Lahtelaisen teatterikevään hurmaavimpia, tuoreudessaan riemastuttavimpia tapahtumia ovat opiskeluvuosien aikana tehdyt opinnäytetyöt. Niistä yksi ylivoimaisin on aina ollut Lahden kansanopiston teatteriopiskelijoiden ensimmäisen työvuoden laulushow, joka pelmahti täysin uusiin silmuihinsa nyt kevään viherkukoistuksessa.

Lahden kansanopiston Teatteri 1 vuosikurssi 2022-23 kevään laulukonsertin potretissa.                              Kuva Jani Enqvist

Nyt oli esitteillä jokainen 1.vuosikurssin teatterityön oppilas synnynnäisillä tai harjaannetuilla teatterimusiikkitaidoillaan. Konsertista muotoutui suorastaan rikkaan moniantinen, viihdyttävä ja niin vapautunut, että siitä välittyi teatteriosaamisen ja teatteri-innostuksen voima ja taito ihanasti. Illan vahvana takeena laulajien opettajaohjaajana, konsertin suunnittelijana, kappaleiden harjoittajana, sovittajana ja säestäjänä Virva Immosen musiikkimagneettinen olemus hakee vertaistaan ja apurinsa Laura Tyyskä sekä Hugo Hagström toivat onnistuneesti mukanaan oman musiikkimaun ja äänen tyylikkään miksauksen suuren salin akustiikkaan.

Toiset esiintyjät olivat jo valmiita tulevia kevyenmusiikin tähtiä hienojen runojen ja sävelten tulkkeina, eläytyviä ja koskettavia, toiset taas tuntuivat vasta löytäneen tai juuri löytämässä oman ilmaisunsa, mutta jokainen persoonallisuudessa ja rohkeudessa antoi kaikkensa toisilleen ja meille katsojille. Siinä se teatterin ydin onkin! Itse arvioin koko konserttia oman kapean musiikkiteatterinäkemykseni pohjaltalta.

1. Kuoron kajauttaessa Toni Edelmanin sävelin, Goethen ikitotuuksin ja Kailaan runopoljentojen elämänkypsyydellä kauniin Armaan läheisyys -tekstin ei enää kauneutta laulumusiikista ja sen tunnelmasta voisi suurenmoisemmin ja kiehtovammin nuori ajatuksen lento ja maailman ihanaksi kertova ilme meille elämänonnesta osata asiaa todistaa.

 

 

2. Kun Anton Varpama-Taittonen kuin aidosti ensirakastunut täysin koko kehonsa mukaisin tuntemuksin, liikkein, elämää myhäilevin eläytymisin vetää Paul Ankan klassista hittiä, olemme otetut alun rakastumisten tunnelmaan sen jatkuessa hienon, vapautuneen ja valloittavan tulkinnan mukana varmaan hamaan ikuisuuteen saakka - Pääsi rinnallein painuu. Sävelten liukuminen vapaamuotoisesti sävelestä toiseen on omaperäisen sympaattista, samoin diftongin pyöristymiset ja ainutlaatuisen persoonallinen taukojen käyttö tulkinnassa. Anton Varpama-Taittonen

 

3. Minun mereni on sairas Samuli Keräsen ja herkän piano & laulutrion säestyksen mukana ohjelma siirtää musikaaliset rakkaustunnelmat merelliseen itseisarvoon luontoon, sen jo Meriteatterissa kuulleena taas uudestaan laulun vakavaan luonnonkatastrofi-sanomaansa meidät mukaan kuuntelemaan: Minun mereni on hiljaa, Minun mereni on sairas, Katselen rannalta kun se vaikertaa  - soi vaikuttavana tulkintana (ei vähiten  Antti Aution & Anni Mikkelssonin san.+säv. jäljiltä) entistäkin lohduttomammin, vakuuttavammin nyt uudella tavalla ehkäpä tarkoituksellisesti väliin sopivan epäpuhtain sävelinkin hienosti laulettuna. Tehokas nelihenkinen musiikkimyötäily onnistunutta.  Samuli Keränen

 

4. Odotan sun kutsuas aamusaunaan ja Siinä me siinä me…  Vilma Liikkasen kauniin sävelpuhdas taitava tulkinta tuoreehkon kesäisestä ja omasävyisestä Rebekka Holin laulumusiikista, kohtaamisesta nyt kesätoiveissa leijui ja keinui hienon kaunisrytmisenä toteutuksena. Yksi pienistä koko konsertin nautinnollisimmista ja valmiimmista esityksistä. Kiva lyriikka, upea musikaalinen oppilasbändi tukena laajensi myötäilysovituksella tunnelman valloittavaksi, sävykkääksi ja solistin tulkinnan timanttisen eheäksi.Vilma Liikkanen,

