perjantai, 17. tammikuu 2020

Unohtumattomat kesät

Kes%C3%A4kirjan%20skannauskuva.jpg

Valokuva Lauri Rotko

 

Lahden kaupunginteatterin Tove Janssonin Kesäkirjan näyttämöllisessä esityksessä väreilee menneitten kesien lapsuusmuistojen unohtumaton taikapiiri muutaman vuosikymmenen takaisista kunnon kesistä hellivine aurinkoineen, sysimustine pilvineen, sumuisine tai tähtikuutamoisine öineen, seikkailuineen, unineen - kaikille meille muistuttaen tai ennustaen oikeista unohtumattomista lapsuuden kesistä.

 

Jotakin saman aikakauden radiokulttuurisen kuunnelmallisesta jännittävyydestä, suurten myrskyjen voimallisuudesta, satumaisesta pelottavuudesta, oudoista varjoista, kaloista, linnuista, luonnon hellyydestä ja armottomuudesta ja ennen muuta kesän salaperäisen kiehtovasta äänimaailman lumosta kiirii esityksestä modernisti aistittavaksi aikaamme.

 

"Kesäkirjan tarina kertoo pikku Sofiasta ja isoäidistä, jotka viettävät kesää meren saaristossa. Muita ihmisiä ei kirjasta löydy, vain isä, jota ei työkiireittensä vuoksi näy. Isoäiti ja Sofia keksivät jokaiseksi päiväksi touhua, sellaista jota aina kesällä tehdään. Ja tietenkin filosofoivat yksinään ja keskenään lähes koko kesän."
 

 

 

Soljuva ja soliseva, välillä tulikatkuisiin viisauden liekkeihin leimahtava vuoropuhelumainen esitysteksti tulvii koukuttavaa elämänhehkua ja tervantuoksuista aikakausien patinaa. Ylinnä kuitenkin varsin pikkuvanhasti viisaan lapsenlapsen ja tosivanhasti viisaan vanhastakin vanhemman isoäidin kesäkokemukset ovat kirjan tarinaa - kesänvieton yht´aikaa lepuuttavaa ja jännitystäyteistä atmosfääriä.

 

Oikeastaan mitään varsinaista juonellista draamaa esityskään ei sisällä. Se on Kesäkirjan vuorokeskustelumaista replikointia, puheenvuoroja ja toisen keskustelijan napakoita vasta-argumentteja tarkasti ajoitettuine vastaiskuineen. Niistä kasvaa kirjasta mitä mielenkiintoisin, uudenlainen kertova esityskokonaisuus tähän aikaamme - kuin menneen ajan lämminhenkinen kirjallisuusmatineoiden lausuntataiteen huippulaatuinen kymmenistä tuokioista niputettu ja hiottu upea esitystimantti.

 

Sen takaavat kaksi häpeämättömän vallatonta, sielukkaan herkkää, luonnonlahjakasta puhetaiteilijaa, näyttelijät Eeva-Kirsti Komulainen ja Seija Pitkänen. Heidän yhteinen esityksensä, Kesäkirjan tarinoiden monien saaristollisten kokemusten huippuhetkien, päivien, öiden, kaikkien säiden, varjojen, luolien, kummitusten, meren myrskyjen, yhteisten väittelyjen, veistämisten, maalausten ja kirjoittamisten, retkien ja seikkailujen kokemukset lumoavat heidän välittäminään ja vievät meidät mukaansa kirjan lehtien syvyyksiin, kahden täysin eri sukupolven yhteiskokemukselliseen ja itsefilosofisten totuuksien täydellisyyteen.

 

On tietenkin makuasia, miten realistisesti ymmärrämme jo eläkeiän kynnyksellä työskentelevien näyttelijöiden vuorotellen - seitsemänvuotiaana Sofiana ja  kahdeksankymppisenä isoäitinä - kerronnallisessa teoksessa osaansa näyttelevän. Lavastetussa saariston arjen kesäidyllin matalissa sokkeloissa, luolassa, maankamarassa, rantakivikossa liikkumista, kiipeilyä ja möyrimistä välillä jo oikeasti tunnustimme jännittäneemme.

 

Yksi tulkinnan huippukohtauksista kasvaa jo teatteridialogin, esitysvauhdin, huumorin ja kahdenkeskeisen näyttelijätyön harvinaiseksi teatteriherkuksi - Sofian sanellessa isoäidille käsikirjoituksen "Tutkielma pikkueläimistä ja niiden kohtelusta".

