tiistai, 7. huhtikuu 2020

VIISKULMAN TAIDE

Viiskulman%20taidekilpailu.jpg

 

Pitkän elämäni aikana olen jostakin erityisestä lipsahduksesta saanut nauttia taiteesta ja tuottaa sitä jo kolmevuotiaasta alkaen. Sanalla taide olen elämäni varrella nähnyt ja kohdannut taidemaalareita, kuvanveistäjiä, laulajia, tanssijoita, näyttelijöitä, kirjailijoita, lausuntataiteilijoita, taikureita, sirkusartisteja, muusikkoja, orkestereita, teattereita, filosofeja, arkkitehtejä, toritaiteilijoita, kriitikoita, professoreita ja näiden tuottamaa taiteellista työtä - taideteoksia. Taiteilijapersooniin olen saanut ystävystyä, taiteilijayhteisöihin tutustua sekä myös olla monenlaisissa yhteisöissä jäsenenä mukana.

 

Suomalainen yhteiskunta arvottaa taiteen yhä urheilumaisesti voittaja-statuksella – järjestämällä erilaisia kilpailuja taiteenharjoittajien kesken. Myös muistomerkkien tai julkisten tilojen suunnittelun toteuttamisessa käytetään sanaa taidekilpailu.

 

 

 

Lahden julkiset tilat ja paikat alkavat täyttyä kehnotasoisista veistoksista, joiden mittasuhteet ja tarpeellisuuskin ovat kyseenalaisia. Sairaalanmäen leikkipuisto sekä sen viereisen entisen lapsenpäästörakennuksen edusta ovat malliesimerkit taiteeksi sanotusta epätaiteesta. Sen syntyyn ei ole vaikuttanut taiteen tuntemus tai taidekilpailujen palkintotuomaristot, vaan lahtelaisten tarve ilmaista kiitollisuutta sotiemme ja niiden seurausten tärkeille henkilöryhmille - suomalaisille naisille.ja sotainvalideille.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2008/05/patsastelua-ja-sananvapautta

 

 

 

 

Lahden museot, PL 113, 15111 Lahti, Lahti (2020)

 

Viiskulma

 

Nyt kuuluu kuitenkin toinen ääni kaupungin sivistysmenojen budjettikelloista.

 

 

Lahden kaupunki ilmoittaa - kuka lie aloitteen tekijä ja rahojen löytäjä - kaupungin nettisivuilla uudesta sivistystoimialan rahalla kustannettavasta taidekilpailusta.

 

Kun tarkoin lukee kilpailuilmoituksen, nyt tuhlataan 50000 meidän veronmaksajien euroja. Pääasiallisina kilpailun vastuuhenkilöinä ovat taidekilpailu-ilmoituksen allekirjoittaneet kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala ja aluemuseotutkija Elisa Lindell.

 

Jutussani pari viikkoa sitten tasavertaisuuden päivänä todistin, miten naisten ja miesten tasa-arvoisuus todellisuudessa Lahdessa ei toimi, vaan kaikki keskeiset kaupungin virat ovat luisuneet miehille. Nyt totean tämän kilpailun kohdalla olleeni täysin väärässä. Taidekilpailun palkintoraatiin on nimittäin nimetty yhdeksän henkilöä, kaikki naisia. Kaikenlaisia ammatteja edustava naisleegio on nyt ryhtynyt pohtimaan ammattinsa ja palkintojuryn arvovallan voimalla, mitä tuolle muutaman aarin kokoiselle, liikenteeltä suljetulle kadunpäädylle pitäisi tehdä. Kaksi ei-lahtelaista - palkintoraatiin kuuluvat kuvanveistäjät - on onneksi ainakin töittensä ja ammattitaitonsa perusteella eurooppalaista taiteentuntemuksen huippua.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/03/naistenpaivana-2020

 

 

Kilpailussa haetaan pysyväluonteisia teosehdotuksia Lahden Viiskulman aukiolle, joka sijaitsee Vesijärvenkadun, Kirkkokadun ja Päijänteenkadun rajaamalla alueella.

Kesällä 2021 Lahdessa avautuu uusi taide-, juliste- ja muotoilumuseo LAD. Museo sijoittuu Päijänteenkadulle Lahden Mallasjuoman vanhaan tehdaskiinteistöön ja sen yhteyteen rakennettavaan uudisosaan. Lahtelaiset sanovat Ladia Malskiksi.

Lue linkistä kilpailun kaikki tiedot:

https://www.lahti.fi/palvelut/aluehankkeet/ydinkeskusta/viiskulman-taidekilpailu

 

 

 

Kilpailuohjelman esittely on kuitenkin kovin virheellistä, se ei tunne Lahden karttaa eikä maisemakorkeuksia. Seuraavassa vain muutama huomio:

 

Viiskulman aukion taideprojekti on osa keskustan kehittämistyötä sekä taide-, juliste- ja muotoilumuseo LADin toteutusta. Teknisen ja ympäristölautakunnan kokeilupäätöksessä 27.3.2018 § 48 on Viiskulman aukio esitetty taidekohteeksi, joka johdattaa kulkijoita taide-, juliste- ja muotoilumuseo LADiin.

