keskiviikko, 27. tammikuu 2021

Kotoperäinen nytten

Kor0na%20viruskuva.jpg

Koronapandemian aikana jaetaan kiitettävän auliisti tietoa Valtioneuvoston toteuttamana, ministereiden ja korkeimman tason terveysviranomaisten ja lääketieteen asiantuntijoiden tähdittäminä suorina tv-lähetyksinä. Myös Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri järjestää noin pari kertaa kuussa tiedotustilaisuuksia suorina ja videoituina youtube-lähetyksinä.

Tästä taudista tulee tietoa koko ajan, mutta sitä vaivaa yksi ominaisuus: vaikka tiedottajien taso on korkea, tiedotukset asiallisen vakavia, tietoaines maailman huippuluokkaa, niin ne silti paljastuvat sisällöltään arvaamattomiksi, sillä tämän pandemiataudin vaarallisuus ja käyttäytyminen ovat usein ennustuksia. Lisäksi mukaan on tullut viime aikoina myös kaupallinen kurimus - suurten rokotevalmistajien lupaamat rokotemäärät eivät enää muka toimitusvaikeuksien vuoksi riitä pienille maille - rahaa kun tulee nopeammin suurista eristä Ameriikoista ja Euroopan rikkaimmista suurmaista, miksi palvella pikkuasiakkaita. Valtioiden välinen moraali ja solidaarisuus tuntuu pettävän.

 

Melkoisen kiusallinen alkaa olla myös tiedotustilaisuuksien muoto ja asiamäärä.  Kun pari ministeriä paasaa paperista tunnin pisarasuojiensa takana, kuulija on jo täysin kypsä ja turtunut eikä kykene sisäistämään olennaista korona-asioiden monista kymmenistä uusista yksityiskohdista. Yksi keino olisi pitää neuvottelujen jälkeen pieni tauko ennen tiedottamista, antaa taitavien viestintäasiantuntijoiden tiivistää ja referoida sanottava ja antaa ministerille vasta sitten tuo teksti kansalle tiedotettavaksi.

Sairaanhoitopiirien%20kokonaisarviokartt

Kummallisia termejä pyrkii syntymään koko ajan lisää tässä monen kauhan sopassa: nimitykset perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe ovat suomalaissanoina varsin samankaltaiset: varsinkaan suomalaisen kielikorvaan kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe eivät kerro kumpi taudin vaiheista on vakavampi.

Eilen meille esiteltiin toinen koronan ehkäisemiseksi toimiamme ja liikkumistamme rajoittava uusi kolmiportainen määräysrypäs, joka kertoo erilaisista toimenpiteistä taudin vaarallisuuden, muuntovirusten ja leviämisen nopeuden kasvaessa: ykkösvaihe, kakkosvaihe ja kolmosvaihe.

Kuusitasoinen%20kuva.jpg

Eipä kuusivaiheista termistöä enää olisi tarvinnut muun ahdistuksen joukkoon päättäjiemme luotettavuutta sekoittamaan ja omaa käsityskykyämme nolaamaan.

 

Sitten on vielä tuo keveämpi termistö nytten (Taneli Puumalainen) ja kotoperäinen (Sanna Marin ja Krista Kiuru).  Nytten on sitten-sanan murteellinen kaima sanasta nyt  - murre sallikaamme koronatuskamme kevennykseksi.

Sitä vastoin kotoperäinen tuntuisi tarkoittavan kodeistamme tai vähintään Suomesta peräisin olevaa virusta. Nimitys on väärä: Suomessa ei vielä omaa virusmuotoa ole syntynyt. Covid 19 -virus on alkanut ja levinnyt Kiinasta.

Taneli%20Puumalainen%2026.1..jpg

Taneli Puumalainen on yksi selkäranka, luotettava asiantuntija terveydenhoitomme tiedottamisen johdossa. Häntä ja hänen selkeyttään ja rauhallisuutta ei mikään korvaa, mutta välillä jo tuntuu, että hän vastuullisena virkamiehenä alkaa väsyä taakkaansa, joka päivä päivältä vain kasvaa lumipalloefektin tapaan.

Liisa-Maria%20Voipio.jpg

Sitkeä, vakaa, tietävä ja ymmärrettävä on myös Liisa-Maria Voipio-Pulkki terveyshallinnon ministeriön ylimpänä, rauhallisesti viestivänä asiantuntijana.

Valtiomme ministerit ovat kiitettävästi ottaneet terveydenhoitomme (STM ja THL) tietouden ja tutkimukset koko koronapandemian tiedotuksen perustaksi. Niin pitääkin. Yhteistyö tuntuu luontevalta ja luotettavalta.

 

 

Loppuosan tätä artikkelia jatkan jälleen Suomen koronapandemian tilastointilukuja:

                 

       Korona%2027.1.2021.jpg

 

 

THL

 

                      1.4.2020               Testattuja 24200                 Koronatapauksia löytynyt     1446

                                    2.4.2020                Testattuja  25400      Koronatapauksia yhteensä 1518  kuolleita 19

                      3,4,2020                Testattuja  26500                 Koronatapauksia yhteensä  1615  kuolleita 20

                                   4.4.2020                Testattuja  29000                 Koronatapauksia yhteensä  1882  kuolleita 25

                     5.4.2020                Testattuja  33700               Koronatapauksia yhteensä  1927  kuolleita 28

                                 7.4.2020            Testattuja  34900               Koronatapauksia yhteensä   2308     kuolleita  34

                               11,4, 2020           Testattuja  44300              Koronatapauksia yhteensä  2905       kuolleita  49

                             12.4.2020              Testattu  45400                  Koronatapauksia yhteensä   2974     kuolleita  56

                             13.4.2020              Testattu  46000                  Koronatapauksia yhteensä   3064     kuolleita  59

                             15.4.2020      UUDEMAAN LÄÄNIN SULKEMINEN PURETTIIN KLO 13.00

                             16.4.2020               Testattu  49700                 Koronatapauksia yhteensä   3369     kuolleita  75

                             20.4..2020               Testattu  59200                Koronatapauksia  yhteensä   3868    Kuolleita  98

                             24.4.2020                Testattu   74500                Koronatapauksia yhteensä   4395   Kuolleita 177

                               4.5.2020                Teatattu  103500               Koronatapauksia yhteensä   5327   kuolleita  240

                              17.5.2020               Testattu  146800               Koronatapauksia yhteensä   6347   kuolleita  298

                               30.6.2020              Testattu  182700               Koronatapauksia yhteensä   6826   kuolleita  316

                              30.11.2020            Testattu 1 934400          Koronatapauksia yhteensä    24912  kuolleita 399

                                26.12.2020          Testattu 2 400908          Koronatapauksia yhteensä   34821  kuolleita  524

                               10.01.2021           Testattu  2558000           Koronatapauksia yhteensä  38068  kuolleita  586

                               27.01.2021            Testattu 2747960           Koronatapauksia yhteensä  43616  kuolleita  655

 

Koronaan sairastuneet 27.1.2021 Lahdessa ja lähikunnissa: Lahti 869, Hollola 87, Heinola 46, Orimattila 37, Asikkala 14

      .