 

Laura Jäntti saa ohjaajana kirjan epiikan ehjäksi kokonaisuudeksi ja dramaturgian laajan kohtauskirjon elämään, suurenmoisen näyttelijätyön vieraannuttavine roolivaihdoksineen ihailtavan luontevasti onnistumaan.Tulkinnan taitavasti mietitty rytmi, nousut ja suvannot luovat esityksestä kotoisen lämpimän ja tutunomaisen.

Minna Välimäen näyttämökuvassa on tunnistettavaa suomalaiskesän sähkötöntä arkaismia kymmenin yksityiskohdin ja rekvisiitoin. Äänet ja valot toimivat punnitun tyylikkäästi.

Markus Fageruddin musiikki värittää koko esityksen akvarellimaisen herkäksi äänikulissiksi - yhdeksi esityksen kokemisarvoiseksi teatterielämykseksi.

 

 

Tove Jansson KESÄKIRJA

 

DRAMATISOINTI Pipsa Lonka
SOVITUS JA OHJAUS Laura Jäntti
LAVASTUS JA PUKUSUUNNITTELU Minna Välimäki
VALOSUUNNITTELU Jouni Nykopp
ÄÄÄNISUUNNITTELU Sami Järvinen
MUSIIKKI Markus Fagerudd

ROOLEISSA Eeva-Kirsti Komulainen ja Seija Pitkänen (Kuopion kaupunginteatteri)

 

Ensi-ilta 16.1.2020 Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä

Ensi-ilta Kuopion kaupunginteatterissa 10.9 2020

 


https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/01/tove-janssonin-kesakirjan-kantaesitys

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

 

keskiviikko, 15. tammikuu 2020

Sairautemme ja terveytemme bisnestä

Marianne%20Erhola.jpg

Kuva: kuvakaappaus Ylen Hämeen alueuutisista  14.1.20

 

Kun pyynnöstä avasin eilen 14.1.20 YLEn Hämeen aluelähetyksen TV-uutiset klo18.20, katsoin teatteri-ihmisenä ensin kuvaa, jossa väsynyt katse TV:ruudusta kohtasi - ajattelin henkilökuvan edustavan jotakin teatteridraamaesitystä ja sen draaman keskeistä ongelmaa esittävää päänäyttelijää.

 

Erehdyin osittain, kysymyksessä oli Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vasta viime elokuussa 2019 työnsä aloittanut toimitusjohtaja Marina Erhola, pitkään valtionvirassa SOTE-selvitystä tehnyt, entinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja, keuhkotautien erikoislääkäri ja monipuolinen asiantuntijalääkäri.

 

Toimitusjohtaja Erhola kertoi ohjelmassa suunnitelmasta, joka aiotaan hyväksyä  Hyvinvointiyhtymän päättävissä elimissä tulevana maanantaina ja perustaa hyvinvointiyhtymän tilalle yksityinen osakeyhtiö. Kunnat omistavat siitä 49% ja itse toiminnasta vastaava yksityinen kumppani 51% (joko Mehiläinen tai Terveystalo). Hyvinvointi-osakeyhtiö alkaa toimintansa vuoden päästä ja kattaa lähes 130.000 ihmisen terveydenhoidon - aluksi Lahti-Nastolan ja Kärkölän kunnista.[Jutun toimittaja Marjo Pirilä]

 

Ihmettelin aluksi, miten näin lyhyellä aikavälillä - vajaa puoli vuotta toimitusjohtajana oltuaan - Erhola on kypsynyt näin viisaaksi, kokeneeksi ja tietäväksi vasta vain kolme vuotta toimineesta hyvinvointiyhtiöstämme, sen henkilökunnasta ja sen asukkaista, meistä.

 

Toinen outo piirre Erholan esiintymisessä oli kiertoilmaisut, joilla hän aluksi kielsi taloudellisuuden tavoittelun ja väitti tavoittelevansa uudella yhtiöllä peruspalvelujen parantamista ja toimintavarmuutta, mutta myönsi yhtiön perustamisen jälkeen sen pyrkivän tekemään voittoa - siis voittoa meidän kansalaisten sairaudella ja terveydellä.

 

Kolmas virheellinen asia oli digitalisointi. Erholan mukaan yksityisillä toimijoilla on digitalisaatio paljon pidemmällä kuin julkisella. Digitalisointihan on väline ja ajattelutapa, niin moderni ja vauhdikas, että asiantuntijat pystyvät muutamassa viikossa ja vähintään parissa kuukaudessa nostamaan digitalisoinnin monituhatkertaiseksi. Miksei uudistusta toteuteta nykymuotoisessa PHHYKY-yhtymässämme?

