Sain tänään sähköpostiini järkyttävän kuvamateriaalin, jossa aito diasarja kertoi holokaustin realismia: nälkiintyneitä luurangonlaihoja eläviä ihmisiä ja ruumiita, teloituskomppanioita teloitettuineen, traktori keräämässä ruumiskasoja. Tuttavan lähete toteaa lakonisesti: Omat murheet unohtuvat.

Totta. Kuvat olivat niin puhuttelevia, että ajatuksiin tulevat noitten hirmuisuuksista kertovien kuvien syntyyn johtaneet idealismit: toisen yksilön mitätöinti vallan oikeutuksella, diktatuuri, rodunjalostus.
Kuvat tekivät vanhan mieleni valppaaksi ja jo harovat silmäni tarkkaavaiseksi. Näennäisdemokratia kaupungissamme on seuraavan vuodatukseni aiheena.

 

 

TOISENLAISIA KUVIA

Onneksi maailmassa ja Suomessakin on ihmisiä, jotka välittävät muustakin kuin vain itsestään. On monenlaisia kansainvälisiä hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöjä.

Yksi koko ajan kasvava ja ajan ilmiöihin osallistuva on Greenpeace. Sen pyrkimys on palauttaa luonto sille kuuluvaan arvoonsa.

Erilaisin rauhanomaisin kampanjoin Greenpeace on saavuttanut maassamme monia edistysaskeleita: Lapin ikimetsien tuhoaminen, palmuöljyn tuontiin liittyvä sademetsien tuho ja nyt erityisesti ilmastokysymykset eivät ilman Greenpeacen näkyviä, räväköitäkin kampanjoita olisi meidän tiedossamme.

1240545919_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1240547640_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Greenpeace Brysselissä ilmastoasioissa ja Helsingissä vanhojen metsien suojelutapahtumassa

Greenpeace aloittaa toimintansa Lahdessa

Greenpeacen Lahden alueryhmä aloittaa toimintansa kokoontumalla kerran kuukaudessa Kahvila Mea Mannassa.
Ensimmäinen kokoontuminen 28.4. klo 18.00

http://www.kaupunkikyla.org/fi/node/152

http://www.greenpeace.org/finland/fi


 

 

 MIELIHYVÄPOSTIA LAHTELAISILLE

Lahen uutisia on jo pariin otteeseen suitsuttanut alkuaan Kannaksen ilmaisutaidon opiskelijan Janne Jämsän ohjaamaa puheenvuoroa kouluväkivallasta hänen ohjaamansa näytelmän Bang bang –muodossa.
Lahtelaismaine tärkeän sanoman levittäjänä on saanut jo kaksi valtakunnallista palkintoa. Ryhmä on ristinyt itsensä Ryhmäpaine –teatteriseurueeksi.

1240543365_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus Ramppikuume Kankaanpäässä 18-19.4.2009
  Kiertopalkinto Ryhmäpaineelle Lahteen
Ramppikuumeen kiertopalkinto ja 1000 euron stipendi matkustivat Ryhmäpaineen mukana Lahteen. Ryhmäpaineen esitystä ”Bang Bang you’re dead” luonnehdittiin vaikuttavaksi ja uskottavaksi omassa tyylilajissaan. Esitys oli rytmisesti tarkka, kosketuspinta hyvin tyylikkäästi ja yksinkertaisesti toteutettu. Esitys oli hienosti ohjattu ja hienosti näytelty. Onnittelumme jälleen!

http://www.ramppikuume.net/

http://tarmon.vuodatus.net/blog/1862283

http://tarmon.vuodatus.net/blog/1761817

 

 



POSTIA PAPPI JAAKOBILLE


Suomi 2009. Ohjaus: Klaus Härö. Käsikirjoitus: Jaana Makkonen ja Klaus Härö. Tuotanto: Lasse Saarinen ja Risto Salomaa. Kuvaus: Tuomo Hutri. Leikkaus: Samu Heikkilä. Pääosissa: Kaarina Hazard, Heikki Nousiainen, Jukka Keinonen, Esko Roine.

