoriassa:

1.Tietokirjallisuus  2. Lasten- ja nuortenkirjallisuus  3. Kaunokirjallisuus

Kolmijäsenisiä lautakuntia valittiin siis kolme, jotka lukivat oman kategoriansa mukaiset kaikki kustantajien lähettämät kirjat puolen vuoden aikana ja valitsivat niistä lukemistaan kirjoista kuusi ehdotusta varsinaiselle Finlandia-palkinnon valitsijalle. Hänellä oli sitten reilu pari viikkoa aikaa tutustua ja lukea ehdolla olleet kuusi teosta, valita niistä yksi voittajaksi ja Finlandia-palkinnon 30000 euron suuruisen voittopalkinnon saajaksi. Näin se palkitseminen vastoin urheilukilpailujen fyysistä ja tarkoin mitattavaa suoritusta menee. Lukemalla ja pohtimalla lukemaansa valintalautakuntien jäsenet sekä lopulta myös itse valitsija voittajan päätti. Esiraatiin tavallaan kuuluivat tietenkin jo kustantajat, jotka katsoivat aikanaan heille tarjotut kirjat korkeatasoisiksi ja julkaistaviksi sekä ilmoittivat kirjoituskilpailuun teokset yhtiöistään - vieläpä maksoivat osallistumismaksun.

 

Tämän vuoden 2023 Kirjallisuuden Finlandia-palkintojen valitsijat olivat:

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajasta päätti lastenkirjailija Linda Liukas. Valintalautakunnan puheenjohtajana toimii median ja viestinnän ammattilainen Paula Salovaara ja jäseninä tietokirjailija, innovaatiojohtaja Henri (Henkka) Hyppönen sekä toimittaja Petja Pelli.

 

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajasta päätti muusikko, taiteilija Herra Ylppö. Valintalautakunnan puheenjohtajana toimi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja jäseninä toiminnanjohtaja Asta Boman sekä koulukirjastonhoitaja Olli Rantala.

 

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajasta päätti professori, taiteilija Jorma Uotinen. Valintalautakunnan puheenjohtajana toimii lukupiiriaktivisti, bloggaaja Kirsi Ranin ja jäseninä elokuvatuottaja Ilkka Matila sekä kirjakauppias, galleristi Eira Sillanpää.

 

- Täydelliset olivat myös valitsijoiden Linda Liukas, Herra Ylppö, Jorma Uotinen lyhyet, perusteelliset ja asiantuntevat, keskittyneet luonnehdinnat heidän julkistaessaan voittajateoksen ja sen kirjoittajan. Valitsijoden henkilökohtainen mieltymys ja elämänkokemus heijastuivat riittävästi keskeisinä valintaperusteina valinnalle – kuten meillä lukijoillakin on kirjan luettuamme.

 

 

Minne katosi Antti Järvi?

Antti Järvi

Gummerus

 

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saaneelle yllykkeenä oli Venäjä. Kirja kertoo selvitystyöstä, jossa suvun yksi mies jää sodan päätyttyä Suomelta vallatulle, tutulle seudulle kotitaloon Venäjän asukkaaksi. Muut Järven suvun henkilöt lähtivät evakkoon nykyisen Suomen kamaralle. Muisto suvun esi-isästä haalistuu, mutta häpeä pysyy ja kantaa yli sukupolvien. Se, mikä meille opetettiin yksinkertaisena totuutena Karjalasta, avautuu uudesta ja yllättävästä näkökulmasta tässä kerronnaltaan kirkkaassa teoksessa.

 

Lainauskatkelma Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan Antti Järven kiitospuheesta:

"Kirjan kirjoittaminen opetti minulle jälleen kerran sen, kuinka tärkeää on yrittää kuunnella niitä ihmisiä, joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa tai on katoamassa menneisyyteen. Tieto on paras väline toistemme ymmärtämiseen. Tieto on myös muistamista ja tuo valoa siihen, mistä vaietaan ja mikä tuntuu häpeälliseltä."

 

 

Sarvijumala

Magdalena Hai

Otava

 

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden valinta sitä vastoin nojautui lapsiin, nuoriin, heidän luontaiseen optimismiinsa ja kehittymisprosessinsa ainutlaatuisuuteen, kauhun merkitykseen ihmisen huumorissa ja kehityksessä sekä vetosi varsinkin meihin yleisöön, asenteellisuudessamme ja jatkuvassa sivistämistarpeen hokemisessa. Kirjassa nuorten maailma luodaan taidokkaasti ja teoksen dynaaminen rakenne sekä yllätyksellisyys säilyvät loppuun asti. Teos on aito nuorten romaani.