 

Suurin Erholan moka hänen yhtiösuunnitelmassaan paljastui koko työelämään kuuluvasta demokratiavajeesta. ESS:n tämänpäiväisessä (15.1.) samaan yhtiöasiaan liittyvässä jutussa selvisi, ettei koko laaja henkilökunta asiantuntijoineen ollut lainkaan tietoinen uudistuksesta, saati että sitä olisi suunniteltu tämän tärkeimmän toimijajoukon kanssa - puhumattakaan, että olisi kysytty meiltä satojentuhansien käyntikertojen potilailta edes otantana mielipidettä. Kaikki selvitykset siis puuttuivat tulevasta päätöksestä. Erhola käytti surullisen kuuluisaa lahtelaisten kaupunkisuunnittelijoiden kaavojen hyväksymistekniikkaa: pieni piskuinen latva päättää ja asioiden varsinainen selvittäminen jää tekemättä.[Jutun toimittaja Terhi Säynäjärvi]

1931274.jpg

Kuva: Antero Koivula vuodelta 2008

 

Tuntuu, että Marina Erhola haluaa myös ottaa ylimielisesti revanssin jopa valtion rahoja säätelevästä ministeriöstä, ohittaa ja näpäyttää asianomaista peruspalveluministeriä. ESS:n tämän päivän haastattelusta ilmenikin, että ministeri Krista Kiuru todella oli täysin tietämätön Lahti-Nastola-Kärkölän päätöksestä. Näin suomalaisen tasa-arvoiseen palvelupeltoon on uusi, suuri riidan siemen kylvetty Sote-kentälle täältä suuruudenhullusta Lahdesta.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

maanantai, 13. tammikuu 2020

Uudet sirkusartistit 2020 voimannäytöissään

Sirkusartistit%202020.jpg

 

Koulutuskeskus Salpauksen maineikas kolmivuotinen sirkusartistikoulutus on päätösvaiheissaan ja tuloksiltaan jälleen yleisön nautittavana. Eilisen ensi-illan 15 valmiin sirkusesityksen kokeminen oli katsojalle unohtumatonta hämmästeltävää taidon ja taituruuden suurta nautintoa.


JÄLKI

Nämä henkilökohtaisesti suunnitellut, harjoitetut ja nyt esitetyt näytteet olivat muodoltaan kaikki esittäjien persoonallisuudelle oivallisesti ajateltuja ja tietenkin esityksinä täysin uniikkeja, ennen näkemättömiä sirkusnumeroita. Niissä viehätti itse sirkuslajin taidokkuus, mutta sitäkin enemmän esittäjän omalle näyttönumerolleen loihtima tarina ja kertomus - sirkuksen magia - jotka toinen toistaan yllättävämpinä tähdittivät koko illan monipuolisen raikkaaksi ja mielikuvitukselliseksi.

Näillä äärimmäisen henkilökohtaisilla esityksillä nämä huippuammattilaiset jättävät jälkensä sirkusmuistoihimme.


 

Vahvaa ryhmäkohtaista toimivaa oli selvästi koulutuksesta näkyvä yhteishenki ja luja harjoituksen ja toisen suoritusten solidaarisuus: jännittävien varsinaisten ohjelmanumeroiden siirtymänumerot, joissa koko ryhmä oivalsi mitä kujeilevimmin ja hyvällä maulla yhteisen huumorin ja liikekielen merkitsevän katsojalle suurta sirkukseen kuuluvaa hauskuusnautintoa ja sopivaa jännityksestä hetkeksi helpottavaa tapaa saada temppunumeroiden välillä nauraa. Tämän harvinaisen yhteisöllisyyden nyt valmistuva artistien joukko on jättänyt perinnöksi lahtelaiseen sirkuskouluunsa ja meille lahtelaisille pysyväksi, elähdyttäväksi muistijäljeksi.


 

Show A

Esitysarvio on kirjoitettu ensi-illasta 10.1.2020

Yksittäisiä numeroita hallitsi kauttaaltaan oma tyyli, esitysvarmuus ja yksityissoolon rytmi sekä tarkoin mietitty kokonaisuus. Muutama irrallinen makupala eritellen on jälleen luettelomaisessa arviossa saanut pelkän oman makuni mukaisen lisäsuitsutuksen.