 

5. Katri Leppälaakson Valoa ikkunassa nousi tulkintana menneen tangomaailman uustuoretuotteisena esityskypsänä ihanuutena taatusti tämän konsertin yhdeksi täydellisimmistä konserttivalmiista esityksistä - äänen kauneus, värit, ihanan pikkuvibraton persoonallinen äänen lumous - vakuuttavan sensuelli tunnelma unohtumaton. Ja lopun rytmitenhon tuo esitykseen shaker taitavasti toteutettuna.  Kokonaisuus - musikaalisuus, temperamenttivoima, sisäistynyt eläytyminen, virheetön äänimateriaali (ohenteissaankin taidokas) - nautinnollista musiikkikuultavaa. Katri Leppälaakso

 

6. Aino Räisäsen Jos menet pois väritti paneutumisellaan tunnelman kauniin surulliseksi kaipuuksi. Sympaattisen vaikuttava ja lämmin äänimateriaali, joka toteutti onnenkaipuun - kuulijana tajusin esityksestä pienten jäähyväisten koskettavan kevyen tunnelman. Esittäjän äänimateriaalin pitkät legatot soivat jo kauniisti, juoksutukset sävelkoukeroillaan vielä vaatisivat hivenen lisää sävelpuhtautta. Kaunis kertomus sisältönä ja laulajan tarinan tulkinnan persoonallisen herkkä ote onnistuneita. Aino Räisänen

 

7. Mistä löytää oikean väärän tai rakkauden - (Väinö Karjalainen) Kartta väärinpäin, hauskana tekstinä ja nerokkaan melodisena biisinä - meillä jokaisella henkisesti tai fyysisesti usein koettu ongelma. Aapo Loimalahden mukavan tosikko, musikaalisesti kelpo esitys enemmänkin räppärin ja puheen yhdistävää rohkean tyylikästä menoa ja rytmimyötäilyä kahden vaihtoehdon klassisesta ongelmasta sopivan kaksijakoisella sävelkuvioiden vaihteluilla (vihellyskin mukana vau!) ja hyvä lisäsävy kitaralla ja koskettimilla. Aapo Loimalahti

 

Luukas Rannankari laulunumerossaan

8. 100 km Ouluun (Terhi Kokko&Joel Melasniemi)

Kuinka niiden iho muuttuu
Tiedän kun ne rakastuu
Ja kun ne suuttuu
Mitä pidemmälle, mitä pidemmälle
Mitä pidemmälle mä tuun,
sitä huonommin muistan kaiken muun…

Kertomisen alku varovaisen kevyt, mutta pian vapautunut esitys säe säkeeltä pidemmälle syttyy hehkuunsa ja myös säestys aivan lyömättömän mukaansa houkuttelevan taidokkaaksi. Luukas Rannankarin vauhdikas, vapaan irtonainen esitys, mukaansatempaavalla esittäjän temperamentista lähtevällä nautittavan luontevalla koreografialla: Rannankiven esitys kohoaa yhdeksi konsertin sykkeen aidoksi luojaksi.. Luukas Rannankari

 

9. Pelikaani (Erno Laitinen, Jere Marttila, Leo Hakanen)

Elämä anna mulle se pieni tunne
Että selviän tämän elämän
Päälle päin ei voi tietää, mitä ihminen sietää
Mutta selviän, tämän elämän

Jokin säe jää tuosta biisistä korvamadokseni ja Inka Mantsisen vahva persoona, tunnelmaan paneutuminen ja visuaalinen, kuin klassinen laulajatarhahmo luovat vahvan tulkinnan ja soitinkomppaajien yhteistyö vaikuttavan kokonaisuuden. Kun rytmi lähtee menemään, sopivan tunnelmakypsä tumma ääni tulkitsee rytmit sujuvasti, harkitut tauot itse tarinan kertomisessa jäsentävät esityksen vaikuttavuutta, osaava taustalaulu tehokkaasti esityksen viimeistellen. Inka Mantsinen,

 

10. Sinuun minä jään Jokaisen kevätlaulun osaan ulkoa…ainakin Paula Vesalan luoman melodisen ihanasti kevättä pulppuavan ja kauniin säveltimantin, kera pianon ja viuluduon - uljasta laulumusiikin varmaa, paneutunutta ja sisäistynyttä äänisävyjen täydellisyyttä Julia Karppisen musisointina. Kaunis ja puhdas äänimateriaali, täydellinen tulkintaote, viulut soivat upean tunnelmoivasti, biisi aivan hurmaavaa laulutuokioherkkua, hieno sävellyskin hallittu, koko orkka taitava kuin parhaat estradien viihdeorkesterien tunnelmoijat. Julia Karppinen,