Lahdessa ei edes esikaupunkien asioista päätetä mitään, jollei sitä perustella keskustan kehittämisellä. Toriparkki, Aleksin muuttaminen yksisuuntaiseksi, Ranta-Kartanon keskustaa eheyttävä vaikutus ym. ovat kuuluja, kiistanalaisia ja keskeneräisiä kymmenillä miljoonilla toteutettuja saavutuksia.Hokemasta on tullut tyhjäsisältöinen, jolla koko kaupunkia jatkuvasti myllätään ja hyvää toimivuutta vaikeutetaan. Hektisyys ja arvaamattomuus on Lahdelle erittäin ominaista. Sama koomisuus ja tyhjänontto sisältö on sanayhdistelmällä Euroopan vihreä pääkaupunki Lahti - sen nimeen kaikki kelpaa nykyisin lahtelaispäätösten perusteluiksi. Tulos on sitten ihan eri asia.


 

Viiskulmaaa.jpg

Museolle johtavaa Päijänteenkatua kehitetään lähivuosina uuden museon tarpeet huomioiden. Viiskulman aukio toimii keskeisenä kulkuväylänä LADiin.

Viiskulma ei voi olla keskeinen kulkuväylä Päijänteenkadulle, jonka itäpäähän se sijoittuu: Viiskulmaan ei pääse moottoriajoneuvoilla tai joukkoliikennevälineillä, sillä kulku Viiskulmaan Vesijärvenkadulta on kokonaan suljettu. Sen sijaan Päijänteenkadun toiseen päähän, Lahdenkadun risteykseen sijoittuu pääasiallinen kulkuväylä Lad-museolle. Eri asia vielä on, miten tämä komean puistomainen kapea katutila, Päijänteenkatu, soveltuu liikenneväyläksi.

 

 

Viiskulmasta on tavoitteena muodostaa viihtyisä taideaukio osaksi Lahden taideakselia, joka alkaa Matkakeskukselta ja seuraa Rautatienkatua.


viiskulma%201.jpg

Viiskulma:  Vesijärvenkadulla ajaa auto, kolme betoniporsasta sulkee moottoriajoneuvoilta pääsyn alueelle .

Taideakselia korostavassa tekstissä unohdetaan, että Rautatienkatu seksikauppakeskittymineen, muutamine seinämuraaleineen sekä Lanun aukion ympäri vuorokauden möyryävine ja kiroilevine oluen juojineen päättyy pohjoisessa paljon ennen Viiskulmaa Kirkkokatuun ja Kirkkopuistoon. Museokävijän on Viiskulmaan päästäkseen laskeuduttava Kirkkokadun mäkeä alas tullakseen Päijänteenkadulle Viiskulmaan. Mikään taideakseli tuo reitti ei ole. Viihtyisääkään Viiskulmasta ei voi tulla, sillä sitä sivuten, sen ulkopuolella kulkee moottoriajoneuvoliikenteen vilkkaat kulkuväylät kaikkiin pääilmansuuntiin ja viihtymisen estää suuri liikennesaaste meluna ja pölynä.


 

Tarkoitus on, että aukiolle sijoittuva taide loisi paikalle ainutlaatuista identiteettiä, herättäisi kulkijan huomion ja opastaisi heidät Malskille ja museoon.

Malskille opastavaan tehtävään se ei siis sijaintinsa vuoksi sovi kuin kevyelle liikenteelle ja jalankulkijoille.


 

Lahden kaupungin Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman perusteella tulisi myös kaupunkiympäristön kohteissa toteuttaa laatulisää, ns. %-periaatetta. Tässä kohteessa tämä panostus taiteeseen on erityisen perusteltua.

 

Kukkatwer4vehdys%20aio.jpg.

Liisa Ruusuvaaran Kukkatervehdys-veistos voitti julistetun veistoskilpailun viisikymmentä vuotta sitten ja teos toteutettiin varaamalla rakennuskustannuksiin viisi prosenttia taiteelle. Veistoksen  uudelleen pystyttäjät 2019 eivät kuitenkaan ole ymmärtäneet patsaan vaativan ympärilleen muutakin kuin henkilöautoja ja liikennemerkkejä.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/11/mesenaattien-itsekorostuksen-sivistymattomyytta

 

Tuo prosenttisääntö taiteelle on ollut voimassa jo yli viisikymmentä vuotta Lahdessa - ei se ole Arkkitehtuuripoliittisen uuden ohjelman keksintö. Tuo viisi prosenttia saadaan Viiskulman kohdalla kieron ovelasti hoitumaan heittämällä tulevana kesänä 900000 lisäeuroa Päijänteenkadun kunnostamiseen (kunnostussummasta tuo 50000 euroa maksava Taidekilpailu on melko tarkkaan juuri tuo 5%).


 

Malski-museon avautumisvuonna 2021 Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki, European Green Capital, ja näin ollen teosehdotuksen tulee ottaa ympäristönäkökulmat huomioon.

Liikenteen solmukohdassa tämä tuhannen neliön suuruinen, kivetty ja asfaltoitu, monin liikennemerkein, infrastruktuuriverkostoihin liittyvin kiintein putkin ja betonirakennelmin varustettu alue on vähintään suuri haaste liikennesaasteisessa ja erittäin rauhattomassa sijaintikohdassa.