 

https://thl.fi/fi/

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

maanantai, 25. tammikuu 2021

Viivähdyskin lahtelaisessa politiikassa tympäisee aidot lahtelaiset

Kaupunginvaltuusto%20sippetalossa.jpg

Tekojen ja lupausten summana on helppo tilittää Lahden kunnalliselämän saldo.

Maanantaina 25.1.2021 kokoontuu jälleen Lahden kaupunginvaltuusto - hulppeassa etuoikeudessaan hienon Sibeliustalon yhdessä salissa, juo ja syökin väliajalla, jos semmoinen tästä lyhyestä kokouksen esityslistasta taas kasvaa.

 

Miksi meidän kaupunkilaisten jatkuvasti pitää lukea kaupunginjohtaja Pekka Timosen asioiden päätösesityksistä kuin me kaupunkilaiset olisimme täysin aivottomia, tietämättömiä asioiden tilasta. Olemme kyllästyneitä kaupunginvaltuuston ja sen jäsenten saavutuksiin ja tapaan tehdä liukuhihnapäätöksiä, joissa se ei päätä mitään. Tuntuu, ettei Timonen olisi lainkaan huolissaan kaupunkimme asukkaista.  Sanamuodot ovat monen asiapykälän päätösesityksen kohdalla jatkuvasti tällaisia:

”Kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan ehdotuksen: 

Kaupunginvaltuusto merkitsee aloitteen ja siitä annetun lausunnon tiedokseen todeten, että aloitteessa tarkoitettu asia on tullut tässä yhteydessä riittävästi selvitetyksi.”

tai

”Kaupunginvaltuusto merkitsee kysymyksen ja siihen kaupunginhallituksen antaman vastauksen tiedokseen.”

 

Ehkä on Timoselle ja valtuutetuillekin hyvä välähdyttää hieman yleisempi, silmästä silmään puhuttu mielipide kaupungin tärkeimmän päättäjäelimen itsestään antamasta kohta neljävuotisesta kuvasta:

 

Kokoomus on mennyt alaspäin niin, että sinivalkea lippu alkaa tuossa sisäpiirisessä lahtelaiskokoomuksen poliittisessa myrskyssä saumoiltaan repeytyä - koti, kirkko ja isänmaakin joudutaan lukemaan jo julkisten tilaisuuksien pakollisissa esiintymisissä lunttipaperista. Miksi? Lahtelaisten kokoomuslaisten kantavina voimina on liiaksi pelkän poliittisen pelin pelaajia (Rostedt ja kumppanit), joille hallintoelimien palkka ja palkkiot ovat ainoa tulo, elinkeino ja pääasia. Toimitusjohtajatittelien takaa paljastuvat yhä pikkuyhtiöt, joiden korkein meriitti on, että on toimitusjohtaja, pari työntekijää ehkä ja omistaja minä itse. Lisäksi näitä poliittisia pelurivoimia tukee vielä vahvasti verkostoitunut vapaamuurarius, joka nauraa partaansa kaikille vakavasti asioita pohtiville oikeistotahoille. Ensimmäisenä häipyi paras ja luotettavin kokoomusnainen Kristiina Joensuu – miksi olisikaan tällaisessa äijien peliluolassa halunnut leikkiä, kun toiset janosivat vain sopivan suuria eri kunnalliselämän johtotehtäviä roimine palkkioineen. Sitten lähti tämä värikkyydellään ja härskiydellään reipasteleva Ratia, kun ei hänellekään kokoomus arvonantoa, saati kunnon luottamuspaikkoja antanut. Kokoomuksen naiset ovat todella onnetonta väkeä, heistä alkavat jo nuoretkin leipiintyä ja vanheta ajatuksissaan lukkiutuneiksi ja valjuiksi.

 

Vihreille uusi sukupolvi oli pitkään kaiken aatteellisen ja ideoimisen siunaus. Niinpä Lahdessakin eri puolueista vasemmalta oikealta riensi vihreisiin väkeä. Nyt vihreille, heidän älypyöräteilleen, keskustarakennusten tehoneliöilleen ja jees-puolueena demareille ja kokoomukselle, nauretaan makeasti. Tähän on se vihreys tullut jäädäkseen, ei tavalliselle ihmiselle, kaupungin asukkaalle mitään antaakseen. Kovin ikärasistisestikin se näyttää yksipuolisen nuoruuden leimaansa, jolla ei enää ole kokemuksen ja tulevaisuuden yhteistä merkitystä.

 

Demarit ovat hapantuneet kunnallispolitiikkansa itsestäänselvyyksiin, joita Kansantalon laboratoriossa säädellään entisin, kovin ikääntynein taustavoimin. Pari nuorta on saanut edes sanoa ääneen ajatuksiaan, mutta heistäkin Kansantalo on valinnut vain toisen johtoelimiinsä. Antakaa nuorten rynnistää kerrankin, älkää pidätelkö.

Pilalla ovat Komu ja Basbogakin - virran mukana tuntuvat tunnontuskat pienemmiltä ansaita sievoiset kunnanhallituksen palkka- ja palkkiorahat. Entäpä itse idea - sosialidemokratia - sitä joudutaan nyt etsimään kissojen, koirien kanssa jopa Iitin moottoriradasta ja konkurssikypsistä Lahden omista yhtiöistä. Aatteellista ideaa ei niistä löydä. Kaupungin ainoan ministerin osuus on jäänyt kokonaan käyttämättä - mieshän on mitä fiksuin, kansainvälisin ja taitavin tapaus pitkään aikaan. Ottakaa pian hänet kuultavaksi, vaikuttaviin kaupunkimme tehtäviin, ennen kuin koplanne homehtuu lopullisesti.

 

Kirkolliselle byrokratialle kovin penseänä vuosikymmenten kokemuksista iloitsen silti kristillisten kunnallispoliittisesta aktiivisuudesta, joka Lahteen tulee Nastolan suunnasta. Siellä osataan laittaa asioita oikeaan arvojärjestykseen. Ja miltei hurmaavan eettinen Sonja Falk on yhä sympatiani kohteena puheissaan ja joskus päätöksissään.

 

Kepulaisten pomo-lääkäri on kovin etäisentietävä puheenvuoroissaan, kannanotoissaan, mielipiteissään. Ehkä ajan kanssa hänkin oppii puhumaan meille tavallisille eikä vain kertomalla osaamisensa niin perin kyllästyttävän juurta jaksain - eli viestiä sanottavansa potilaan ymmärrettäväksi. Voi olla, että ympyrät tässä pikkukaupungissa ovat liian pienet hänelle. Ehkäpä jumittuneen lahtelaishallinnon apupuolueena tämä valtuustoryhmä suostuu päätösvalleille päästyään mihin vain.

