Viron menneisyyden uljas tulkki Lahdessa

 

Rein Veidemann kertoi  intohimoisesti, innostavasti ja kiinnostavasti Viron historiasta.

2099876.jpg

Tämä viisitoista vuotta Tarton yliopiston kirjallisuustieteen dosenttina ja professorina vaikuttanut tiedemies, nykyisin Tallinnan yliopiston historian professorina toimiva, kulttuurin monitoimimies, Postmees -lehden johtava kriitikko ja kolumnisti, monen virolaiskirjailijan elämäkertojen tutkija ja tekijä (Jaan Kross, Lennart Meri), suomalaisen kirjallisuuden tutkija, poliitikko/Urho Kekkosen suuri tuntija ja ihailija, Mukkulan kirjalijakokousten kävijä ja vielä erinomaisen suomenkielen aksentin haltija antoi valaisevan läpileikkauksen Viron historiasta, sen maankamarasta ja kansan menneisyydestä sekä luonteesta, teksteistä, joiksi hän latinalaisella yleisnimellä määritteli kansojen erilaisten ominaispiirteiden muodot historian kulussa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Moneen polveilevan, loisteliaan esityksen muutama hataraan muistiini jääneistä monista uusista Viro –luonnehdinnoista:

Kun itsekin jo monena kesänä olen ajanut Narvan maantietä Tallinnasta kohti Rakveren kaupunkia, en heti Tallinnan jälkeen maantien molemmin puolin näkyviä laajoja peltoaukeita ole liiemmin ajatellut. Nyt tiedän, että noita peltoja on viljelty jo yli 2500 vuoden ajan.

Tajusin myös Veidemanin heijastamasta, juuri kuvatusta 20 metriä paksusta virolaisjokipenkereen valokuvasta, että Viron maaperä on hienoa hiekkaa, meidän Suomen kaltaista graniittia tai kiveä Viron maaperästä ei löydy.

Suomen ja Viron menneisyys on paljolti samanlaista: molemmat maat ovat olleet 1900-luvun alkuun asti suurten valtioiden osia, viimeksi Viro saksalainen  ja Suomi venäläinen autonomia ennen maitten  itsenäistymisiä.

Ero, jonka Veidemann sanoo myös näkyvän virolaisten kansanluonteessa on se, että virolaiset ovat olleet yli 700 vuotta maaorjuudessa, suomalaiset eivät koskaan.

Tällä hetkellä suurin virolaisten kielisukulaiskansa on suomalaiset, sillä muita suomalaisugrilaisia kieliä puhuvia on enää vain muutama sata (liivi).

 

Viro vai Eesti –suomalaiset pohtivat usein.

Eesti –nimi löytyy jo historiankirjoituksesta ensimmäiseltä vuosisadalta jKr. Nimen maalle on antanut kuitenkin sen ajan historioitsija, kartantekijä. Nimi siis ei ole virolaisten antama, mutta hyvin vanha. Viron kansa, virolaiset hyväksyvät itsensä yhtä hyvin eestiläisiksi kuin virolaisiksikin.

Vaikka molempien veljeskansojen menneisyys valtaosan ajastaan on säilynyt suullisen kerronnan, perimätiedon, tapojen, kansanrunouden ja musiikin avulla, molemmat kansat ovat päässeet eurooppalaisten kansojen eturivissä sivistyksen pariin.

Viro oli 1800-luvun lopussa suoritetun väestölaskennan tuloksena yksi Euroopan sivistynein kansa: sen väestön lukutaito oli 97% kansasta!

 

Ja esityksen yksityiskohtia jatkui loputtomasti: kirjallisuuden merkitys kansallisen heräämisen, kansan itsetunnon ylläpitäjänä, musiikki itsenäisen Eestin kokoavana kansakunnan elinvoiman merkkinä jne…

2099877.jpg

 

2099880.jpg 2099878.jpg

Viron lähimenneisyyden vaikuttavina, itsenäistymisen ja kansallisen tunteen kokoavina voimina ja tulkkeina miehitysvallankin aikana olivat taiteet. Kuvissa musiikin keskeiset elementit Laulujuhlat, niiden primus motor Gustav Ernesaks ja musiikin tunnetuin eestiläisikoni Georg Ots.