 

Viiskulma, kuten tiedetään on yli seitsemänkymmentä vuotta ollut lahtelaisten ongelma. Tosin viime vuonna sen koristeeksi hiabit nostivat valtavat jättimäiset kukka-astiat. Viimeksi kun siihen hamuttiin taidetta, se tehtiin jo valmiilla betonimohkuranappuloilla, joita jäi jouten Sibeliustalon tilapäisen parkkipaikan järjestelyissä. Hieno muka tuli, mutta tarpeeton rahallinen uhraus ja toimimaton kaikin puolin. Viiskulma on ollut alkuaan kaupungin irtolaisten, päihteiden, naiskaupan ja suoranaisen viinatrokauksen ja sutenöörien oiva lahtelainen maamerkki.Sittemmin hippiajan Negrita-baari ja sen seuraajakapakat muuttivat monen lahtelaisnuoren elämänsuuntausta. Ja ajan henkeen nykyisin sen läheinen Kirkkopuisto on huumepiikittäjien moderni, oiva ympäristö.

 

 

Täällä Lahdessa kaupunginjohtaja alkaa itse kerjätä valtiolta rahaa koronaepidemian kuluihin. Iitin kahden miljoonan hintainen moottoriratakroisosmöhläys, Euroopan ympäristöpääkaupungin valtavat kustannukset ja Lahti-konsernin jatkuvat henkilötyövoimasatsaukset erilaisiin vihreäkaupunki-projekteihin vievät veroäyrimme, saati oikein hienoista hienoimman Euroopan ympäristöpääkaupunkisäätiön perustaminen Lahteen. Niistä on puuttunut vain se tärkein, asukkaiden luottamus, keskinäinen yhteisöllisyys ja aito vastuu toisistamme.

 

Viiskulman taidekilpailusta paljastuu kaupunkimme johdon ymmärryksen vajavaisuus, näkemyksellinen köyhyys ja toissijaisuus yhteisen inhimillisen, terveydellisen ja sosiaalisen elämämme kannalta. Kulttuurin rahoittaminen julkisista varoista perustuu kulttuuriperinnön varjelemiseen ja kulttuurin elävänä pitämiseen, mutta poikkeusoloissa sitä ennen yhteiskunta tarvitsee ne elävät ihmiset.

Viidelläkymmenellätuhannella eurolla olisi Lahdessakin monia henkiä ja kaupunkilaisten elämää pelastava merkitys nyt - ja taiteen vuoro vasta sitten moraalimme säilyttämiseksi.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

lauantai, 4. huhtikuu 2020

Kulttuuri tekniikalla karanteenissakin haltuumme

Taide ja kulttuuri elävät koronan varjossa sitkeän toiveikkaasti omaa elämäänsä. Pienen haastattelukierroksen perusteella taiteen tekijät eivät hellitä pandemiataudin alla, vaan kulttuuria ja taidetta pursuaa kaikin muodoin ihan tälläkin hetkellä ja lähitulevaisuudessa. Otan pienen otoksen tähän juttuuni lähinnä lahtelaisen näkökulmasta.

 

On totta, että ammattitaiteilijoiden ja taidelaitosten töiden vakiinnuttamisen mahdollistamiseksi on voimassa kunnallisia ja valtiollisia työehtosopimusjärjestelmiä, lakeja ja asetuksia ja myös erillisiä palkkasopimuksia. Yleensä niitä noudatetaan nytkin, mutta esimerkiksi Lahdessa käydään neuvotteluja joidenkin työaika- ja lomajärjestelyjen poikkeuksien toteuttamiseksi. Nämä asiat selviävät tämän huhtikuun loppuun mennessä.

 

 

Lahden kaupunginteatteri

 

Juliste%20syksy%202020%20teatteri.jpg
 

Teatterinjohtaja Ilkka Laasonen summasi teatterin tämänhetkisen tilan ja työnkuvan seuraavasti.

Kevään viimeiset jaksot teatterilla harjoiteltiin hyvin pienillä kokoonpanoilla, mutta turvallisuuden vuoksi ei ole ollut enää mieltä jatkaa näyttämöillä. Onneksi jotain voi tehdä: näyttelijöillä on musikaalin stemmaharjoituksia etätyönä (heille on tehty säestysnauhat). Myös tekstien kanssa on pystytty tekemään jonkin verran töitä kotona.

Lavastamo, puvusto ja esitystekninen henkilöstö on nyt rakennushommissa, tarkoitus on saada syksyn esitysten ylöspanot valmiiksi. Myynti ja hallinto hoitaa kevään peruuntuneiden esitysten lippurumbaa, tekee takaisinostoja tai vaihtaa lippuja syksyn lahjakortteihin; siinä onkin melkoinen urakka, jossa menee kesään saakka.

Markkinoinnissa tehdään syksyn ohjelmalehteä ja valmistaudutaan kevään suururakkaan eli nettisivujen uusimiseen. Elokuussa esittelemme teille hienot, uudet nettisivumme. Bongaa teatteri myös katukuvassa!

Suurin muutos on lomien ja harjoitusten siirrot. Poikkeuksellisesti pidämme vuosilomat ja rästivapaapäivät huhti-toukokuussa ja tulemme takaisin töihin jo keskellä kesää.

Harjoittelemme heinäkuun helteillä aluksi syksyn myöhempiä ensi-iltoja Saituria ja Kultarintaa ja heinäkuun loppupuolelta alkaen alkusyksyn ilopilleriä Katto-Kassista ja upeaa suurmusikaaliamme Jekyll&Hydeä. Näin meillä olisi mahdollisuus säilyttää syksyn ensi-illat nykyisillä paikoillaan, olettaen, että epidemia on keskikesään mennessä ohi.

Olemme ideoineet myös kuvattavaa materiaalia eri foorumeille. Tulette yllättymään lähipäivinä!


 

 

Monet Lahden seudun teatterit siirtävät kesäohjelmasuunnitelmiaan ja aikataulujaan.

