Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


perjantai, 14. elokuu 2020

Ole tänään ystävällinen

Kopio%20Lahen%20uutisiin.jpg

torstai, 13. elokuu 2020

Suhteellisuudentaju koettelee lahtelaispoloja

LAhen vaakuna.jpg

 

 

 

Tänään rautakaupan ovella jo varsin varttunut lahtelaismies tuli vastaan kahden purkin kanssa. Hän kertoi olevansa muurahaisten holokausti-asialla. Muurahaiset ovat tänä kesänä vallanneet omakotitalojen piharakennelmien hiekat, murskepinnat ja kivetykset niin, ettei ihminen enää hallitsemalleen tonttitilkulle mahdu ilman vastatoimia. Näin joka puolella kaupunkia - toisessa purkissa veteen sekoitettavaa, toisessa pölyävää punaista ja valkoista - sisällissodan tapaan - Lahden pihat värittyvät ratkaisemaan suhteellisuuden muurahaisten ja ihmisten välillä.

 

N%C3%A4k%C3%B6alatasanne.jpg

 

Lahden kaunein ja komein, maksuttomin näköalapaikka ja autotasanne Lahden Metelinmäen harjalla Mustankalliontiellä on vuodesta toiseen ollut myös mahtumisen mittarina. Samaan aikaan kun Euroopan greencitypääkaupungin vierailijat, kaupungin turistit ja me kaupunkilaiset yritämme mahduttaa einesroskamme yhteen ainoaan riittämättömän pieneen roskapönttöön, aikeemme ja sitkeätkin yrityksemme raukeavat pienuuden ja suuruuden yhteensopimattomuuteen.

 

Kaupungin jo lähes nukkuessa myös varikset yhtyvät mahtumisongelman ratkaisijoiksi. Samalla asialla ovat lopuksi useamman kerran toimineet suorantoiminnan kansalaiset ja ratkaisseet koko suuruus-pienuus-ongelman helposti: tönäisseet koko roskapöntön vierimään alas kivijyrkännettä kauniin suurenmoisen suuren Lahti-äidin syliin.

 

 

 

 

Lahti%20py%C3%B6r%C3%A4ilykaupunki.jpg

 

Lahden valtuusto on 59 valitun henkilönsä voimin laittanut polkupyörät katuverkkojensa, polkujensa, puistojensa ja vapaa-ajanviettokenttiensä pääkohteiksi. Niinpä yli kolmasosa kuntalaisistamme - yli 65-vuotiaat ovat riemuiten kiiruhtaneet rientämään kuka tukisukin, tekonivelin, kuka inva-ajoneuvoin, kuka vain pystyssä pysyäkseen ajokkiaan taluttaen kävellen, kuka omahoitajien, kuka vain netistä vaatimattomilla taidoillaan virtuaalisesti yrittäen liikuntakyvyttömänä kotikolossaan osallistua nurkumatta tämän suurenmoisen, vihreiden idealistien kaupunginvaltuuston päätöksen toteuttamiseen.

 

Lehmusreitti.jpg

Harvinainen koko Lahtea kiertävä maastoon merkitty kävelyreitistö "Lehmuspolku" soraisine ja kivisine kiipeilykoettelemuksineen, kasviharvinaisuuksineen, historiallisine paikkakohtaisuuksineen muuttuu pyöräilyreitiksi ja saa nyt aiheineen ja nähtävyksineen vilistä pysähtymättä ohi tässä pyörällä menossa. Vauhdin hurma korvaa kaiken suhteellisuudentajun - lahtelaispäätöksissäkin.