 

Anna Sticklerin rohkea ja vaarallinen, yleisön jännittämismekanismit äärimmilleen pingottanut sirkuksen kuningatarlaji aloitti kokonaisuuden ja nosti seuraajien katseet korkealle sirkuskaton kymmenmetrisen laen korkeuksiin huimapäisen keinuvassa sirkustrapetsinumerossa - taiteellisesti ehjässä, ajatuksellisesti monipuolisessa, monet syöksyt sekä irroitukset ja ilmakäännökset sisältäneessä ohjelmassa.

 

Salapusen%20sirkudartisdtit%2020120%20An

 

Annika Koljonen nivoi taidokkaan varman käsilläseisontatuokionsa tunnelmalliseen pianosäestykseen (Erika Koljonen), josta hän haki luontevasti useaan kertaan erilaisia mielialoja uusiin variaatioihin esityksessään.

 

 

Salpauksen%20sirkusartistit%202020%20Lyl

 

Lyla Goldmanin hersyvän eläytynyt suhde yksipyöräiseen ystäväänsä kohosi yhdeksi illan rakastettavimmaksi ja ehyimmäksi esityskokonaisuudeksi. Hänen ilmaisussaan on luontevuuden karismaa ja akrobatian ajatonta, hurmaavaa kiehtovuutta sekä kokonaisuus ehyt täydellisyys.

 

Entäpäs se sirkuksen helponnäköinen hauskuus, uuskomediallisuus, yllättävä sattumallisuus - Kestas Matusevicius teki tuon sirkuslajin taas tutuksi - pellen ja akrobaatin - verrattoman hauskaksi akrobatiatuokioksi sattumallisesta lattialle pudotetusta vaateläjästä, josta hän loihti fyysisiä hauskoja hahmoja ja varjokarikatyyrejä suurelle seinälle loputtomasti.

Emmi Peltolan rengastrapetsin parit vaikeat pyörähdykset sujuivat hallitusti ja trapetsiohjelmaa laajentaneet tanssikuviot tuntuivat hyvin avartavan koko esityksen tunnelmaa.

 

Sirkusartisti%202020%20Sanna%20Nuutinen.

 

Mielinumerokseni ihastuin Senni Nuutisen luomaan täydellisen ehjään, kabareetunnelmaiseen esitykseen ja sen hurjavauhtiseen vanneohjelmaan. Nuutisen tarinan viettelevän syntinen hahmo toteutui viekoittelevan täydellisenä näyttelijätäysosumana metalliketjuineen ja itse vannekäsittely tuntui jo täysin valmiilta mannermaisille estradeille.

 

K%C3%A4sill%C3%A4seisoja%20Sirkus%202012

 

Isaline Hugonnet esitti illan toisen käsilläseisontaohjelman - taitavan hauskasti yleisön aktivoiden ja temppujensa avuksi houkutellen sekä itse temput suvereenilla taituruudella toteuttaen.


 

Nykysirkuksen varmaan jännitykseen kuuluu kiinalainen tolppa, jonka tuottama kauhuelämys on hengenvaarallisuudessaan äärimmäisen nautittava. Illan aikana saimme kokea kaksi erilaista tolppataiteilijaa toinen Aino Mäkipään kertomuksellisena tarinana, jossa kaikenlainen puhumattomuus tuottaa purkautumisen vaikkapa kiinalainen tolppa -temppuna. Tuntui, että nuo helponnäköiset kiipeilykirmailut, ilmavat hyökkäysspurtit ylös tolppaan ja äkkipudotukset olisivat viimein kuin laukaisseet kaikki haudotut puhumattomat tuntemukset ja vapauttaneet tekijänsä kertomuksensa opetukseksi helpponäköisellä taitavuudellaan meille opiksi.


 

 

Emma Yildirimin pienten pallojen jongleerauksessa tarinointi ja höpöttely tuntui tarpeelliselta uudelta aluevaltaukselta, varsinkin kun itse temput sujuivat vaivattoman luontevasti ja Lotta Merisen Washington-trapetsissa oli ilmavuutta ja trapetsin liikkuvaa vaativuutta, jossa esiintyjän varma hallinta ihastutti onnistumisellaan.

Hasana Hamitova & Eino Kaisanlahti -duo teki vaativaa pariakrobatiaa täynnä olevasta yhdeksänruutuisesta viherpunainen-ohjelmastaan hauskan permantoakrobaattien yhteisesityksen. Sen hieno tarina ja vapautunut ilmeikkyys tuntuivat suorastaan mestarilliselta yhteisteokselta, virheettömältä ja myös täysin siemauksin nautittavalta viihteeltä.