 

Perussuomalaisten arsenaali alkaa olla vähintään muukalaislegioonan kaltainen - kaikki taistelevat, arpia saaneet, uhmailijat ja toisinajattelevat sinne mahtuvat, kunhan vaan osaavat puhua suomenkieltä eivätkä suvaitse tonteillaan, maillaan, teillään eikä koko maassa muun maan saati rodun kansalaisia. Jotakin suomalaiselle vierasta tässäkin degerenoituneessa kansalaisajatuksessa on - ikään kuin uusi tuore perimä ei voisi notkistaa, rikastuttaa ja täydentää. Entinen persulainen Koskinen näyttää vielä kulttuuriselta herrasmieheltä, mutta hänenkin jaansa ja einsä ovat kovin häilyviä. Nuoriahan tästäkin lahtelaisryhmästä puuttuu.

 

Aaltosen puheenvuorot (joskus myös Korhosen) ovat valtuuston nautinnollista suorapuhetta. Monessa puolueessa Lahden valtuustopenkeissä on jäseniä, jotka tahtoisivat puhua yhtä suoraan ja yhtä selkeästi. Mutta yhteistä rintamaa ei löydy, vaikka samaa mieltä oltaisiin. Puheenvuoroissa vongerrellaan ja kiemuroidaan milloin mitäkin muuta kuin asiaa.

 

Vasemmistopuolueen hieno taitava taiteilija on yhä vieraalla kentällä, kun hän laukoo kantavia mandra-litanioita torjuttujen ja kaltoinkohdeltujen puolesta. Joviaali vanhuudenasiantuntijalääkärimmekin on jo kovin laitostunut menneisiin osaamisiinsa. Nopeasti heidän pitäisi palauttaa Korhonen takaisin riveihinsä: arjen yksinkertaisia ideoita, suoraselkäisyyttä, värin rehtiä tunnustamista tulisi tähänkin puolueeseen taas takaisin - viimeinen hetki alkaa olla, toverit.

 

Uusia voimia estradeille tärkeisiin tehtäviin kaipaamme kaikilta puolueilta. Nuoret alkavat olla meitä opillisesti paljon viisaampia ja nokkelampia, vaikka te valtuutetut ja me viisaat kaupunkilaiset muuta inttäisimme. Missä arvonantonne vanhat ja nuoret toisillenne? Lahti on pelottavan laitostunut heti vaalien jälkeen loksahtamaan reviireihin, joilla valloitetaan lautakunnat ja koko hallintokoneisto entiseen tapaan.

https://www.mediaserver.fi/live/lahti

 

https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

lauantai, 23. tammikuu 2021

HASSIN PAPERI

HASSIN%20PAPERI%203ab.jpg

Taideteollinen korkeakoulu - Antti Hassin teoksena, kannen suunnittelu Kari Lohko

Tuhansien vuosien perspektiivillä lyhyt elämäni pienessä Suomen maassa sen pienessä kolkassa Lahden kaupungissa, kauniin Vesijärven rannassa, satojentuhansien vuosien jääkausien jälkien eli Salpausselän harjanteiden katveissa on pieni, näkymätön siru elämänkulkua. Siihen kuuluu kuitenkin nykyajan kulusta sievoinen määrä erilaista niin sanottuun taiteeseen liittyvää aktiivisuutta. Teatteri on sen päämuoto jo pitkähkössä elämässäni kolmivuotiaasta alkaen, mutta myös kuvataiteen monet tapahtumat, kokemukset, taiteilijat ja henkilöt ovat antaneet elämälle arkeen ja juhlaankin sisältöä sekä elämää suurempaa ajateltavaa.

 

Pari viikkoa ennen joulua 2020 astui ovesta läsnäolosoittopuhelun jälkeen pitkäaikainen tuttavani Kari Lohko. Hänellä oli kädessään kirja, jonka kannesta valaistui suurin valkoisin tikkukirjaimin HASSIN PAPERI. Hän jätti teoksen minulle ja toivoi, että sen luettuani toimittaisin sen luettavaksi myös tuttavallemme Tampereelle.

 

Hassin paperi on harvinainen teos. Sen on kirjoittanut Antti Hassi, Taideteollisen korkeakoulun yksi merkittävistä professoreista ja Taideteollisen koulun yliopistotasoiseksi perustaneista taiteen tulisieluisista suomalaispersoonista, Lahden taidekoulujen ja Lahden Muotoiluinstituutin perustaja ja monessa valtakunnallisessa liemessä liotettu vaikuttava, kärjekäs, aikaansaava monipuolisuus. Tämän Antin kirjan merkitys ja julkaisuajankohta perustuu siihen, että se puhuu suomalaisen kirjoittamattoman sekä vaietun korkeakoulutasoisen kuvataidepolitiikan syyt, syöverit ja tapahtumat puhki, sillä hän on edellyttänyt, että nämä hänen muistiinpanojensa pohjalta kirjoitetut sivut julkaistaan vasta hänen kuolemansa jälkeen. Siitä on kulunut tänään kaksi vuotta.

 

   Martti%20Peipon%20etsauksena.jpg

Kirjoittaja oppilaansa Martti Pentin etsauksena vuonna 1973

Antti Hassi syntyi 28.12.1931 Jämsässä Hassin talon suurilapsiseen perheeseen, tuli ylioppilaaksi vuonna 1951, valmistui kuvaamataidonopettajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta 1955 ja suoritti täydentäviä opintoja Helsingin yliopistossa. Osallistui opiskeluaikanaan taidemaalarina Nuorten näyttelyyn 1953-54, voitti akateemiset kulttuurikilpailut 1955, toimi Lennart Segerstrålen avustajana Noormarkun kirkon alttarifreskon maalauksessa 1956-57, osallistui Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn 1958, Helsingin taiteilijaseuran juhlaviikkojen näyttelyyn ja Suomen taideakatemian 3-vuotisnäyttelyyn 1971 sekä piti kaksi yksityisnäyttelyä Suomessa ja yhden Ruotsissa. Kuvaamataidonopettajana hän toimi Helsingin ja Lapinpuiston yhteislyseoissa, Ressussa, Norssissa, Alppilan kokeilukoulussa sekä viimeksi Jämsän yhteiskoulussa, kunnes siirtyi kuvaamataidonopetuksen yliopettajaksi Taideteolliseen oppilaitokseen 1971.