 

Ainopuiston%20teatteri%202020.jpg

Orimattilan kesäteatteri siirsi vuodella teatteritarjontansa. Useat yhdistyspohjaiset teatterit tekevät muutoksia aikatauluissaan - arvelen myös Ainopuiston teatterin joutuvan ainakin muuttamaan suunnittelemiaan ohjelmistoaikatauluja.

https://www.ainopuistonteatteri.fi/

 

Ammattiteatterillisesti toimiva Teatteri Vanha Juko pystyy pienellä henkilökunnallaan harjoittelemaan lähes täydesti jo nyt syksyn Seitsemän Veljestä -juhlaohjelmaansa.

http://teatterivanhajuko.fi/

 

Ehkäpä Pesäkallion kesäteatterikin lähietäisyysmääräyksiä noudattaen saa ensi-iltansa laillisin lähietäisyysharjoituksin valmiiksi, koska se on vasta juhannuksen jälkeen.

https://www.pesakallionkesateatteri.fi/

 

Koko perheen Superteatteri ilmoittaa kaiken taiteellisen ohjelmiston käynnistyvän vasta syksyllä.

http://www.superteatteri.fi/

Nastolalainen Pisarateatteri tekee Kiven Nummisuutarit uskossa, ettei koronaa enää keskikesällä olekaan.

https://pisarateatteri.fi/

 

 

 

 

Sinfonia Lahti

 

Sinfonia%20Lahti%202020.jpg


 

Orkesterin intendentti Teemu Kirjonen kertoi Sinfonia Lahden harjoittelevan normaalisti tulevan syksyn ohjelmistoa - etäharjoitteluna.

Orkesterin soittajataiteilijat myös näyttävät oheisesta linkistä, miten nykytekniikalla jokainen soittaja etätyöpisteessään kotona soittaa oman stemmansa ja sitten instrumenttien soitot yhdistetään. Näin syntyy kuultavaksi ihan siedettävää soittoa.

https://www.youtube.com/watch?v=Sh1L-8T5hu0&feature=emb_logo

 

Muitakin Sinfonia Lahden esityksiä on kuultavissa oheista linkkiä tarkemmin selattuanne. Myös levytyksiä on valmistunut.

 

 

 

Kirjastot

 

Lahden%20kaupunginkirjasto.jpg

Lahden pääkirjasto ja asiakaspalvelu on toistaiseksi suljettu.

 

Kirjastomme uunituore johtaja Salla Palmi-Felin ei uskaltanut vastata kirjastohenkilöstön työjärjestelyasioihin vielä mitään. Entuudestaan me käyttäjät tietenkin tiedämme, että loputtomasti töitä riittää aineiston järjestelyissä, ja uuden aineiston liittämistä lainaston nettijärjestelmään, hyllystöön ja eri kirjastopisteisiin.

 

Oodin%20striimi.jpg

 

Maksuttomina etäpalveluina monet kirjastot muiltakin paikkakunnilta voivat tyydyttää myös lahtelaisten tarpeita verkkolähetyksinä..

Otan sen vuoksi esimerkin pääkaupunkimme Oodin nettipalveluista, striimauksista, joissa on erilaisia ohjelmia - myös lapsille.

Esimerkiksi:

Jenni Isotoff lukee Kukan unelma -kirjaansa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastostriimissä maanantaina 6.4. klo 11-11.30. Katso livenä: https://www.helsinkikanava.fi

 

 

Taidemuseot

 

Taidemuseoista joustavimmat kertovat merkittävimmän suomalaistaiteen virtuaaliaineiston olevan netissä yleisön nähtävänä. Henkilökunnilla - museoista riippuen -  on monenlaista näyttelyiden suunnittelua, aineiston kunnostusta, hankintaa, konservointia ja esilleripustamistehtäviä riittävästi. Lahdessa ei ole taidemuseota.

 

Ateneum%20kuva.jpg

 

Ateneum

Kansallisgalleria

 

 

Ateneum.jpg

 

Museonälkäisille oheistankin todellisen taidemuseon - Ateneumin - linkin.

Se kertoo esimerkillisesti, miten Ateneumin näyttelyihin voi nyt täydellisesti uppoutua tutustumaan myös verkossa.

 

https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/

 

 

 

Kyn%C3%A4%202.jpg

 

Kuluva huhtikuu on kunnan ylläpitämissä palveluissa virallisesti kuu, jonka loppuun mennessä on pidettävä sovitut lomat ja lomajärjestelyt sekä myös neuvoteltava ja sovittava niiden järjestelyt taas seuraavan vuoden, vuoden 2021 huhtikuun loppuun saakka.

Vakituisen henkilökunnan ja myös tilapäisen työntekijäjoukon kanssa on edellisen vuoden kaikki lomajärjestelyt hoidettava siis kuluvan huhtikuun loppuun mennessä. Samoin poikkeavat järjestelyt työnantajan (Lahti konserni) kanssa on juuri kuluvan huhtikuun loppuun mennessä saatava sovituiksi.

 

Varsinaiset palkkaussäädökset, työsopimukset, valtiontuet ja kunnan avustukset määräävät lisäksi paljon julkisen taiteen esittelymahdollisuuksia, vaikka kaikkein määräävin nyt on koronaepidemia, sen voima ja kestoaika.