 

 

 

 

Lassi%20Kilponen.jpg

Lassi Kilponen

 

Juuri alkuunsa pääsevä koulun työvuosi saa jälleen muutamaa sataa pienemmän uuden oppilasjoukon kasvatettavakseen. Silti kasvatettavien kehykset, koulubyrokratia, jatkaa vankistumistaan. Keksittyjen Lahden aluehallintoviranomaisten sankka joukko pyörittelee nettejään ja ohjelmiaan kiivaasti maksimoidaksen oppilasryhmiä ja koulurakennuksia mahdollisimman kookkaiksi, sillä koulunpidon teho määrätään tänään pelkän taloudellisuuden pohjalta. Paljon opetettavia, vähän opettajia ja kas talousmeno suhteellistuu edulliseksi. Lahti-kaupungin opetustyöt alkavat olla tätä perusteluluokkaa koulumaailmassa, kun parhaillaan tämän suhteellisuustajun ymmärtämiseksi rakennetaan sitä Suomen oppilasmäärältään suurinta lukiota yhdistämällä pieni ja suuri.

 

Ja koko perusopetuksen päällikkö lupaa medioissa, ettei yhtään lasta jätetä heitteille tai hoitamatta. Tämän hän on luvannut joka vuosi jo kymmenvuotisessa viranhoidossaan. Jatkuvasti hänen lupauksensa ovat myös jääneet täyttymättä.

 

Puheiden ja tekojen suhteellisuus eivät tunnu meille lahtelaisille osuvan.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

 

maanantai, 10. elokuu 2020

Teatterin korkeakouluopintoihin Lahden kautta

Lahden%20kansanopiston%20teat.jpg

 

Lahden kansanopiston vankka, varma ja maineikas teatterikoulutus on jälleen saavuttanut merkittäviä koulutustuloksia. Teatterin ammattiin ovat päässeet - monen sadan hakijan pääsykokeiden jälkeen - kouluttautumaan tulevasta syksystä 2020 alkaen Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen käyneet seuraavasti:

 

Teatterikorkeakoulun dramaturgiaan Senja Rajalin ja Justiina Saari, näyttelijäntaiteeseen Jesse Gyllenbögel, Ronja Keiramo ja Emma Pälsynaho. tanssitaiteeseen Pinja Pieski sekä äänisuunnitteluun Miia Junes.

 

Lisäksi Kansanopiston oppilaista yksi pääsi (Bachelor of Arts) kandidaattitasoiseen teatterikoulutukseen Berliiniin ja toinen  Kööpenhaminaan, yksi Aalto-yliopiston elokuvaohjaajalinjalle ja yksi Turun ammattikorkeakoulun teatterityön ohjaaja-valmistukseen. Nimet eivät tätä kirjoittaessa ole vielä julkisia.

 

Alla muutama Lahen Uutisia -kritiikkikatkelma valituista vuosien varrelta:

 

Henkil%C3%B6kuvaT-featari%202019%20a.jpg

Justiina Saari Vapaapäivä LU:n kriitiikki 5.5.2019

Yksi päivän vilpittömimmin omintakeisin, kielellisesti älykkäin ja riemastuttavin esitys on Justiina Saaren hieno teksti ja tulkinta, jossa lauriviitamainen ja väinökirstinämäinen suomen kieli saa Saaren kehittelemän hohdokkaan loistavan pääosan tekstissä. Tuo kekseliäs sanatavujen inspiroitu sommittelu (meille joskus kaikille omana huvinamme tuttu) on aivan poskettomassa vauhdissa ja ulottuvuuksissa tässä vallattoman vauhdikkaassa yksinpuhelussa. Harmittomuudessaan, totuutta vain siteeksi riipivässä sattumallisten mielleyhtymien mielikuvituksellisessa koskettavuudessa esitys on myös suomen kielen mahdollisuuksien loistava ylistys. Esiintyjänä Saari on vertaansa vailla, suomalainen stand up -koomikkojen mestari! ”

 

Kansanopisto%20syksy%2018-%20El%C3%A4m%C

 

"Illan kypsimmäksi esitykseksi ajatuksissamme valikoitui sisaruskämpän kohtaus Elämän makeutta pussista, jossa nuoret loivat luontevuudella, huumorilla, kohtauksen rytmittämisellä ja yhteisnäyttelemisellä aidon kosketuspinnan yleisöön ja sen nautittavaksi. Lapsuus ja nuoruus tavoitettiin tuossa kohtaushelmessä lämpimän tuoreesti."