 

Hassin paperi on kuvaus Taideteollisen korkeakoulun historiasta 20 vuoden ajalta, jotka hän koki omakohtaisesti kolmena eri jaksona: ensin kolme vuotta opiskelijana 1952-55, sitten neljä vuotta elävän mallin ja käsivarapiirustuksen tuntiopettajana 1958-62, josta ajasta oli yhden lukuvuoden yleisen sommittelun apu- ja rinnakkaisopettajana Kaj Frankin peruskurssilla, kun koulu muuttui nelivuotiseksi ja alkoi uudistua. Väliltä puuttuu seitsemän vuoden merkittävä muutosjakso vuosilta 1963-70, jolloin kirjoittaja oli opettajana omassa kotikoulussaan Jämsässä, josta siirtyi suunnittelemaan ja käynnistämään Lahden taideteollista opistoa. Vuonna 1971 kirjoittaja valittiin Taideteollisen oppilaitoksen suurimman pääaineen yliopettajaksi ja uuden korkeakoulun ensimmäiseksi taidekasvatuksen professoriksi vuosiksi 1973-85. Tästä ajasta oli kaksi viimeistä vuotta virkavapaana, jolloin hoiti vain oppiaineensa historian peruskurssit, koska palasi rehtoriksi Lahteen.

 

Vuosina 1983-94 Antti Hassi toimi perustamansa Lahden Muotoiluinstituutin rehtorina ja eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Muotoilun tutkimuslaitoksen suunnittelijana ja johtajana 1995-2000. Päätyönsä ohella hän opetti Yleisradion tv-kuvaajille ja ohjaajille kuvasommittelua ja kuvallista viestintää Helsingin ja Tampereen yliopistoissa, suunnitteli ja käynnisti Suomen ensimmäisen ammattitutkintoon johtavan valokuvaajien koulutuksen ensin Ateneumin iltakoulussa ja sen jälkeen Lahdessa sekä toimi Suomen valokuvataiteen museon hallituksen jäsenenä.

 

 

Pelkästä tuosta elämänpituisesta työtehtäväluettelosta voi jo päätellä, että HASSIN PAPERIn kirjoittaja on taiteessa elänyt kehdosta hautaan.

Hämäläisen Jämsän Hassin kylän 11-lapsisen perheen poikana syntyneen Antti Hassin tapasin vain kahdesti vuosituhannen vaihteessa. Kerran hän oppilaansa Kari Lohkon kanssa astui juuri perheeni muutettua synnyinmäelleni Lahden Pyhättömään, sen entisen osuuskaupan laajaan asuintiloiksi muutettuun asuntokompleksiin ja käyskenteli sen valtavat tilat läpi juurikaan mitään puhumatta, kahvit pöydänkulmalla hörpäten. Toisen kerran 2000-luvulla äkkäsin hänet Teatteri Vanha Jukon hienossa Kari Lohkon visuaalisuuden ja äänien kanssa uutta etsivässä teatterikokeilussa jäniksen roolissa. Tällöin Antti Hassi oli ollut eläkkeellä jo pari vuotta.

 

Antti%20Hassi%20kuva.jpg

 

Nyt HASSIN PAPERI on ollut käsissäni kuukauden. Sen luettuani nautin sen totuudellisuudesta, suorapuheisuudesta ja kirjoittajansa vankasta asiantuntemuksesta, perustellusta mielipiteestä sekä tavasta seisoa aina ajatustensa takana ketään mielistelemättä tai ketään kunnioittamatta pelkän aseman vuoksi. Vain tieto ja asiantuntemus tulevat tässä teoksessa keskeiseksi sanomaksi. Tämän kirjan yksi suuri ansio on myös tuoda julkisuuteen Suomen 1970-luvun poliittisen liikehdinnän vaikutus taide-elämän korkeimmantason opetukseen ja erityisesti siitä todellisesta taustatyöstä, joka virallisessa historiankirjoituksessa on jätetty kokonaan pimentoon.

 

Teos sisältää valtavan määrän yksityiskohtia, toiset sivut ovat niin pientä pränttiä, että jos koko teos normaalikirjasinkoolla julkistettaisiin, arvelisin sen sisältävän vähintään neljäsataa sivua. Kuvia ja päätösasiakirjoja on mukana lukemattomat kymmenet. Siksi yritän varsin maallikkona kuvataideasiantuntijana ottaa teoksesta olennaisen tavallisen lukijan näkökulmasta.

 

Mehän saamme kaiken tiedon - myös taiteesta - yleensä mediasta, netistä ja lehdistöstä. Nykyisin tieto on keskittynyt muutamaan lehtikonserniin. Helsingin Sanomat ja Iltasanomat on tämän Hassin paperin tarinoiden pääaasiallinen lehdistömedia ollut koko ajan.

 

HASSIN PAPERI on 125-sivuinen opus taistelua taiteen asiantuntemuksen ja stalinistisen opiskelijaliikkeen herruudesta taiteen korkeakoulupolitiikassa ja erityisesti Taideteollisen oppilaitoksen yliopistotasoiseksi Korkeakouluksi muuttamisen perusteista, sisällöstä, opetuksesta ja sen tasosta.

 

Sellaiset politiikan tekijänimet kuin Johannes Virolainen, Kalevi Kivistö, Pirkko Työläjärvi, Paavo Lipponen, Mauno Koivisto, kirjoittajan veljentytär Satu Hassi ja monet muut aikalaiset pyörivät kirjan sivuilla mitä mielenkiintoisimmissa yhteyksissä asioita päättämässä, sekoittelemassa ja joskus harvoin jopa selkeyttämässä.

Tämä vuodatukseni poimiikin kirjasta vain eräitä pikkudokumentteja siksi, että itse ja te ymmärtäisimme, miten pienistä detaljeista, suhteista ja antipatioista suuret asiat lopulta syntyvät ja kehittyvät.  Enkä voi olla syntyperäisenä lahtelaisena kertomatta yhtä merkittävää osaa kirjasta, sen kuvaamaa Lahden Muotoiluinstituutin sijaa ja osuutta Antti Hassin, tämän harvinaisen taitelijapersoonallisuuden rikasmutkaisessa elämänpolun matkassa.

 

Merkittävä aikalaiskulttuuri 1970-luku toi tulleessaan politiikan kaikkiin taiteisiin laaja-alaisena spektrinä. Kirjallisuus, musiikki, teatteri ja kuvataiteet löysivät uudenlaista voimaa alakulttuurisesta, kansanomaisesta tavasta tuoda poliittista vasemmistolaista kulttuuria kansan ja myös taiteen sekä tieteen keskuuteen. Kuuluisat, Suomea yhä maailmalla edustavat taideteollisuuden nimet Wirkkala, Sarpaneva, Frank olivat näissä kahinoissa Taideteollisen oppilaitoksen opettajina ja rehtoreinakin juuri ennen stalinistien varsinaista invaasiota. Ja nuo alussa luettelemani valtion pääpoliitikot silloin ja heidän jälkeensä myös laista ja asetuksista päättämässä, osin usein itse edes asioiden todellisesta tilasta tietämättä.