 

Tee%20lista-l%C3%A4himm%C3%A4ispa%C3%B6b

 

Lis%C3%A4liite.jpg

perjantai, 3. huhtikuu 2020

Tietokone tai läppäri karanteenikavereinamme

 

Ne, jotka meistä ovat tottuneet tietokonetta näpyttelemään ja käyttämään, eivät aina tahdo muistaa, että niiden juttujen, uutisten ja tarinoiden linkeistä pääsee karanteenin alakulosta edes hieman elämän makuun. Tässä ensimmäiset vinkit:

 

 

Vakiolinkki varmaksi omavalintaiseksi viihtymiseksi on vaikkapa suomalaiset elokuvat. Kun semmoisen linkin tästä alta linksauttaa, avautuu hetkessä YLE Areenan television kuvatarjonta valtoimenaan. Sitten ei tarvitse kuin kuvaa näpäyttää ja vielä toisen kerran nuolesta valitsemaansa elokuvaa näpäyttää ja viihdetuokio tai tunti parikin vierähtää.

 

Kotimaiset%20elokuvat.jpg

 

https://areena.yle.fi/tv/program/30-494

 

Taitavimmat osaavatkin saman linkin siirtää televisionsa hakuun ja katsoa haluamansa sieltä kenties sopivamman kokoisena karanteeniviihdykkeenä.

 

Lahen uutisia -toimitusta on pyydetty kaivelemaan lähimenneisyydestä juttuja, joilla vieläkin olisi mielenkiintovoimaa saada hymykuopat poskillemme..

Tässä linkki yhteen vanhimmista vuodatuksistani - se liittyy myös Lahden nykytilaan, sen jatkuvaan Ranta-Kartanofarssiin ja myös viikonvaihteen jälkeen ilmestyvään vuodatusjuttuuni nimeltä Taide.

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/06/hirrrmuista

 

 

 

Puhu%20kukille.jpg

 

Lis%C3%A4liite.jpg

tiistai, 31. maaliskuu 2020

Kaikki koronan nujertamiseksi

Vain%20ty%C3%B6matka-autoilu%20sallitaan

(Kuvakaappaus YLEn uutisista 30.3.20)

 

Viime perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomessa käynnistyi koko maailman täyttävän pandemian ehkäisemiskeino, jossa pienen Suomen pelkästään yhtä aluetta koskeva matkustuskielto pantiin täytäntöön. Koronapandemian rajoittamiseksi suljettiin koko Uudenmaan maakunnan 1.6 miljoonan asukkaan mahdollisuus liikkua alueen rajojen yli - eivätkä kansalaiset saa ylittää Uudenmaan rajoja kumpaankaan suuntaan muuta kuin kirjallisella dokumentilla matkansa tarpeellisuuden todistaen. Rajan ylityspaikkoja valvotaan tiukasti poliisin ja sitä avustavien sotilasyksikköjen voimalla. Kaikki maantieyhteydet ja rautatieliikenne tarkistetaan. Uudenmaan liikkumisrajoitus on voimassa ainakin 19. huhtikuuta saakka. Rajoitusten tarkoituksena on hidastaa epidemian leviämistä Suomen koronavirustartuntojen polttopisteestä Uudeltamaalta muualle Suomeen.


Uusimaa%20a.jpg

 

Yllä eilen 30.3. koronatapaukset Suomessa - Uudellamaalla niitä on ylivoimaisesti eniten - lähes 900.. Vertaa - Päijät-Hämeessä  tänään yhteensä 31 tartuntatapausta.

 

 

THL

Taulukkoa.jpg

                      1.4.2020               Testattuja 24200                 Koronatapauksia löytynyt     1446

                                    2.4.2020                Testattuja  25400                Koronatapauksia yhteensä 1518  kuolleita 19

                      3,4,2020                Testattuja  26500                 Koronatapauksia yhteensä  1615  kuolleita 20

                                   4.4.2020                Testattuja  29000                 Koronatapauksia yhteensä  1882  kuolleita 25

                     5.4.2020                Testattuja  33700               Koronatapauksia yhteensä  1927  kuolleita 28

                                 7.4.2020            Testattuja  34900               Koronatapauksia yhteensä   2308     kuolleita  34

 

  Hallitus.jpg

Valtioneuvosto eli Suomen hallitus kokoontui eilen maanantaina klo 15.00 päättämään uusista rajoitteista ja vanhojen rajoitusten pidennyksistä tai tiukennuksista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Poikkeustilaa varten säädetyn erityisen Valtalain käyttöönottamisella hallitus pystyy tässä tilanteessa nopeasti päättämään merkittävistä ratkaisuista..

Tänään tiukennetuista rajoituksista laaditaan asetukset. Luettelona rajoitukset ovat seuraavat:

 

1. Hallitus antaa eduskunnalle ravintoloiden, kahviloiden ja anniskelupaikkojen sulkemista koskevan asetuksen. Sulkemisen tarkoituksena on suojata väestöä ja turvata yhteiskunnan toiminta. Aukiolon rajoittaminen alkaa 4. huhtikuuta 2020 ja on voimassa toukokuun loppuun asti. Kuitenkin ruoan ulosmyynti ravintoloista on mahdollista.

 

2.Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen rajoituksia tullaan jatkamaan kuukaudella 13. toukokuuta saakka eri kouluasteilla. Opetus hoidetaan edelleen pääasiassa etäopetuksella.

Tämä voi vielä jatkua pidempäänkin. Hallituksen mukaan opetuksen poikkeusjärjestelyjä varaudutaan jo jatkamaan lukukauden loppuun asti, jos epidemian rajoittaminen sitä vaatii.