Kritiikki 30.9.2018 - tekijöinä sekä päätehtävissä Valtteri Juvonen ja Emma Pälsynaho

 

Pinja%20Pieski.jpg

 

Vanhana Kalju-Pietuna Pinja Pieski luo ohuella ylä-äänirekisterillään yllättävää tehoa kommentoidessaan jatkuvasti tarinan tapahtumia ja käänteitä - sekä päättää roolinsa hienolla, selkeän luontevalla kuolemistavallaan meille kaikille tulevaisuuden esimerkiksi.”

Katkelma viime talven Ronja-näytelmän Lahen uutisia -arviosta 9.2.2020:

 

Onnittelumme !

perjantai, 7. elokuu 2020

Markkinoilla koronatilanteen katveessa

954572.jpg

Joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona Lahti-kaupunkiin syttyy lahtelaiset kokoava kansantapahtuma - kuukauden markkinapäivä. Viipurinrinkilät, ihmeliimat, rottinkiesineet, huonekalut, sienet, marjat, omenat, arvat, leivät, vaatteet, kalastusvälineet, teltat, kalatuotteet, puukäsityöt, työvälineet, kankaat, kakut, palvilihat, pölypussit, imurisuuttimet, keksit, piirakat, taontatuotteet, halinallet, nahkavalmisteet, kengät, puhdistusaineet, leijat, hatut, postikortit, äänitteet ja ne muut monet kymmenet ihmiselämän arkipäivää ryydittävät, ei ihan välttämättömät myyntiartikkelit olivat tuoneet Lahteen  toissapäivänä muutaman tusinan kauppiaita lisää torin vakituisten jo kymmenien lähiseudun peruna-, juures- ja vihannestuottajien sekä kangaskauppiaiden suloiseen sekamelskaan.

 

Toimitus sai markkinoilla käyneiltä viestejä, että yhä iäkkäämmäksi ja harvalukuisemmaksi tämä kansantapahtuma on muotoutunut. Useat tuttavat kertoivat vain kiertäneensä torin reunoja uskaltautumatta suuren kansanjoukon sekaan kuten on tapana aina ennen ollut mennä lahen murretta puhumaan ja karjalan murretta haastamaan.

 

Oppivelvolliset  palaavat ensi viikolla taas lähiopetukseen. Joko se on viisasta? Yleisötilaisuudet ovat nyt mahdollisia yli 500 hengellekin. Miksi?

 

 

Hieman uhkarohkea oli jopa näiden markkinoiden järjestelytoteutus juuri nyt, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos taas kerran televisiossa luettelee tiukennettuja sääntöjä ja ohjeita koronaepidemian osallisille - meille kaikille.

Pari poimintaa suomalaisviranomaisten havainnoista, johtopäätöksistä ja ajankohtaisista koronaepidemian laajuutta valaisevista tilastoista:

 

- Suomessa koronatartunnat ovat alkaneet taas lisääntyä. Useissa koronatapauksissa tartuntayhteys ulkomaanmatkalle on taudinkuvassa mukana ja Suomi luettelee lisää maita, joihin ei saa matkustaa. Samoin Ruotsi pysyy edelleen ei-toivottuna maana.

THLtilastovertailu.jpg

 

- Muutenkin ulkomaanmatkoja pitäisi välttää ja suosia vain kotimaata matkailukohteena.

 

- Edelleen turvavälit ihmisten kesken on selkeä sääntö, joka tahtoo liian usein unohtua, vaikka sitä toivotaan jokaisen noudattavan.