 

Nyt 1970-1990 puhuttiin taistolaisuudesta (Taisto Sinisalon nimeen) ja stalinistilaisista, joiden Hassin paperissa todistetaan saaneen kaiken taloudellisen tuen suoraan Neuvostoliiton KGB:n soluttautumistaktiikan tuloksena. Tausta-ajatuksena oli valloittaa kaikki pienen Suomen yhteisöt ja opiskelijajärjestöt soluttautumalla niihin persoonattomina yhdistysten ja firmojen sekä erilaisten järjestöjen hallintoon - ja tehdä todellisina stalinistisina taistolaisina kommunismin Suomen vallankumous. Stalinistien muistamme jakaneen koko suomalaisen kommunismin kahtia juuri Neuvostoliiton panssarien vyöryessä 1968 Tsekkoslovakiaan: kaikki muut poliittiset puolueet ja ryhmät Suomessa tuomitsivat miehityksen - mutta stalinistit puolsivat miehitystekoa.

Stalinistinen invaasio alkoi täysin voimin pureutua korkeakoulujen hallintoon, kun opetusministeri Johannes Virolainen oli loihtinut maahamme mies ja ääni -periaatteen. Päältä katsoen se on kaavoihin jymähtäneessä hallinnossa mitä tervetullein demokraattinen periaate. Mutta kun hallinnon kaikkiin tasoihin ja intressipiireihin professoreista ensimmäisen vuoden opiskelijoihin saakka tätä periaatetta sovellettiin, stalinistinen myyräntyö alkoi nopeasti tuottaa vaikuttavia tuloksia. Muutamassa vuodessa taidekoulutus sai stalinistisen leiman, mikä johtui opettajakunnan valinnasta, johon vaikutti ratkaisevasti koko ajan paisuva oppilaskunnan erilaisten yhdistysten edustus hallintoelimissä. Siihen ei siis tarvittu suinkaan taiteellista orientoitumista vaan ainoastaan valtapyrkimys. Lopulta korkeakoulun monen oppilaan, opettajan, yliopettajan, professorinkin taskussa oli useamman puolueen jäsenkirja - tarkoituksellisesti sitä tarvittaessa vaaleissa vilautettavaksi.

Kulttuurivihkot on yksi merkittävin osa julkisuutta tässä taistolaisten valtaaman ylioppilaselämän valtataistelussa.*** Ne jäivät pitkäksi aikaa hallitsemaan stalinistisella voimallaan ja aktiivisuudellaan suomalaista kulttuurikeskustelua, sillä uusi taiteilijasukupolvi vaati muutosta ja se muutos tulisi suoraan politiikasta. Nuori kulttuuriradikaalijoukko kattoi kaikki taiteenlajit ja valtasi niiden koulutuksen sekä myös journalistikoulutuksen yliopistoissa. Valtaaminen vaikutti nopeasti myös mediaan: Helsingin Sanomien ja Yleisradion toimittajat olivat 1970-lukua lähestyttäessä valtaosaltaan taistolaisia, kuten Hesarin päätoimittajan sivuilla Olli Kivinen hämmästyneenä itse totesi. Taidehallinnon puolella Taideteollisen koulun/ Taideteollisen korkeakoulun oppilaskunnan TAOS-julkaisu Perspektiivi pyrki jatkuvilla kannanotoilla vaikuttamaan taistolaisuuden hyväksi.

***TOKYO =Taideteollisen Korkeakoulun ylioppilaskunta - perustettiin 1961 ja lakkautettiin 2010.

 

  RINGPORTTI%2022.12.jpg

Yllä oleva Perspektiivi-lehden sivu 63 on viimeisiä taistolaisten esityksiä kaataa Taideteollisen korkeakoulun rehtorinimitys. Kuvassa saa yksi tämän kirjan  kokoajista Kari Lohko niskaansa stalinistit heitä vastustavana TaiK:n oppilaana puolustaessaan rehellisiä rehtorivaaleja. Ei tämäkään stalinistien lennäkki osunut kohteeseensa, vaan Kukkapuro valittiin.

 

 

Olarissa kodin keittiön pöydän äärellä 10 minuuttia

K%C3%A4%C3%A4nnekohtia.jpg

Varsinainen HASSIN PAPERI (osa sen sisällöstä alla) hyväksyttiin kymmenessä minuutissa.

Varsinainen%20Hassin%20paperi%20b.jpg

 

Hassin paperi -kirjassa kuvataan tarkoin monia mielenosoitusten variaatioita, kuten 51 oppilaan ryntäystä suoraan Korkeakoulun hallituksen kokoukseen koko huoneen täydeltä myös päivän lehtitoimittajin,  radiotoimittajin, valokuvaajin täyttäen, samoin muutaman aamun häirinnät, joissa koko Taideteollisen korkeakoulun pitkä portaikko oli täyteen oppilaita istumassa kulkutien kokoustilaan, tiedettyään hallituksen kokouksesta ja kuinka Hassin johdolla koko korkeakoulun hallinto marssi läpi barrikadien kokouksensa pitämään.

Yllä oleva Hassin paperi oli salainen ja vain Taidekorkeakoulun hallituksen ja kahden ministerin tiedossa Antti Hassin lukitussa pöytälaatikossa Ateneumin yläkerrassa. Seuraavana yönä se oli jo oppilaskunnan käsittelyssä - pöytälaatikko oli murrettu ja hulinoivaa käsittelyä johti korkeakoulun taistolainen vararehtori Teemu Lipasti.

 

 

Antti Hassi oli toiminnan mies ja joutui perehtymään juuri ajan korkeakouluhallintoon: sitä nuorten voimin toteuttamien ääriliikkeiden heitellessä politiikan pyörteissä ja työskentelemään saadakseen ystäviensä ja opettajakunnan kanssa Taideteolliselle oppilaitokselle Taideteollisen korkeakoulun oikeudet tutkintoineen, opetussunnitelmineen, opetuslinjoineen, valtionapuineen, autonomioineen ja sieltä valmistuneiden ammattilaisten yliopistolliset tutkintovaatimukset aina tohtoritutkintoihin saakka.

Hassin paperissa keskitytään pääasiassa Taideteollisen korkeakoulun tarinaan, ensin sen alkuun, sitten sen myrskyisiin oppilaiden jatkuviin valtaamistapahtumiin, sen sisäisiin taisteluihin, oppilaskuntien hurjiin painostuskampanjoihin professoreita ja rehtoreita valittaessa, taiteen opettajien painostuksiin aina tappouhkauksiin, poliisikuulusteluihin, virkavaalien valitusmaratoneihin, syyteharkintoihin jopa suojelupoliisikuulusteluihin saakka. Varsinainen Taideteollinen koulu sijaitsi toimintayksikköineen ympäri Helsinkiä. Sen hallinnollinen sydän oli kuitenkin Ateneumin taidemuseorakennuksen kolmannessa kerroksessa.