Ylioppilasjuhlien järjestämisten siirtämiseen varaudutaan.

 

3. Hallitus aloittaa valmistelut pohjois- ja länsirajaliikenteen (nyt suljettu muulta paitsi työmatkaliikenteeltä) rajoituksien tiukentamiseksi epidemiatilanteen vuoksi. 


 

4.Yli kymmenen henkilön ryhmien kokoontumisrajoituksia ja yli 70-vuotiaiden liikkumisrajoituksia jatketaan 13. toukokuuta saakka. 


 

5. Näytteenottoa ja testaamista koronavirustapausten selvittämiseksi ja epidemian hillitsemiseksi lisätään ja määrätään, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on testattava aina, jos on pienikin epäilys sairastumisesta.


 

Sanna%20Marin%2030.3.20.jpg

Seuratessani eilen yli seitsemän tuntia asiaa kokoustaneen hallituksen viisikon tiedotustilaisuutta TV-uutisien erikoislähetyksestä, olin entistä luottavaisempi sen jämäkkään toimintaan, miltei yksinomaan terveysasiantuntijoiden kanssa käymiin perusteellisiin neuvotteluihin ja niiden pohjalta tehtyihin päätöksiin.

Ne rajoittavat kansalaisten perusoikeuksia perustuslain vastaisella poikkeuksellisella tavalla, mutta niitä on jokaisen kansalaisen kuitenkin helppo noudattaa. Pääministeri Sanna Marin on valtiokoneistossamme harvinainen, yhtä aikaa luotettava, asiantunteva, selkeä, johdonmukainen ja sujuva pääministeri - harvinainen lahjakkuus Suomen valtiolle ja meille suomalaisille.

 

Samaan luotettavuuteen ja yhteistyön saumattomuuteen yltää koko keskeinen korona-asioista vastaava ministeriryhmä,  sisäministeri Maria Ohisalo, opetusministeri Li Andersson, valtiovarainministeri Katri Kulmuni ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja vielä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, joilla jokaisella tuntuu riittävän voimia ja paneutumista omien ministerialojensa peruskysymyksiin sekä niiden selvittämiseen kansantajuisesti meille kansalaisille.

 

Markus%20Liimatainen.jpg

 

Myös YLE kunnostautuu televisio-ohjelmiensa selkeydessä ihailtavan ja varman asiantuntevasti. Uutisten ja uutistoimituksen erikoislähetysten anti ja niihin hankittujen asiantuntijoiden panos on maailman huippuviestintää sujuvuudessa, sisällössä ja seurattavuudessa. Ennen muuta Markus Liimatainen ja Marja Sannikka ovat ohjelmien ja keskustelujen vetäjinä oivallisia.

 

PS Uusin tieto päivittyy punaisella tekstillä.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

lauantai, 28. maaliskuu 2020

Kariniemi - harvinaisuus koko maailmassa

Tällä vuodatuksella yritän jälleen kerran kertoa yhdestä lahtelaiserikoisuudesta aivan keskellä kaupunkia - Kariniemestä. Se on paikka, joka kertoo suomalaisen kevään tulleen kaupunkiin linnunlauluin, sini- ja valkovuokoin. Tämä ehjän tunnelmallinen luontopuistoharvinaisuus on tosin useiden vuosikymmenten puristuksessa joutunut kuristamaan kokoaan asutuksen ja teollisuuden hampaissa mäen jokaiselta puolelta..

 

1764500.jpg

Näkymä Kariniemenmäen juurelta Vesijärvelle

 

Se on yhä kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön rauhoittama maailman harvinaisuus, ympärivuotinen luontokokemus. Sen keskiosassa risteilevät alkuperäiset mäen polut, joista osa on kunnostettu kovapohjaisen hiekkaisiksi hienommillakin kengillä ja asusteilla kulkea ja ihmetellä alueen kahta harvinaisuutta - Arboretumia ja Lanun veistospuistoa.

 

1764498.jpg

 Omat kasvot Pikku-Vesijärven peilissä puusta ja Kariniemen rinteeltä katsoen

 

 

Kohti%20Kariniemenm%C3%A4ke%C3%A4.jpg

 

Näkymä Pikku-Vesijärveltä kohti Kariniemeä

 

 

 

Kariniemen arboretum

 

Kun Lahti täytti 100 vuotta vuonna 2005, merkkivuoden kunniaksi perustettiin puulajipolku. Se esittelee puuvanhuksia, jotka ovat seuranneet kaupungin kehitystä jo lukuisien vuosien ajan. Puulajipolku kulkee Kariniemen puistomäellä, jossa voi karistaa jaloistaan kaupungin pölyt ja lähteä retkelle Kariniemen lehtomäkeen ja Pikku-Vesijärven puistoon. Polulla voit tutustua nimikilvin merkittyihin 45 puulajiin, joista osa on luonnonvaraisia ja osa istutettuja. Kulkiessasi puistossa huomaat, että luonnon kauneutta löytyy aivan Lahden keskustan tuntumasta. Puulajipolku kulkee Pikku-Vesijärven englantilaistyylisessä maisemapuistossa, jossa puulajisto on runsas ja alueesta on kehittynyt kaupungin merkittävin viheralue. Kariniemen lehtomäki on kaupunkimetsänä tärkeä osa puulajipolkua. Kariniemenmäen pohjoisrinne ja osa etelärinteestä ovat suojeltuja. Suojelun tavoitteena on huolehtia vallitsevasta luonnosta, koska alueella kasvaa harvinaisiakin lajeja.