1240543437_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lahteen on pujahtanut harvinainen näyte suomalaisesta elokuvataiteesta.  Postia pappi Jaakobille on elokuvana suomalaisen elokuvataiteen hienoimpia, yksi huipuista – ja tulee yltämään myös maailman elokuvataiteen eliittiin.
Muodoltaan se on kaukana elokuvateollisuuden nykyvirtauksista, se on kuin pysähtynyt ajankuva muutaman vuosikymmenen takaa, toimintaa on vähän, tunnelma hartaan verkkainen, lopputulos elämänmyönteinen.

Kahden ihmisen, elinkautistuomitun naisen ja uskonmiehen kohtaamisesta syntyy enteellisen jännittynyt draama, jossa  maailmankuvat törmäävät ja muuttavat ihmistä. Vanha uskonmies alkaa horjua uskossaan.
Postia tuova posteljooni on tiiviin tarinan kolmas henkilö. Hän pitää yllä sokean miehen elämäntehtävää  ja tuo päivittäin esirukouskirjeitä sokean papin vanhaan rähjäiseen pappilaan. Täältä ne saavat kirjallisen esirukousvastauksen lähettäjälleen. On siinäkin elämäntehtävä.

1240543534_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kaarina Hazard ja Heikki Nousiainen

Tämän elokuvan erikoislaatuinen, kiinnostava tarina ja sen kaksi ihmistutkielmaa sekä ohjauksen miltei digitaalisen tarkka mutta uskottava näyttelijätyö vie katsojan harvinaiseen magiamaiseen tunnelmaan, jonka kaltaista en ennen ole kokenut. Elokuvan kuvaus, kohtausten mietitty kuvakerronta  ovat  mieltäkoskettavan onnistunutta ja laadukasta.


Kaarina Hazardin  näyttelemä murhaaja, elinkautisvankeuteen tuomittu ja armahdettu Leila kätkee järkälemäiseen olemukseensa kylmän kivettyneen ulkokuorensa alle herkän, haavoittuvan ja rehdin ihmisen. Heikki Nousiaisen sokea Pappi Jaakob on lähes rikkeetön näyttelijätyö sekin: miltei jo eletyn vanhan miehen elämän perusarvot uskon autuaaksitekevyydestä kyseenalaistuvat ja papinkuoren alta ehtii paljastua pala ihmistäkin.Tosin vähempikin eläytyminen olisi riittänyt roolin tulkintaan.
Jukka Keinosen  posteljooni on kirjoitettu edellisiä pinnallisemmaksi, mutta sitäkin enemmän tarinan käänteitä sähköistäväksi ja Keinonen tarjoilee taitavasti pientä huumorinäkökulmaakin katsojalle. Esko Roineen sävyt ja tunnelma vankilanjohtajakohtauksessa on pienen roolityön suomalaista näyttelijätaidetta komeimmillaan ja kohtauksen kuvakulma ohjaajan yksi monista filmin tarinaa alleviivaavista hienovireisistä  tunnelmalöydöistä.
Klaus Härön elokuva on kevään ja suomalaisen elokuvan suoranainen uusi sanomallinen ja taiteellinen kirkas tähti, joka avaa uskovaisten asenteelliset silmät ja laittaa uskomisen koetteille. Taiteelliselta anniltaan se on ehyt, pieni suurteos.


Pienenä, joskaan ei vähäisenä häiriönä katsoja sai moneen kertaan filmin aikana kuunnella yläkerran kuntosalin laitteiden kovin häiritseviä rullaus- ja toimintaääniä.
Talon jokainen vuokraneliö kun on valjastettu bisnekselle ja tuottoisalle toiminnalle, niin tahtoo väliin unohtua erilaisten äänekkäiden toimintojen yhteensopivuus: nyt hienon elokuvan tappioksi. Bisnes ottaa nautinnostakin oman lisäveronsa.

Kuvapalatsi, Lahti: Postia pappi Jaakobille -K7