Kun sitten rehtoreita tai professoreita valittiin, nimityskierrokset saattoivat viimein valituksineen tämän mies ja ääni perusteisen käytännön arvaamattomine hankaluuksineen kestää vuositolkulla - oli aihetta puhua täydellisestä korkeimman kulttuurihallinnon kaaosmaisesta elämästä, jonka stalinistinen anarkia oli aiheuttanut soluttautumisellaan.

 

 

Alla viimeisin Hassin taktikoima TaiK:in rehtorivalintoihin liittyvä niitti:

Puhelimessa

 

Paavo%20Lippusen%20puhelu.jpg

Kerrottakoon, että Torsti Laakso ei kuulunut mihinkään puolueseen, mutta pelasi vesipalloa euoroopalaisella huipputasolla samassa vesipalloseurassa kuin Lipponen. Torsti Laakso valittiin.

 

Kuvirtus%20kirjaan.jpg

Antti Hassi antoi arvoa taitavasti ideoiduille ja toteutetuille koulunsa stalinistilaisopiskelijoiden  propagandajulkaisuillekin, kuten tämä.

 

"Kannattiko tappelu taistolaisia vastaan? Yrjö Kukkapuro ja me häntä tukeneet emme tapelleet oman etumme puolesta. Muodostimme vapaaehtoisen rintaman, puolustamaan ajatuksen ja maan vapautta Moskovasta johdettujen kommunistien hyökkäystä vastaan. Muistan, että Yrjö Kukkapuron suostuminen rehtoriksi merkitsi hänelle suurta uhrausta yksityiselämästä, josta jälkipolvien on aihetta häntä kiittää, kuten myös Ritva Niiniluotoa, Torsten Laaksoa ja minuakin.

Yrjö Sotamaa osallistui kamppailuun, ja hänestä tuli voitetun taistelun jälkeen TaiK:in pitkäaikaisin rehtori, joka omassa historiankirjoituksessaan on unohtanut lähimpien edeltäjiensä ja monen muun korkeakoulun hyväksi tekemän työn."

 

Tästä kirjasta löydettävät Antti Hassin tadekäsitykset tähtäsivät taiteellisesti korkeatasoiseen jalostavaan opetukseen, jonka päätehtävänä oli opettaa taideopiskelija ajattelemaan ja myös tekemään. Kaikki opintojärjestelyt ja myöhemmin ihan opetussuunnitelmat oli muodostettava ja loihdittava tyhjästä. Taidekorkeakoulujahan muissa pohjoismaissa on kussakin kaksi kappaletta ja niillä omat profiilinsa ja keskinäiset kilpailuasemansa, Suomessa vain yksi.

 

 

Lahden Muotoiluinstituutin maine

 

"On syytä kertoa lyhyesti myös TaiK:in sata vuotta nuoremmasta Suomen toiseksi vanhimmasta taideteollisen alan koulusta. Se perustetiin Lahteen taidegraafikko Tapani Lemminkäisen aloitteesta.

Lahden taideopetus sai huomattavan lisän, kun vuonna 1971 aloitti toimintansa taideteollinen oppilaitos ja sen yhteydessä toiminut kuvataiteilijoita kouluttava taidekoulu. Taideteollinen oppilaitos siirtyi vuonna 1979 valtiolle ja sen nimeksi tuli Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitos. Siihen sisältyivät kotiteollisuuskoulu, -opisto, -opettajaopisto ja taideteollinen opisto. Vuonna 1980 kokonaisuuteen liitettiin vielä kultaseppäkoulu. Vuonna 1989 oppilaitos nimettiin Lahden muotoiluinstituutiksi. Lahden kaupungin haltuun jäänyt taidekoulu muuttui vuonna 1984 Taideinstituutiksi.

Minut kutsuttiin sen suunnittelijaksi. Aloitin työn 1.8.1970. Koulun toiminta alkoi 22.1.1971. Vajaassa puolessa vuodessa tein opetussuunnitelman, valitsin opettajat ja oppilaat, laadin koululle asetuksen, jonka perustella voin maksaa opettajille parempaa palkkaa kuin Ateneumissa sekä suunnittelin vanhan synnytyssairaalan sekä ISKU:n entisen tehtaan saneerauksen koulun tiloiksi**. Vauhdin mahdollisti Lahden kaupunginjohtajan, entisen sisäministerin ja tulevan valtionvarainministeriön valtiosihteerin Teemu Hiltusen tuki.

**(silloisen Puukaluste-Iskun Savonkadun tehdastilaan, nykyisen Kauppakadun Lahti Energian toimitalon kohdalla)

 

LMI poikkeaa kilpailijastaan TaiK:sta seuraavasti: 1) Lahden koulu perustettiin teollisuuden keskelle täyttämään sen tarpeita, 2) koulu on aina toiminut tässä reaalitodellisuudessa ja sen toiminta-ajatus on kirkas: LMI kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat antaa kosketeltavan ja silmin havaittavan muodon ihmisten tarvitsemille esineille, viesteille ja palveluksille. Motivaatio poistaa kuriongelmat. Muotsikassa opiskelijat tekevät töitä joskus läpi yön. Klo 21 vahtimestari ajaa ulos ne, joilla ei ole yötyölupaa. Oppilaiden käytössä on sauna ja pari kertaa törmäsin käytävällä kylpytakkiin pukeutuneeseen opiskelijaan.

Lahden Muotoiluinstituutin menestyksestä kertovat

  1. Pyrkijöiden määrä, joka yhtenä vuonna oli yli kaksi kertaa suurempi kuin 52 muuhun AKH:n saman alan oppilaitokseen pyrkineiden yhteenlaskettu määrä. Tuolloin LMI:iin pääsi alle 2% pyrkijöistä
  2. Valmistuneiden työpaikat kotimaassa ja ulkomailla
  3. Kansainväliset ja kotimaiset kilpailuvoitot, joiden ansiosta muotoilijoiden kansainvälinen järjestö ICSID luokitteli LMI:n 1980-luvun puolivälissä maailman parhaiden muotoiluyliopistojen joukkoon
  4.  Koti- ja ulkomaisen teollisuuden LMI:ltä tilaamat toimeksiannot, joiden määrä ylitti ja kauan sitten luvun 2000.