 

 

Lainaus Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan kirjailija Magdalena Hain kiitospuheesta:

"Sarvijumalan päähenkilö Lauri on mustan isän ja valkoisen äidin poika. Eräässä kirjan varhaisista arvioista pohdittiin sitä, onko rasismi enää relevantti aihe nuortenkirjaan maaliskuussa 2023. Sitten tuli kesä 2023. Saimme kuulla hallituksen ministeriehdokkaan vitsailleen holokaustilla ja puhuneen äärioikeistolaisessa tapahtumassa. Saimme kuulla valtiovarainministerin kutsuneen muslimiäitejä mustiksi säkeiksi. Elinkeinoministeri oli käyttänyt toistuvasti rasistista kieltä. Sisäministerimme määritteli suomalaisuuden niin kapeaksi, että edes minä, valkoinen keskisuomalainen, sukuni juuret ajalta ennen isoavihaa, en ruskeine silmineni siihen mahdu. Kesän jälkeen julkaistussa tutkimuksessa Suomen todettiin jälleen olevan Euroopan rasistisimpia maita. Suomalaisista on tullut tyhjänpuhujia..."

 

 

36 uurnaa – Väärässä olemisen historia

Sirpa Kähkönen

Siltala

 

Kaunokirjallisuuden kategorian valinta oli varma tapaus. Sirpa Kähkösen yli kolmenkymmenen vuoden kirjailijatyössään useita romaaneja kahdelle eri kustantajalle kirjoittamat ja julkaistut romaanit ovat nuortenromaaneistaan alkaen aina olleet oman itsensä vaikuttavia tulkkeja. Hänen vahva, avarakatseinen kertojanäänensä rakentaa siltaa sukupolvien välisen kuilun yli. Väkevässä teoksessa menneisyyden taakat ja haavat nivoutuvat historian käännekohtiin.

 

Lainaus Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen kirjailija Sirpa Kähkösen puheesta:

"Minulta on monta kertaa kysytty, miksi teokseni ”36 uurnaa” alaotsikko kuuluu: ”Väärässä olemisen historia”. Olen yhtä monta kertaa vastannut: siksi että väärässä oleminen on tärkeä osa ihmisyyttä. Ehkä tärkein? Ja siksi että teokseni on tunnustuksellinen eikä tunnustuksellisuutta voi olla ilman virheiden näkemistä ja näyttämistä. Teoksessani tutkin myös sitä, mitä väärässä olemisesta ja erehtymisestä seuraa. Meistä useimmat tunnistavat kaukaa periytyvät lauseet, joilla on pyritty kasvattamaan sisua ja selviämistä. Sellaiset lauseet kuin ”Mitäs läksit”, ”Älä tule valittamaan”, ”Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön” ja ”Ei auta itku markkinoilla”. Kulttuurissamme on kaukaa periytyvä kovuuden juonne. Se näkyy nykyisessä ajassa selkeänä. Armoa ei anneta, ihminen tuomitaan nopeasti. Tunnustus, katuminen, parannuksen tekeminen, toivo muutoksesta – nämä eivät merkitse mitään. Huutokuorot tuomitsevat paitsi väärät teot myös koko ihmisen ja hänen elämänsä. Elämä. Siitä on kyse kaunokirjallisuudessa: elämän näkemisestä sisältä käsin, kokonaisena, rikkonaisena."

 

Me lukijatkin saimme äänestää ennakkoon noiden kolmen sarjan voittajat ja tulos oli:

Tietokirjallisuus: Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava)

Lasten-ja nuortenkirjallisuus: Magdalena Hai: Sarvijumala (Otava)

Kaunokirjallisuus: Miki Liukkonen: Vierastila (WSOY)

 

 

Lopuksi

Tämänhetkinen suomalainen huippukirjallisuus ottaa rohkeasti, raikkaasti ja voimakkaan rehellisesti kantaa suomalaisen ihmisen menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Se lakaisee itsetyytyväisen poliittisen, nykyisen lähes diktatoorisen valtiovaltamme raharikkaat kellokkaat, heidän kirjoituksensa, puheensa ja kulttuuriset päätöksensä pyrkyrien roskavuorien uumeniin. 

Kannattaa katsoa vielä vuoden eli 29.11.24 saakka nähtävillä olevaa Ylen komeaa, jokaiselle tarkoitettua ja soveltuvaa kulttuuriohjelmaa. Se virkistää, velvoittaa meitä lukemaan enemmän kirjallisuutta, elämään edes hieman paremmin lastemme ja toistemme kanssa sekä terapeuttisesti avaamaan omatuntomme ruosteista pysähtyneisyyttä.

https://areena.yle.fi/1-66023242

 

Artikkelin kuvamateriaali kuvasieppauksia Ylen ylläolevasta Finlandia-palkintotilaisuudesta