 

Sini Saari vertikaaliköydellään hämmästytti välineensä monipuolisuudella ja vaativuudella.

Artistikatselmuksen ehdottomaksi huipuksi korottaisin Maiski Tiaisen & Sirje Tolosen  paritrapetsinumeron vaativuudessaan, sirkusmaisen vapautuneessa ilmeessä ja akrobaattitaitureiden äärimmilleen treenatussa ja toimivassa voimankäytössä. Myös heidän yhteinen huumorinsa, liikekielensä, riippumisensa sirkuksen katon ylärajoissa ja pujottelu- sekä pudotustemppunsa siellä yläilmoissa toisiaan auttaen ja meitä koko katsomoa mahanpohjasta saakka kauhistuttaen olivat sitä suurta sirkuksen täydellisyyttä.


 

Tilda Lappalainen oli valinnut tanssiakrobatialleen kaikista muista päättönumeroista poikkeavan musiikittoman perustan – hän puhui tarinaansa sitä samalla tanssien. Esitys sinänsä oli taitavaa, herkkää permantoakrobatiaa, mutta puheosuuden selkeys sittenkin vielä kovin keskeneräistä. Uhkarohkea ja kunnioitettava lopputyö ilman mitään tehokeinoja!

 

Illan viimeisenä ohjelmanumerona ohjelman toinen kiinalainen tolppa säväytti Tarek Benabadin hienona toteutuksena. Ohjelma alkoi käsinseisontana sirkuskaton laen korkeuksissa, tolpan yläpuolella ja sitten jatkui monin hurjin äkkipudotuksin, vakavin ilmein, pystysuorin otteettomin ilmakäännöksin ja hypyin, illan vaarallisuusmomenttien kaikki rajat uhmaten ja ne ylittäen.


 

Salpauksennsirkusartitstit%202020%20Ryhm
 

Nämä samat vuonna 2020 valmistuvat sirkusartistit esittävät näinä esityspäivinä myös toisenlaisen ohjelman. Arvioni on ohjelmasta Show A ja se toinen on nimeltään Show B.

 

72154974_158983715316688_733256629086032


 

Loppukeväältä uskaltaisin odottaa timanttiseen ryhmähenkeen kasvaneisiin valmistuviin artisteihin vedoten vielä näyttöjä koko ryhmän joukkoesityksistä meille katsojille, sillä nyt nähdyistä yksilöohjelmanumeroista vakuuttuneina ja pelkkää nautintoa saaneina me ahneuksissamme haluaisimme aina vaan lisää.

 

 

 

Show B 

Tämä esitysarvio on 12.1.2020 klo 13.00 nähdystä esityksestä

 

 

Salpauksen%20sirkusartistit%2020120%20B2
 

Toisen kerran, nyt miltei yli äyräittensä täynnä olevassa katsomossa istuessani näen runsaasti lapsikatsojia ja perheitä - sirkus kiinnostaa ihmisiä ikään katsomatta - sillä on sekä uutuusviehätys että satojen vuosien perinteet taattuna perustana. Illan aikana osaan jännityksestäni jo erottaa monia osatekijöitä, joiden ansiosta juuri lahtelaisesta Salpauksen sirkusartistien esityskokonaisuudesta, sen yhteisöllisyydestä, muotoutuu se ainutlaatuinen, sykähdyttävä ja taattu elämys.
 

Takuun antaa hiukset pystyyn nostattavien vaarallisten temppujen varmistus, joka kuin huomaamatta turvahakavaijerina silloin tällöin kymmenmetrisissä sirkuskaton korkeuksissa sovitusti kytketään päälle artistin lantiovyöhön: se on viisautta ja myös opetusta pienille ja meille suuremmille katsojille. Mehän television scifi- ym. ohjelmissa luulemme kaiken -pilvenpiirtäjistä alas asti tapahtuvien putoamistenkin - ihmisiltä onnistuvan.

 

Toinen sirkusyhteisön onni ja korkean taiteellisen tason mitta on oma, uljas lahtelaisten sirkusareena, sen hieno tekniikka ja sen ammattiosaajat valoihin ja äänitehosteisiin asti sekä aina esityksissä paikalla olevat sirkusopettajat, jotka kaikki ovat jokaisessa ohjelmanumerossa tarkoin katsein ja tarvittaessa nopein lisävarmistusottein mukana.