 

 

KORONATILANNE SUOMESSA 2020 huhtikuun alusta tähän päivään

 

                     1.4.2020                Testattuja 24200                 Koronatapauksia löytynyt     1446  kuolleita    0

                           2.4.2020                Testattuja  25400                Koronatapauksia yhteensä 1518  kuolleita 19

                     3,4,2020                Testattuja  26500                Koronatapauksia yhteensä  1615  kuolleita 20

                           4.4.2020               Testattuja  29000                 Koronatapauksia yhteensä  1882  kuolleita 25

                     5.4.2020               Testattuja  33700                 Koronatapauksia yhteensä  1927  kuolleita 28

                           7.4.2020               Testattuja  34900                 Koronatapauksia yhteensä   2308     kuolleita  34

                          11,4, 2020             Testattuja  44300                 Koronatapauksia yhteensä  2905       kuolleita  49

                          12.4.2020              Testattu  45400                   Koronatapauksia yhteensä   2974     kuolleita  56

                             13.4.2020              Testattu  46000                   Koronatapauksia yhteensä   3064     kuolleita  59

                             15.4.20120      UUDEMAAN LÄÄNIN SULKEMINEN PURETTIIN KLO 13.00

                          16.4.2020               Testattu  49700                   Koronatapauksia yhteensä   3369     kuolleita  75

                           20.4..2020               Testattu  59200                 Koronatapauksia  yhteensä   3868    Kuolleita  98

                           24.4.2020                Testattu   74500                Koronatapauksia yhteensä   4395   Kuolleita 177

                             4.5.2020                Testattu  103500               Koronatapauksia yhteensä   5327   kuolleita  240

                            17.5.2020               Testattu  146800               Koronatapauksia yhteensä   6347   kuolleita  298

                            30.6.2020              Testattu  182700                Koronatapauksia yhteensä   6826   kuolleita  316

                              6.8.2020              Testattu  398500                Koronatapauksia yhteensä   7554   kuolleita  331     

 

Lukijani, miten kommentoit omaa tilaasi nän koronapandemian katveessa?

 

Lis%C3%A4liite.jpg

keskiviikko, 5. elokuu 2020

Ajatus sykkimään ja mieliala korkealle

 

H%C3%A4meenlinnan%20tyaidemuseo.jpg

Jos pandemia on eristänyt meidät elävästä elämästä ja julkisesta esittävästä taiteesta, konserteista ja teatterista, apuun tulee kuvataide ja taiteen esittelyt suomalaisissa laatutaidemuseoissa. Noissa katsojan omakohtaisissa katselutuokioissa eivät häiritse jatkuvat häilyvät ja sekunnin osiksi pirstotut sekä alati muuttuvat kuvaärsykkeet nykyisen tv- ja elokuvatekniikan tapaan, ei tauoton taustamusiikki, twitter, whatsapp tai facebook, sanomasekasorto puhelinten palvelu- ja liike-elämän viestinten tavoin tai muu turruttava hektisyys.

Äärimmäinen rauha on lepuuttavaa ajatuksille ja aivoille. Varma nautinto on pistäytyä taas kerran vaikkapa Hämeenlinnaan. Sen taidemuseon kolme näyttelyä vangitsee mielen ja ajatukset ja katsellessa näitä persoonallisia Engel-rakennuksen ja Lohrmannin - vanhan viljamakasiinin - taidetiloja saa kokea unohtumattomia elämyksiä museon sekä taidesäätiöiden omistamia teoksia ihaillessaan.

Kuvan tenho ja taiteilijan läsnäolo tavoittavat ihmisen niin läheltä ja todentuntuisesti, että ajankulku pysähtyy, maailmantilan terveyttä ja hyvinvointia jatkuvasti mittaava ja toitottava ankeus häviää.

Näin kävi taas kerran vaeltaessamme läpi tämän mielimuseoni kolme laajaa, arviolta pitkälti yli sadan teoksen näyttelykokonaisuutta.

 

 

 

Kasari – taiteen 1980-luku
27.3.2020 ‒11.4.2021

Paul%20Osipovin%20ty%C3%B6%20%2C.jpg

Portaiden yläpäästä, näyttelytietojen alta löytyy Pauno Pohjolaisen (s. 1949) maalaus Rauhanhäiritsijä. Työ on vuodelta 1980 ja tekniikaltaan se on öljy ja akryyli vanerille kiinnitetylle kankaalle. Teos on osa Niemistö-kokoelmaa.