 

Milja Taipale

11. Milja Taipaleen valmis tulkinta Katu päättyy aurinkoon (T.Kokkonen/J.Melasniemi) toi konserttiin yhden sen täydellisimmistä sooloista kera seitsenhenkisen instrumenttien ja kuoron - säestys ehkäpä Teatteri1:n musikaalisimmin orkesterimuusikoin. Uniikin kaunissävyinen ääni soi heleän kirkkaasti, kertova tekstiin paneutunut laulaja luo hienoista hienoimman laulutarinan toteutuksen - ja yhden konsertin nykymusiikkiteatterin helmistä. Milja Taipale

 

 

12. Toisen puoliajan huimaavan tunteellinen Sulle silmäni annan vie meidät yli kuudenkymmenenvuoden takaiseen italialaislähtöiseen iskelmään - sen kiihkeän aitoon tunnelmaan johdattelee Katariina Broman valloittavan viimeistellyllä, kauniilla laulunsa täydellisellä tulkinnalla. Bromanin taitava tunnelmointi, tyylikäs laulajahabitus valmiin täydellisinä tulkitsemaan. Antautuva tulkinta ja maanisen tangomainen syke pitkine sävelvetoineen lumosi ja vakuutti.               

Katariina Broman,

 

13. Sofia Linnarinne tulkitsee konsertin ainoan ei suomenkielisen Safe & Sound (Taylor/Williams/White) kappaleen, jossa rauhoittavat sanat lohduttavat - uuden päivän tulevan eikä kukaan enää kiusaakaan… Sävelmän kauniin kansanlaulumainen, tuutulauluinen melodiatoisto ajaton, kaunis ja kevyt, kuten  solistin sävykäs, sujuva esityskin. Taustalaulu sujui yhteen varsin tyydyttävästi. Sofia Linnarinne

 

14. Herkkä laulelma Aika ajasta ja sen merkityksestä Venla Leppäsen tulkintana saa sopivan valoisan ja kevyen, hienomelodisen keinuvatunnelmaisen tulkinta-asun. Kirkas ääni taipui jo vaativienkin sävelkuvioiden toteutuksiin. Sisältä laulajan psyykestä lähtenyt esitystulkinta viulun myötäilemänä sujui persoonallisella taidolla, sävelkorvakin paljastui sävellyksen viimeisessä fraasissa varmaksi. Venla Leppänen

 

Silja Uusitalo

15. Joutsenet - mene vaan, mene vaan   Unelmat vaihtuu toisiin, voit sanoo mitä haluut, se ei kosketa minua, mene vaan mene vaan…Tekstiin istuva sävel saa Silja Uusitalolta sopivan alakuloisen, kuin solistin sielun syvyyksistä syntyvän, päättelevän, selkeän ja taitavasti eritellyn todistuksen. Hieno kolmikko pianovirtuoosi, basso ja Cajon säestää esityksen eheän tunnelmaiseksi. Uusitalon laulu on varmaa, sanojen kiinnostaviin toistoihin ja rytmivauhtiin tempautuminen komeaa, tulkinta sisällön korutonta kerrottavaa, kiinnostavaa hieman apaattiselta tarinaltaan, mutta toteutusselkeydeltään. Silja Uusitalo

 

16. Helmi Hollströmin Päiväkoti-laulu oli solistin oma sovitus, jossa rytmi vaati vauhtia aluksi hauskasti toteutuen. Musikaalinen tulkinta, jossa esittäjän ääni helisi kirkkaasti, kauniisti ja luonnollisesti hienolla sijoituksella ja tavattoman pitkät säveltoteutukset tuntuivat jo täydellisiltä valmiuksilta. Tarinan kertominen valmista laulajan tulkintaherkkua. Säkeistöjen erottelu myös sävyissään hienoa tulkinnan erittelyä, samoin tauottelut aivan upeita toteutuksia. Esitys oman makuni mukaan konsertin luontevimpia, taitavimpia musiikkituokioita. Myös piano sovittajan rytmin löytäessään, myötäilevissä juoksutuksissa ja viulu sävelkulkunsa maukkaissa sovituksissa täydelliset.   