 

Kerran Teknillisen korkeakoulun rehtori Jussi Hyyppä toi koko dekaanikuntansa tutustumaan Lahden Muotoiluinstituuttiin. Tervetulotoivotuksessani sanoin: ”Kun olette kaikki teekkareita, teille voi puhua kuin teekkareille. Olette nyt hyvässä koulussa. Jos koulun tasoa mitataan kolmella mittarilla; a) pyrkijämäärällä b) valmistuneiden työpaikoilla ja c) kansainvälisillä palkinnoilla, en tiedä toista tämän alan koulua, joka voittaisi meidät.” Vararehtori Toivo Katila kysyi: ”Mitäs se Taideteollinen korkeakoulu sitten tekee?” Vastasin: ” Sitä minäkin ihmettelen.”

Lahden Muotoiluinstituutin rehtorina pidin tärkeinä kahta asiaa 1) lahjakkaita oppilaita, joita ei koskaan valittu todistusten vaan valintakokeissa osoitetun motivaation ja osaamisen perustella 2) hyviä opettajia, ei välttämättä maan parhaita, mutta ei koskaan maan huonoimpia. Se tarkoitti, ettei yhtään opettajan virkaa julistettu haettavaksi ennen kuin hakijaksi oli tiedoksi ainakin näyttöjen perusteella yksi hyvä. Moni LMI:n hyvä opettaja on ollut opettajana myös TaiK:ssa (mm. T Aartomaa, P Hietanen, P Häiväoja, T Kannel, T Kuha, T Laakso ja T Tamminen. Myös moni LMI:n oppilas on valittu opettajaksi TaiK:iin. Yrjö Kukkapuro on vihkinyt LMI:n päärakennuksen ja pitänyt Lahdessa monia hienoja luentoja."

 

 

Lahtelaisittain kirjassa saavat osuutensa Teemu Hiltunen, silloinen sisäministeri ja myöhemmin valtiosihteeri, Sirkka Lankinen, kokoomuksen lahtelaiskansanedustaja, jolle oli sälytetty puolueensa taidepolitiikan vaaliminen, stalinistinen Lahden Muotoiluinstituutin valokuvauksen lehtori Sakari Nenye, lahtelaisessa ja kansainvälisessä kalustetuotannossa pitkään toiminut sisustusarkkitehti Torsten Laakso (Asko, Lepofin, Skanno Merivaara), josta Hassi viimein leipoi Taidekorkeakoulun rehtorin ja muutama muu Lahden Muotoiluinstituutin opetushenkilö, mutta ne ovat jo toinen luku ja tässä HASSIN PAPERISSA varsin pienten huomautusten veroisia yksityiskohtia.

 

 

HASSIN PAPERI -kirjan lukeneena voin sanoa, että Lahden Muotoiluinstituutti oli Antti Hassin mielikuvituksellinen, mutta toteutunut unelma, taideteollinen koulutussuunnitelma, sen voima ja opetuksen tuottavuus kilpaili Taideteollisen korkeakoulun kanssa, jonka Hassi myös loi. Lahden Muotoiluinstituutin tuhosi Lahden kaupungin ja kuntamme päättäjien ilmapiiri: teolliselle taiteelle ei täällä ole tilaa, teollisuus hupeni tai karkasi työpaikkoineen ja lahtelaista yliopistomaailmaa hallitsi Lahden Muotoiluinstituutin tarkoituksellisessa tappamisessa liian kauan Päijät-Hämeen koulutuskonserni, jonka tohtoritasoiset toimitusjohtaja-auktoriteetit, yksinvaltiaat edustivat autonasentajan ja viemäriasentajien yhteiskunnallisesti tärkeitä alkukoulutuksia, mutta taideteollisuudesta heillä ei ollut pienintäkään käsitystä.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/03/lahden-muotoilu

Antti Hassi oli uskonut, että juuri Ammattikasvatushallituksen kautta Muotoiluinstituutti saisi oppilaille vaadittavat ammattitutkinnot, vahvistetut opetussuunnitelmat, luotettavat koululakien säätämät pätevyydet ammatteihin. Hassi joutui jo eläkkeelle päästyään pettymään - Ammattikasvatushallituksessa päätettiin Lahden päättäjien tavoin, ettei taide ole ammatti. Kuriositeettina tälle päätökselle Eduskunta päätti, ettei Ammattikasvatushallitusta tarvita ja lakkautti sen 1991.

 

Lahden%20muotoiluinstituutti%20aa.jpg

Lahden Muotoiluinstituutti vuonna 2020

 

HASSIN PAPERI

Kirjoittanut Antti Hassi

Kustannus ja toimittajat  Tetta Kannel-Hassi ja Kari Lohko

Artikkelin viimeinen kuva Lahen uutisia -julkaisusta

 

Lis%C3%A4liite.jpg

keskiviikko, 20. tammikuu 2021

Tällaista kuuluu seudun teatteriesityksiin tänään

Paikallinen esittävä taide kuihtuu, koska esitykset on valtioneuvoston päätöksillä määräpäiviin saakka koronan vuoksi kielletty. 

Tiedustelimme lähiaikoina tarjolla olevaa Lahden seudun teatteritarjontaa. Kovin varauksellisia olivat tietenkin vastaukset toteutumisaikatauluissaan. Palaamme lähiseutumme teatteriesityksiin heti, kun niistä on enemmän kerrottavaa.

 

Lahden kaupunginteatteri

Sota%20ja%20rauha%20kuva.jpg

Koronarajoitukset jatkuvat, olemme päättäneet siirtää tammikuiset ensi-iltamme alkusyksyyn. Pahoittelemme tästä mahdollisesti aiheuttamaamme vaivannäköä. Sota ja rauha sekä Kulta, ollaan kotona -esitysten uusista ensi-iltapäivämääristä ja muista yksityiskohdista tiedotamme myöhemmin.

Teatterin kevätkauden näytelmien esitykset on peruttu 15.2. asti. Kevään ohjelmisto ja aikataulut voivat muuttua muidenkin esitysten osalta. Niistä tiedotetaan myöhemmin.

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/

 

Superteatteri

Superteatteri.jpg

Tämän hetkinen suunnitelma on, että Maukka ja Väykkä jatkaa ohjelmistossa heti rajoitusten päätyttyä. Meillä on paljon yksityisnäytöksiä päiväkodeille ja kouluille sovittuna kevääksi, joten niiden aikatauluttaminen menee tässä koko ajan uusiksi.

Samalla teatterissa harjoitellaan päiväkoteihin kiertäväksi tarkoitettua esitystä "Matkalaukkusatuja", josta kerromme myöhemmin lisää.

www.superteatteri.fi

 

Teatteri Vanha Juko

Juha%20Hurme%20bb.jpg

Näinhän se nyt menee. Kuten muutkin teatterit, joutuu Jukokin tekemään koronan vaatimia ohjelmistomuutoksia.

Olemme peruneet esitykset helmikuun loppuun asti.