 

Taiteen uusia tuulia 1980-luvun erilaisin modernismin virtauksin olen saanut itse kokea. Vasta nyt kuin inventaariona ymmärtää monenkin teoksen kohdalla sen oman aikakauden pyrkimykset vapautua, ottaa osaa uusiin taidekäsityksiin tai maailman taiteeseen ja uusia omaa ilmaisuaan. Kokeilua, voimakasta perinteistä esteettistä ilmaisua karttavaa tuo luku oli täynnä. Näyttelyssä 1980-luku tuo keskeiset uudistajamme, vanhojen tekijöiden uudet ilmaisut ja täysin uudet taiteen nuoret komeetat esille.

 

Varsinkin naiset saavat nyt taiteessa täysin uutta, korostunutta pophenkistä ja ilmiömäistä huomiota. Tuosta kuvien kirjosta jää nykyihmiselle selkeä kuva aikakaudesta, jota silloin taiteelle elänyt yleisö usein vielä kammoksui, vierasti ja kritisoi.

 

Leena%20Luostarinen%20kasarissa.jpg

Leena Luostarinen, Rannalla, 1982

 

Silja%20Rantasen%20ty%C3%B6%20Ksari.jpg

Silja Rantanen (s. 1955), Quod Discernit, 1989

 

Nyt nuo teokset ovat ajankuvaa ja silti teräviä irtiottoja ajasta kohti taiteen suuria, uusia, koskaan ennen kokemattomia ilmaisuperspektiivejä.

 


Sama%20Vanni%20Sininen%20kaari%201986.jp

Sam Vanni (1908–1992), Sininen kaari, 1986

 

Tiedot näyttelystä Jenny Valli

Teosvalokuvat Reima Määttänen

 

 

 

 

Oi Suomi – vaelluksia maisemaan
12.6.‒ 20.9.2020

Oi Suomi -taiteen suurikokoiset maalaukset ovat sinänsä jo kahden näyttelykerroksen tilojen loistavia perinteisiä, usein julkisten tilojen töitä, maisemat ovat niiden pääasialliset aiheet. Myös talvimaisemat saavat nyt monin eri teoksin taiteilijakuvauksensa ja yksi puhutteleva teosaihe kuutamo löytyy usealta taiteilijalta. Samoin sarja, jossa  Eero Järnefelt kolmena eri vuosikymmenenä on ikuistanut kansallismaisemamme Kolin saman maiseman näkymän, suorastaan hivelee taiteilijakutsumuksen jatkuvaa hiomista ja täyttymistä. Niistä aistii taiteilijan tien selkeästi realismista kohti omaa, mestarillista ilmaisua.

Merkittävää on myös, että kultakauden harvoin esillä olleita taiteilijoiden teoksia on nyt kattavasti näytteillä.

 

Elias%20Muukka.jpg

Metsämaisema, 1895, Elias Muukka, OP-Ryhmän Taidesäätiö. Kuva: Rauno Träskelin

 

 

Pekka%20Halonen%20Myllykyl%C3%A4n%20sah.

Pekka Halonen, Myllykylän saha, Sortavalan pitäjä, 1899, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Serlachius-museot, Mänttä. Kuva Vesa Aaltonen

 

Yksi harvoin huomioitu taiteen aarrearkkujärjestelmä paljastuu myös tässä näyttelyssä. Taidesäätiöt ovat pystyneet tallentamaan maamme arvokkainta taidetta ja tämän näyttelyn teokset on kerätty kaikkiaan kahdeksalta eri taidesäätiöltä. Aniharvoin teokset saavat näin kootusti ja laajasti yleisön, yleensähän ne säätiöiden omissa museoissa lymyävät varastoissa, vain joskus esille pantuina. Mutta nyt ne ovat vapaasti, taidolla ja maulla ripustettuina ihasteltavinamme.