 


 

Nähty Show -ohjelmisto noudatti samaa kaavaa, jossa jälleen nuo ainutkertaisen uudet sirkusnäytteet itseisarvossaan ihastuttivat. Neljäsosa ohjelmanumeroista oli toisto ensimmäisestä Show A:sta.


 

Sini Saari ja Roosa Laakkonen aloittivat ohjelman ja puristivat nyrkkimme rystyt valkoisiksi korkealla katon rajassa esittämällään trapetsiakrobatialla, toisiaan neulansilmistä pujotellen, yksin käsin nostellen ja riiputellen, voltein ja kiepein herkutellen, itsensä toistensa yli kieputellen vaativaa lihasvoimaa korkealla yläilmoissa osoittaen kehto-ohjelmassaan. Se oli jälleen todellista perinteistä pariakrobatian huippua koko esitys.


 

Emmi Peltolan prinsessamaisen hauska käsilläseisonta tuntui huumorissaan ja baletinomaisuudessa kokonaisuuden jännittävyyden vaihtoehdoksi niin rentouttavan hauskalta.

 

Salpauksen%20sirkusartistit%20show%20B%2

Valokuva Joonas Purastie

Sirje Tolosen ohjelmanumero oli rennon vauhdikas ja vaativa; hänen vanteensa kiirivät ympäri areenaa ja rengastrapetsitemput hätkähdyttivät valmiudellaan ja koko ohjelma raikkaalla uutuudellaan.


 

Isaline Hugonnetin jongleerauksessa nautti yhtä aikaa klarinetillisesta hauskuudesta ja pallojenkäsittelyn harjaantuneesta vaivattomuudesta.


 

Aino Mäkipää yllätti pienten pallojen jongleeraajien rintaman. Hän oli nerokkaasti ratkaissut punaisille hohtaville palloilleen vastapuolen - pysty ja vaakatasot - joista hän sai pallot kimpoamaan elävästi ja uudenmuotoisesti mainiolla taidollaan ihastukseksemme.

 

Salpauksen%20sirkusartitsdtit%2020120%20

Sirkuksen näyttävimmät temput - ei välttämättä vaativimmat – syntyvät suurilla, usein värikkäillä vertikaalikankailla. Lyla Goldmanin purppuranpunaisissa silkeissä tekemä välineakrobatia oli suurilinjaisissa visioissaan kaunista katseltavaa.

 


 

Eino Kaisanlahden valtavan harjaantuneita rannevoimia vaativat liinat, Kestas Matusevicius & Annika Koljonen liikekieleltään tarkkakoreografinen pariakrobatia ja Maiski Tiaisen tiukka nuora -telineen suoritukset osoittivat kaikki näiden sirkusartistien temppuvalikoimien laaja-alaisuutta.


 

Shown kruunasi Anna Stickler uskomattoman monipuolisella artistilahjakkuudellaan. Tällä kertaa vuorossa oli vaikka mitä, pääasiassa akrobatia - löysä nuora, joka lajina on jo hillittömän vaikea. Stickler on pelkästään heittäytyvänä ja synnynnäisenä näyttelijänä  suuri kansainvälinen, eläytyvä ja vaatimaton lahjakkuus. Ja nyt taiteilijastetsonhattuisena varieteetaiteilijana aivan suurenmoinen luontevuus puhumattakaan hänen kehoonsa ja psyykkeensä liittyvää, mukaansa koukuttavaa rytmiikkaa, jolla hän siitä vain muunsi esitysrytmiään ja alkoi tanssia Bizet'n Carmen-oopperan Toreadorin aariaa löysällä nuoralla.

Salpauksen%20sirkusartistit%2020120%20B2

Enempää en osaa kuvailla. Jos olisin maailman viihdekeskusten agentteja, kiinnittäisin tämän huippuartistin oitis Pariisiin, Berliiniin, Lontooseen,New Yorkiin, Brodwaytuotantoihin - mihin tahansa - showtaiteen suureksi maailmantähdeksi. Menkääpä itse todistamaan -vielä ehditte tällä viikolla!


 

Edellä luettelemani ja erittelemäni kolmas tekijä tässä lahtelaissirkuksen maailmanmainetta saaneessa vaikuttavuudessa on sittenkin se tärkein ja uudistavin - esiintyjälahjakkuuksien kirjo, joka monesta sadasta kansainvälisestä pyrkijästä on viimein seuloutunut vaativissa sisäänpääsykokeissa Lahteen opiskelemaan.