Helmi Hollström

 

17. C´est la vie - Svengi on illan sekä tämän konsertin clow ja siihen antaa avaimet Kalle Koskisen letkeän rento tulkinta. Oi miten se tempaa sormemme napsuttamaan mukaan, Eläytynyttä komiikkaa itse näyttelijäominaisuudestakin löytyi katsojan hauskuudeksi. Nelihenkinen svengimestarien komppaajabändi veti komeasti koko yleisön rytmiin. Hieno veto! Laulelman ja esiintyjävalmiuden vallattoman taitava yhteistoteutus osoittivat, että synnynnäinen sisältä sielunkomeroista löytyvä humoristi taitaa koko teatterisalin yleisön hurmaannuttamisen.  Kalle Koskinen

 

18. Inka Holmin Haaveiden sillan alla (Ismo Alanko) taitavaa laulueläytymistä musikaalisessa luontevan oloisessa äänimateriaalissa ja ennen kaikkea varmuudessa, jopa puheresitatiivisessa sanaosuudessaankin on nautinnollista kokea. Esitys vapautui loppuosassaan myös täyteen voimaansa ja sanottavaansa, syveni eheäksi tulkintakokonaisuudeksi: sisältä väkevän voimakasta sanottavaa ja jälleen maukas säestäjäkomppausbändi varmisti ylä-äänetkin puhtaiksi kuulla. Inka Holm

 

19. Jouni Kolvanki Syrjien kuuluisan Pimeyden tangon askelissa todisti näyttelijätaiteen verratonta estradin ottamista ja tempasi mukaansa juuri esittävässä ominaisuudessaan,  musikaalisella rytmimestaruudella ja valovoimalla. Tuskin enempää enää voisikaan kaivata kuin tanssittavaan tangoon sopivan alavireisesti Syrjien sävyinen sanoitus ja kolvankilainen suuren kitaristin tulevaisuus. Kitaristi jo meille katsojille ja kuulijoille monipuolisena koettavissa, ja trubaduurilaulajan osa enää matalan kynnyksen pienellä harppauksella estradille harppaamassa. Esiintymisvalmius jo sinänsä hakee persoonallisuudessaan vertaistaan missä tahansa. Hyvä yleisön mukaanotto plus hieno bändi avusti teoksen konsertin huipulle. Jouni Kolvanki

 

Aino Tuppuraisen tulkinnan hurmaa

20. Aino Tuppurainen lauloi - ensin Suomen vanhimmaksi ihmiseksi itsensä esitellen hauskasti - tarinan Kateellinen lapsille. Näppärä pianonpimputuskin naulasi teoksen jo alkuunsa kiinnostavaksi, vauhdikas ja tarkka rytmi sekä valtavan energinen laulumeininki herättivät imuunsa. Musikaalisuus katossa, varmuutta vaikka suurille lavoille ja taatusti kohti meidän jokaisen kuulija-katsojan tajuntaa. Näin just tulkitaan, kun osataan. Voi miten rentouttavaa musiikkia, tulkitsijan hehkua musiikkiteatteri voikaan olla! Ei tarvitse murheen ryppyjä tämän täydellisen esityksen kuultuaan etsiskellä itsestään. Esiintymisbravuuri kiehtovan valmista ja tuoretta, ihanan hurjaa ja varman hauskaa. Aino Tuppurainen

 

 21. Kukkurukuu Saija Nygård. Valmis aparaatti! Hieno ääni, musikaalinen persoona koko olento, musiikkia ja instrumenttiosaamista täynnä. Kaunis äänimateriaali. Ääni soi jumalaisesti luonnolle ja ihmisen tunteille kauniisti ja viulusoolo täydensi esityksen tunnelmaa. Sulle kuiskaa pihapuu. Upean valmis esitys soolorikkauden timantiksi. Sä olet lintu, joka ei koskaan oppinut lentämään. Tuulikin huokaa kukkurukuu. Ikävän tunnelman, vielä voi voittaa itselleen toisenlaisen kohtalon. Kukkurukuu sulle kuiskaa pihapuu. Kuukin huokaa kukkurukuu. Ihanan harras ja tosi, vaikuttava tunnelma kera viulun ja huippu säestäjäsoitintrion. Saija Nygård

 

22. Think-Ink Koko Show: ajan parhaaseen tyyliin Paula Vesalaa vapautuneen elävästi ja vauhdilla, hauskaa ja tunnetta konsertin täydeltä saatiin. Totta! Koko joukko, yleisökin pomppasi mukaan seisaalleen tällaiseen menoon käsiä rajusti rytmissä paukuttaen, ettei se konsertti ja tunnelma vain ikinä loppuisi!