 

Kopioi Pro  Puun sivuilta Arboretumin kartta

 

 

 

Lanu-puisto

 

LANUPUISTO.jpg

http://www.phnet.fi/public/rope/lanu2002.htm 

Napsauta yllä olevaa linkkiä - kartta muuttuu interaktiiviseksi.

 

 

Taiteilijaprofessori Olavi Lanun veistospuisto sijaitsee Kariniemenpuistossa luonnon keskellä. Taiteilijan näkemyksen mukaisesti hänen teoksensa sulautuvat luontoon. Näin tapahtuu varsinkin kesäaikana, jolloin rehevä puusto ja pensaisto piilottavat veistokset lehvistön suojaan. Talvella vuorostaan lumi naamioi teokset osaksi luonnon maisemaa.

Aiheet ovat Lanulle tyypillisiä ihmishahmoja, halaavia ja suutelevia pareja tai luonnonaiheita kuten kivi, paju, kiertynyt puu jne. Veistokset valettiin betoniin Renkomäen sorakuopassa. Työläässä ja raskaassa valuprosessissa Lanulla oli apuna Lahden taideinstituutin opiskelijoita. Vaikka jokainen veistos on itsenäinen taideteos, veistospuistosta muodostui kuitenkin ehjä ja yhtenäinen kokonaisuus.

Luonnonpuiston teokset on sijoitettu metsään ja ne on tarkoitettu löydettäväksi sattumalta. Veistosten pehmeä, pelkistetty muotokieli ja harmaa väritys auttavat niitä sulautumaan luontoon. Osa teoksista on saanut sammalpeitettä pinnalleen, mikä on ollut taiteilijan ajatuksenakin. Ympäristötaiteena ne täyttävät omaperäisellä tavallaan julkisen taiteen perinteiset kriteerit: ne muistuttavat siitä, keitä olemme, mistä olemme tänne tulleet ja mihin kuulumme. Kariniemen lehtometsän veistokset ovat viehättäneet kävijöitä positiivisuudellaan, oivalluksillaan, lämpimällä huumorilla ja herkkyydellä.

 

Kirjoitin vuonna 2015 taidemaalarituttavastamme Olavi Lanusta muistokirjoituksen. Olli oli omasta näkökulmastaan aina ensin taidemaalari, vaikka hänen näyttävimmät työnsä voi luokitella lähinnä veistoksiksi.

 

Tässä lukijalleni linkki tuohon Lanun muistoartikkeliin:

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/05/olavi-lanu

 

 

Keskeisenä Kariniemen luontoharvinaisuuden hengen ylläpitäjänä ja sen luonnon vaalijana ovat toimineet Kariniemi-seura ja Pro Puu -yhdistys.

Kariniemenmäen toimivuuden ja vaikuttavuuden pääasiallinen muoto on kuitenkin ollut saada  hiljaisuudessa liikkua tässä puistossa ja sen ainutlaatuisessa luonnossa. Alueelle johtaa myös koko kaupunkia kiertävä Lehmuspolku. Itsekin olen saanut olla vieraiden oppaana Lanu-puistossa sekä muutaman kerran myös taiteilijan omilla opastuskierroksilla.

 

Tässä vielä takavuosilta yksi linkki moniin Kariniemessä tapahtuneisiin kulttuuritempauksiin Kariniemen tunnetuksi tekemiseksi.

 

Lahden Kariniemi sykkii innostavasti 2008

Lahden kaupungissa puhaltavat taas pitkästä aikaa uutta luovan raikkaat teatterituulet.

Teatteri Nuora on rakentanut aivan keskelle kaupunkia, Lahden komeimmalle paikalle, Kariniemen mäelle, sen Lanu-puistoksi nimetylle kävelylenkille valloittavan, vauhdikkaan ja mieltä keventävän interaktiivisen tapahtuman.

1859501.jpg

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2008/08/lahden-kariniemi-sykkii-innostavasti

 

 

1545041.jpg

 

Työaikanani Lahden koululaitoksessa pidin Suomen kevään tulona käyntiä oppilaiden kanssa aamuvarhaisena huhti-toukokuun päivänä klo 3.30 Kariniemessä, sen kiehtovalla Lumo- (luonnon monimuotoisuus) alueella. Tällä rauhoituspäätöksellä suojellulla mäen pohjoisreunalla ovat jo monet sukupolvet käyneet kuuntelemassa kevään tulon aamuvarhaisia lintukonsertteja.

Muistan joskus oppilaiden vanhempien hieman mutruilleen tuon Kariniemi-aamun lähestymistä ja lastensa herättelyä. Mutta oppilaiden muistoissa nuo konsertit ovat jääneet lähtemättömiksi ja useille aikuisina keväisin toistuviksi tapahtumiksi.

Kirjoitin vajaa vuosi sitten 8.6.2019 näkymästä, jonka kohtasin täällä Kariniemen kuuluisassa lintuparatiisimetsässä käytyäni:

 

" Kariniemen luonnonpuistossa: sen pohjoisreunalle oli Lahti Aqua raivannut koko Lahden tärkeimmän lintuparatiisin läpi omalle uudisrakennukselleen huoltotien ja pilannut siten koko harvinaisten lintujen pesimä- ja elinalueet sekä luonnonpuiston luontaiset lahopuiden ja kasvillisuuden tärkeät pieneliöiden ja lintujen elinympäristöt.