 

Tiedot näyttelystä Jenny Valli ja Tanja Saarto

 

 

 

 

Lyhyitä kertomuksia taiteesta

27.3.2020 ‒11.4.2021

Hugo%20Simberg.jpg
 

Hugo Simberg, Neiti Lilli Emilie Simberg, 1904

 

"........Hugo Simberg on merkittävin suomalainen symbolisti. Hän oli myös aikanaan taitava valokuvaaja. Hugon isä oli kahteen kertaan avioliitossa. Ensimmäisestä avioliitosta syntyi Hugolle yhdeksän sisaruspuolta ja toisesta seitsemän sisarusta. Simbergin maalauksia syntyi runsaasti perheen kesäparatiisissa,Viipurin lähellä Säkkijärvellä Niemenlautta-kartanossa. Kuvan Emilie-neiti on Hugon velipuolen vanhin tytär, jonka Simberg on ikuistanut silmänräpäykseksi kurkistamaan veteen kivien lomaan – taustalla kesäinen merimaisema saarineen......"

 

Yllättävimmäksi, salaisuuksia paljastavimmaksi, realismin teosten takaa eloon loihtivaksi koin Lyhyitä kertomuksia taiteesta -näyttelyn. Uusin taidetutkimus oli kerännyt taideteosten syntyajoilta, taiteilijoiden henkilökohtaisesta elämäntilanteesta rekonstruoidun ajanjakson, jolloin juuri tämä katsojan edessä näkyvä työ oli syntynyt.

 

Kaski.jpg

Eero Järnefelt, Heinäkuun päivä, 1891, Hämeenlinnan taidemuseo

 

Monien teosten malleina olleet tytöt tai pojat ovat sittemmin aikuisina ja vanhoina kertoneet, osa tätä näyttelyä varten kuvaillut teoksen taiteilijaa, miltä on tuntunut mallina oleminen, kuinka puuduttavaa se on ollut ja kuinka tarkka taiteilija on ollut asennon pysymisestä tuntikausia samanlaisena.

 

 ".... Mallina oli Kuningasniemen torpan poika Kusti Pekka Kekäläinen, josta tuli sittemmin paikkakunnalla tunnettu kauppias ja kunnallisvaikuttaja. Hän on muistellut mallina oloaan:  Meistä lapsista oli merkillistä, kun taiteilija Järnefelt vähän väliä kävi asettelemassa meitä kiveltä toiselle ja aina välillä katsoi kauempaa. Minä olin silloin 7-vuotias ja siskoni Mari hänkin alle kymmenen. Parin kolmen viikon ajan taiteilija souti veneellä Kauniskankaalta Kuningasniemeen matkojaan mittailemaan. Kovin hyvin hän meihin lapsiin suhtautui....

 

Kymmenistä töistä ja niiden kertomuksista itselleni nousi näyttelyn kohokohdaksi alle kaksikymppisen Helene Schjerfbeckin nuoruuden työ vuodelta 1881. Pariisilaisessa piirustuskoulussa opiskellessaan hän maalasi muotokuvan koulun jo elähtäneestä, väsyneestä ammattimallista. Tämän värikkään realistisen työn koin näyttelyn riemastuttavimpana, kuin uutuutena. Se on esimerkki siitä, miten taituri omaksuu ranskalaisen ilmaisun ja tyylin jo 16-17 -vuotiaana - silmän ja tunnelman salamanherkkä aistimus välittyy teokseen kuin hetkessä koko miljöön, mallin ja ajatuksen täydeltä, tässä myös katsojalle.

 

Rigoletto_Schjerfbeck-1.jpg

Kuva Rigoletto-teoksesta vuodelta 1881, kuuluu M.S. Elomaan kokoelmaan

 

 

Tiedot näyttelystä  Päivi Viherluoto  ja Jenny Valli

Teosvalokuvat Reima Määttänen

 

 

 

https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/nayttelyt/

taidemuseo@hameenlinna.fi


 

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com