Juha Hurmeen Miksi ihmisellä ei ole häntää -esityksen ensi-ilta siirtyy ja uusi ajankohta on lauantaina 13.3. 21 klo 19.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/10/koronan-vastalaakkeeksi-teatterista-leppoista-hauskaa

JukoArtin kevään taiteilijan Markku Alhosen näyttelyn avajaiset perutaan, mutta näyttelyä pääsee kuitenkin katsomaan 10.2. alkaen. JukoArt on avoinna keskiviikkoisin klo 15–17 ja torstaisin klo 16–18 lipunmyynninkin ollessa auki. Tilaan pääsee kaksi ihmistä kerrallaan. Muistathan maskin.

http://teatterivanhajuko.fi/

 

Lahden kansanopiston Teatterikoulutus

Kansanopisto%202021.jpg

https://www.teatterikoulutus.fi/

Koulutuksen 1.vuoden oppilaat Teatteri I ehti joulukuussa valmistaa lastenteatteriesitystä, jota esitetään helmikuussa osana lasten talvikarnevaaleja.

Tänään heillä alkaa kevään pääproduktion valmistaminen Elina Kilkun ohjauksessa. Tämä ykkösten ensi-ilta on perjantaina 19.3.21.

Koulutuksen 2.vuoden opiskelijat Teatteri II alkoi joulukuussa mm. valmistaa musiikkiteatteriesitystä, jota esitetään tosin vasta huhtikuussa.

Sitä ennen heillä on tammi- ja helmikuussa yhteiskurssi Teatterikorkeakoulun kanssa. Siinä syntyvät pienryhmien esitykset ovat Helsingissä Teakilla helmikuussa, mutta niihin ei taida montaa katsojaa mahtua.

 

HUOMAA:

Kasnanopiston%20kuunnelma.jpg

Viime keväänä valmistui kuunnelma, jota voit kuulla oheisesta linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=1G4oZ33934w

 

Lauantainäyttämö on siirtänyt Päällystakki-näytelmän loput esitykset ensi syksyyn.

P%C3%A4%C3%A4llystakki%20kuva.jpg

Lähiseudun kesäteatteriesityksistä Lahen uutisia kertoo vasta niiden varmistuessa.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

sunnuntai, 17. tammikuu 2021

Sinut Sään kanssa

Kotona pakkasten kiristellessä niin, ettei ihan kaikilla celsiusasteilla uskalla ovesta kuin kurkistaa, tai ikkunasta Suomen talven keskellä pelkkää vesi- ja räntäsadetta päivätolkuin seuratessa tulevat koronauutisten lisäksi television ruudun takaa jo sinuiksi ja päiväntutuiksi aikamme luotettavimmat ja seuratuimmat suomalaiset profeetat.

 

Anniina%20Valtonen.jpg

Kuten Anniina, joka ainakin minut valtaa ylivoimaisen luontevalla kasvojensa valoisuudella ja varsinkin käsiensä lähes pantomiimitaiteellisilla hartioista sormenpäihin saakka kiehtovilla karttaloihdinnoillaan. Hänet toivoisin ruutuuni syväuraiset otsakurttuni suoristamaan ja oikein vaikkapa omin tv-aikatauluin ilmoitettuna viestimään useasti päivässä  - milloin  Anniina taas on vuorossa säätä meille povaamassa. Eivät pakkaset ja räntäkeliloskat enää tunnu miltään, kun Anniina-tuttavamme niistä luontevasti hymyten valistaa. Hieman väittelen vaimon kanssa vain hänen viimeisestä ennustushetkensä päättävästä hymystä - aito vaiko käsketty.

Entäs Kerttu sitten - hän tahtoo olla jo niin varman rutinoitunut, ettei virkkeiden lopuista saa aina selvää, vaan koko ennustus pitäisi samalla tekstittää. Hänen esiintymisessään on mielenkiintoni keskittynyt muuhun kuin säätietoihin - oikean käden suvereeniin liikkeeseen kartalla, nimenomaan siinä, missä hän salamana nappaa kätensä juuri rauhaisesti osoittamastaan kohdasta pois - hänen nopeutensa tahtoo olla ylittämätöntä. En oikeastaan kuuntele enää hänen puhettaan, vaan seuraan miten tuo oikea käsi voi olla niin näkymättömän nopea.

 

Matti tuo asiallisen kapeilla huulillaan säätietouden huippukuivaksi, välttämättömäksi, vakavaksi, uskottavaksi ja luotettavaksi tietoasiaksi. Ei haittaa, vaikka hänestä ei huumoria, saati hymyä tihku. Kiinnostavinta onkin kielitieteellisesti ja puheopillisesti, kuinka monta kertaa hän säätuokioesitelmässään käyttää ennustuksessaan ilmaisuja -  näin ollen, näin muodoin, aiemmin ja bravuuriaan paikka paikoin. Siinä joutuu taas alakoulun yhteenlaskuharjoitukset mieluisaan kertaukseen.

 

Joonaksen vuorolla itse ennustuksen sisältö selviää myös hyvin. Hänestä välittyy jotenkin niin innostunut ja luonnollinen asiallisuus, joka katsojiin miltei tarttuu. Ehkä eniten kuitenkin kiinnittyy huomio hänen nykyaikaisiin - nykyisin muodikkaisiin - pikkutakkeihinsa, jotka ovat taatusti pari numeroa liian pieniä, vaikkei mies olekaan mikään tuhti tai jättiläinen. Jotakin hauskan rentoa se kuitenkin miehestä ja hänen ominaislaadustaan viestii.

 

Anne tv-kasvona on itse miellyttävyys: sopivan lämmin alttovärinen äänimateriaali, luonteva ja konstailematon puhekielen taituri, taitava katsekontakti saa meidät katsojat seuraamaan ja asioiden painotukset antamaan ennustuksille äärimmäistä, turvallista luotettavuutta. Kartallakin hän on kuin kotonaan. Joskus hän joutuu pitemmän säätekstin suoltamaan kiireellä, joka tuntuu jo katsojalle ajateltavaksi saakka - miten sää voikaan olla lähipäivinä niin monenlaista tässä pikku maassa. Hänen sukunimensä kanssa on myös haastavaa yrittää lausua se edes itselleen ääneen oikein - saati vaimolle.*

Ylen%20s%C3%A4%C3%A4tieteilij%C3%A4t.jpg

Seijaa, sääennustajien esimiestä emme enää aikoihin ole nähneet tv-ruudussamme. Ylen meteorologeja* sijaistavat Heikkilä, Hoikkanen, Karusto, Nyman, Suorsa, Vähämäki eivät vielä ole sinut kanssamme, vaan muistamme heidät vasta sukunimiltään.

* Sanat Borgström ja meteorologi ovat niin hauskan haasteellisia yrittää suustaan tuottaa sujuvasti säällä kuin säällä.

https://yle.fi/saa/ylen_meteorologit_ja_palaute/7019793

 

Lis%C3%A4liite.jpg

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com