Lahti on yksi Euroopan kansainvälisimmän taiteen tyyssija.

 

 

PS


Artikkeli on julkaistu kahdessa osassa:

A-osa 11.1.2020

B-osa 13.1.2020

 

Lis%C3%A4liite.jpg

perjantai, 10. tammikuu 2020

Tove Janssonin Kesäkirjan kantaesitys

Sommarboken.jpg

 

Pieni harvinainen esityskokonaisuus saa suomenkielisen kantaesityksensä Lahden kaupunginteatterissa. Tove Janssonin Kesäkirjasta tehty esityssovitus, ohjaajana Laura Jäntti, näyttelijöinä Eeva-Kirsti Komulainen ja Seija Pitkänen tuo Pipsa Longan sovituksen yhteistuotantona Kuopion ja Lahden kaupunginteattereihin.

 

 

Etukäteistutustumisena tarjoiltiin katsojille ohjaaja Laura Jäntin ja säveltäjä Markus Fageruddin esittely teoksen synnystä sekä pieni näyte tulevasta esityksestä.

 

Laura%20J%C3%A4ntti.jpg

Laura Jäntti esitteli näyttelijät kahdeksi jo kypsässä iässä hehkuvaksi frouvaksi, joiden tulkittavana on alle 7-vuotias Sofia ja hänen noin 70 vuotta vanhempi isoäitinsä. Tai oikeastaan he välittävät näiden kahden täysin eri ikäpolvessa elävän kirjan henkilön tunteet - lapsuuden vilpittömyyden ja sadun hohdon sekä ehdottoman rehellisyyden ja sitten vanhuuden vaivat, elämänkokemuksen viisauden ja Janssonin teksteille tyypillisen ihmisten välisen ystävyyden lämpimyyden herkimmillään, myös kuolemankokemuksen luonnollisuuden. Heidän monivuotinen kokemuspiirinsä on yhteinen kesä meren saaristossa. Meren ulkosaariston luonto on läsnä koko kesätarinan aina yllättävänä ja puhuttelevana osapuolena. Näistä kahdenkeskisistä keskusteluista rakentuu Kesäkirja-esitys.

 

Eeva-Kirsti%20Komulainen%20bb.jpg

 

Eeva-Kirsti Komulaisen 16.9.19 esityksen syntyhistoriasta kertomaa:

"Miltei kymmenen vuotta sitten olin ensikertaa lukenut tämän Janssonin teoksen ja olin lukukokemuksestani niin innoissani, että soitin ohjaaja Laura Jäntille, että tämä teos pitäisi tehdä näyttämölle. Sain myötämielisen ohjaajan hyväksynnän. Sitten meni vuosia ja viimein otin yhteyttä Pipsa Lonkaan, jonka kanssa olimme tehneet Janssonin tekstin Kaksi naista ja meri neljä vuotta sitten Lahden Eero-näyttämölle, ja hän innostui heti asiasta. Puolitoista vuotta sitten Pipsa Lonka olikin tehnyt sitten sovituksen Lilla Teaternille, jossa se esitettiin ja nyt kun uusi puhelinsoitto Laura Jäntille vielä vahvisti, että hän tulee ohjaamaan sen tänne, niin asiasta esitykseksi saakka sovittiin.

Esitys kertoo hyvin vanhan ja hyvin nuoren henkilön elämästä kesäsaarella. Siinä pieni tyttö Sofia ja hänen isoäitinsä viettävät kesää ulkosaaristossa. Siinä näillä kahdella ihmisellä on vahvasti ainutlaatuinen yhteys ja ymmärrys luontoon ja toisiinsa. Molemmilla on vahva oma tahto ja oma ymmärrys, uskallus riidellä ja taistella sekä pohtia ja sopia.

Kesäkirjassa on vahvasti läsnä vanheneminen ja luopuminen. Teksti vapauttaa sovinnaisuuksista pohtia elämää ja kuolemaa, sillä sen tunteet ja tuntemukset ovat niin lämpimän luonnollisia, täynnä omafilosofista pohdintaa kokemuksista ja havaintoja elämän monista yksityiskohdista - ja sen kieli niin nautittavan kutkuttavaa.

Tähän Kesäkirja-näytelmään liittyy vielä oman teatteriurani mielenkiintoinen yhteistyö Kuopion kaupunginteatterin kanssa, jonne olin tullut neljäkymmentä vuotta sitten nuorena näyttelijänä. Nyt teos esitetään myös siellä, ensin Lahdessa nyt keväällä ja sitten Kuopiossa syksyllä."