 

Luennon jälkiosan aiheena oliTammsaare - Eestin Raamattu. Yleisön herpaantumatonta mielenkiintoa riitti koko illan.

Ehkä nämä päällimmäiset muistikuvat vakuuttavat lukijani: tällainen Rein Veidemann on poikkeuksellisen elävä historian tulkki, nautittava kokemus.

 

Harmi, että vain pari tusinaa lahtelaista oli ymmärtänyt tulla eilen kuulemaan  Lahden Kansanopistolle Päijät-Hämeen Tuglas -seuran järjestämään yleisölle vapaaseen tilaisuuteen tätä kulttuurin elävää virolaista legendaa.

 

 http://www.tuglas-seura.fi/

 

 

 

 

Viron lähimenneisyydestä Tallinnassa

 

2099893.jpg

 

Tallinnankävijälle on uudenlainen kokemus löytää Eestin miehitysajasta kertova pieni, arkkitehtuuriltaan tyylikkään moderni museo. Viron neuvosto- ja natsimiehityksen pitkistä, kansalle tuhoisista ajanjaksoista museo välittää ihmisen arkipäivän. Alkusyksyn kokemuksena se oli yksi elämäni puhuttelevimpia museokäyntejä.

 

2099884.jpg

 

Sisälle astuessasi vastassasi on monta kymmentä matkalaukkua: jokaisella niistä on oma tarinansa. Jokaisen niistä on tuonut takaisin Siperian vuosiltaan Eestiin sen omistaja, joka sitten on lahjoittanut laukkunsa museolle. Laukut ovat kokeneet kymmenien vuosien pakkotyötuskat, toiveet, pitkät matkansa, omistajansa kotikaipuun, unelmat, itkut ja kuitenkin kotiinpaluun. Nimiluettelot Siperiaan karkotetuista museon monissa asiakirjoissa muuntuvat yksityisiksi ihmisten elämänkohtaloiksi.

 

2099899.jpg

 

Museon keskellä on rivi eestiläisille tuttuja vankiloiden ovia. Ne ovat avautuneet useasti ja eristäneet pitkiksi, tuskallisen määräämättömiksi ajoiksi eestiläiset sukulaisistaan, ystävistään ja yhteisöstään. Ne merkitsevät viikkokausien kuulusteluja, painajaisia. Vallankäytön symboleina ne vakavoittavat, puistattavat. Rikokseksi kun on riittänyt olla eestiläinen.

 

2099898.jpg

Lohtua tänä painostavana aikana ovat antaneet nautintoaineet. Tupakkalaatujen valikoima on nykyaikaan verrattuna kymmenkertainen. Nikotiinihuumeessa on ollut aikakauden lohtu.

Miehitysvallasta kertovia painotuotteita, propagandajulkaisuja, rahaa, käyttöesineitä ja asepukuja on museossa mittava vitriinimäärä.

 

2099891.jpg

 

Häivähdyksen miehitysajan hurjista tapahtumista aistii veneestä, joka kertoo paosta meritse turvaan Gotlantiin vieressä kelluvia ajomiinoja vältellen.

 

2099900.jpg

Eihän vaikeista ajoista voi selvitä ilman huumorin kaikkitehoavaa lääkettä. Museossa on kymmenittäin esillä miehitysvallan insinööritaidon keksintöjä ja luomuksia, kookkaimpana invalidiauto.

 

2099888.jpg

 

Satiirikon ajatuksin, vakavan ja puhuttelevan museokäynnin lopuksi, rohkenen minäkin kuiskata muutaman valikoidun mielipiteen museon hämärään kellarikerrokseen päätyneen ideologin korvaan.

 

 

 

 

Okupatsiooni ja Vabadusvõitluse Muuseum - Viron miehitysmuseo, Toompea 8, Tallinna, Harjumaa

Puh: +372 668 0250

www.okupatsioon.ee

 

 

Vuosien 1939-91 miehityskautta kuvaava museo.
<?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" />

 

 

 

.