 

Seija%20Pitk%C3%A4nen.jpg

Seija Pitkänen

Näyttelijät kertoivat myös yhteistyöstään teoksen syntyyn - sen, että molemmat esittäjät ovat jo uransa loppupuolella, yli 40 vuotta sitten valmistuneet teatterikorkeakoulusta ja siellä jo syntyjään kuopiolastyttöinä tavanneet, olleet ammattinäyttämöllä koko ikänsä, mutta nyt ensikertaa näyttelevät samassa teoksessa. Molemmat ovat jo perillä vanhuuden monista vaivoista ja pienistä taatuista iloista omien läheistensä kautta. Molemmat myös muistavat oman lapsuutensa aina nostalgista hehkua ja vilpittömyyttä, koetuilla lapsen ehdottomuudella, järkevyydellä ja tunteilla.

 

Säveltäjä Markus Fageruddin ajatukset valmistuvasta teoksesta tuntuivat jälleen mielikuvituksellisen tuoreilta.

 

MARKUS%20fgerudd.jpg

 

Nykyisin teknisesti teatteritilassa on mahdollisuus saada ääni kuulumaan kaikkialla yhtäaikaa tai erikseen - niinpä vaikkapa lintuparven lentopyrähdyksen tai yhden linnun sirkutuksen voi aistia jollakin kohden katsomoa tai kuulla tuulen puhaltelevan katsomon läpi. Ikäänkuin äänimaailma uudenlaisena megahenkilönä keskustelisi tarinassa mukana. Mitään perinteisiä ääniefektejä teoksen läpisävelletty musiikki ei sisällä, vaan kaikki äänet soivat sävelissä tunnelmoiden - silti ketään saati näyttämöpuhetta häiritsemättä, vaan tarinassa dialogimaisesti sävelääninä keskustellen.

 

 

Miten tuo kirjan lukemisesta välittyvä kerronnan taika, tarinoiden voima ja luonnon suuri mahtavuus löytyvät näyttelijätyön voimin? Hieman oudoksuen tietenkin pohdimme tätä vieraannuttamisefektin toimivuutta, jossa esittäjät lukevat eeppiset paranteesitkin sanatarkasti. Ja sitäkin, että näyttelijät vuorottelevat pitkin esitystä näytellen vuorotellen pikku Sofian ja isoäidin hahmot.

 

Vuodesta 1972 Ruotsissa ja  Suomessa jo monen sukupolven ajan suosittu elämänfilosofisen viisas kirja maailmasta saa dramatisoidun ensi-iltansa Lahden Eero-näyttämöllä 16.1.2020.

 

 

Lue myös

 

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/07/taidetta-koko-elama

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/02/kaksi-naista-elaman-merella

 

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/244/kesakirja

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

torstai, 9. tammikuu 2020

Lahden maankuulu Sirkuskoulutus esittää

Sirkusartistit%202020.jpg

 

Koulutuskeskus Salpauksen sirkusartistikoulutus (SaSak) järjestää nyt tammikuussa valmistujaisnäytökset. Esitykset tapahtuvat 10.-19.1.2020 Salpauksen Sirkuskeskuksessa Svinhufvudinkatu 13 D.

 

https://www.salpaus.fi/palvelut/vuokraa-tilat-kokoukseen-tai-tapahtumapaikaksi/sirkuskeskus/



Sirkusartistikoulutuksen kolmannen vuoden opiskelijoiden viimeisessä koko luokan esityksessä palataan ajassa taaksepäin niitä jälkiä pitkin, joita koulu on jättänyt valmistuviin sirkusammattilaisiin ja joita he persoonallisilla taidoillaan ovat jättäneet kouluun.

 

Luvassa on monipuolinen show soolo- ja parinumeroita, jotka tuodaan ensimmäistä kertaa yleisön eteen: se tarjoaa monia eri tyylejä ja sirkuslajeja, kuten jongleerausta, ilma-akrobatiaa, tanssia, tasapainoilua ja lattia-akrobatiaa. Kaikkiaan 18 keväällä valmistuvaa opiskelijaa esittää kuluneen vuoden aikana luodut loppusoolot ja -duot.

 

sASAK%202020%20A.jpg

Kuvat Joonas Purastie

 

72154974_158983715316688_733256629086032

 

Lis%C3%A4liite.jpg

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com