 

Kariniemi%201.jpg

Kariniemi%202.jpg

Kariniemen lintuparatiisi tänään. 8.6.2019

Toivon tietenkin, että Lahti saisi arvokkaista luontopuitteistaan kunniaa, mutta sellaisesta, minkä se todella ansaitsee myös meidän kaupunkilaisten, luontoa rakastavien suomalaisten ja itse luonnon näkökulmasta."

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2019/06/lahti-koko-euroopan-ymparistoesimerkiksi

 

Tänä aamuna 28.3.2020 kello 6 lohduton näky oli muuttumaton. Lahti Aquan pystyttämät puomit ovat yhä paikalla. Koskemattomaksi tarkoitettua rauhoitettua aluetta halkoo korotettu kivisoratie. Lintuparatiisin viholliseksi on kohonnut nyt myös melusaaste, joka ympäri vuorokauden täyttää paratiisialueen: Lahti Aquan teknisen uudisrakennuksen ilmastointi huutaa kohisevaa ylä-ääntä täysillä pilaten äänimaiseman. Silti mustarastaat ja sirkut lauloivat sielunsa täyteydestä ja riemusta.

 

 

 

Hell%C3%A4%20kivi.jpg

Hellä kivi

 

Viimeisin uhka Kariniemelle on tullut kuntoilijakansan innosta perustaa Lahteen kuntoportaat – niin kuin jo miltei kaikkialle muualle Suomeen on tehty. Jostakin omituisesta syystä niitä ei luontevasti olekaan ajateltu rakennettavaksi kaupungin urheilupyhättöön, Salpausselän kisamonttuun, jossa niille olisi mainiot tilat ja kuntoilijoiden huoltorakennukset tarjoiluineen.

 

Kuntoiluporrastouhuajien pinttymäksi on jymähtänyt Kariniemi, sen rauhoitettu etelä-länsirinne ja vielä omituisesti kulkien Kariniemen länsireunan kaupunkilaisten omakotitalojen sivuitse niiden tontteja hipaisten.

 

Nuori kadunrakennukseen suuntautunut designer on ne piirtänyt puusta valmistettaviksi, 120 metrin pituisiksi, betonitolpille perustettaviksi, mutkitteleviksi ja vielä äänekkäin metallikaitein varustetuiksi, kaksi ja puoli metriä leveiksi koko rinteen täyttäviksi rakennelmiksi levähdyspaikkoineen .Portaat alkavat mäen alta Vesijärven rannan tasolta ja johtavat kuvassa olevan Hellä kivi -veistoksen jalkojen juureen.

 

Hoitosuunitelma%202019-2024.jpg

Ohessa vain pieni ote Kariniemen hoitosuunnitelmasta

 

Kariniemenpuistolle on tehty vuosille 2019-24 ns. hoitosuunnitelma, joka ainakin luonnonsuojelukohteita tuntevalle on täysin talousmetsäisesti ajateltu. Puuta nurin ja toista ehkä tilalle. Näin on jo osin metsuritilaustyönä jäljestä välittämättä tehtykin.Tässä suunnitelmassa ei kuitenkaan ole pienintäkään mainintaa kuntoiluportaista.

 

Kummallista on myös, että helmikuussa järjestettiin kuulemistilaisuus kuntoporrassuunnitelmista. Sen jälkeen ilmoitettiin, ettei tilaisuus ollutkaan mikään virallinen kuulemistilaisuus. Nyt ovat parhaillaan nämä suunnitelmat kahden viikon ajan nähtävänä ja muistutukset tehtävä viimeistään 1.4.2020 mennessä.

 

Juuri viime kuussa olimme Lahden kaupungin vihertoimen ja Salpausselän luonnonystävien järjestämässä luonto-illassa, jossa pureuduttiin erityisesti kasveihin, haitallisiin vieraslajeihin Lahdessa. Siellä kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoi, että hyvin harvoin hän mistään kaadattaa puita, paitsi jos poliisi puiden vaarallisuuden takia niin pyytää tekemään.

 

 

Asemapiirros%20kuntoportaista.jpg

Asemapiirros kuntoportaista

 

Kaupunginpuutarhuri Kujala vastaa myös kuntoportaiden toteutuksen kokonaisuudesta kaupungin kaavoituskatsauksen mukaan. Hänen vakuuttelunsa eivät ainakaan kuntoportaiden suunnitelmien piirustusehdotuksia tutkittaessa pidä lainkaan paikkaansa. Kuntoportaat on piirretty siten, että valtaosa Kariniemenmäen länsiosaa suojaavista luonnonpuiston puista joudutaan kaatamaan kuntoportaiden tieltä.

 

 

 

Aivan pari päivää sitten koko Suomi jatkoi ihmettelyä koronaviruksen apatiassa ja Ylen TV-uutiset näytti, miten ihmiset silti jaksavat harrastaa liikuntaa. Saimme pelästyä lopullisesti Kariniemen luonnonrauhan tulevasta tuhosta.

 

Uutiset.jpg

 

Pääuutisissa 26.3.2020 (katso linkki alla) näytettiin, minkälaista on kuntoileminen juuri täsmälleen Lahteen suunniteltujen kaltaisissa kuntoportaissa. Miten tällainen meno ja melske sopii suojeltuun, yhteen maailman harvinaisimpaan, rauhoitettuun luonnonpuistoon.

 

Seuraavasta linkistä: kun nuoli tulee esiin, siirry kohtaan 12.0 ja katso uutisia kohtaan 14.0.

 

https://areena.yle.fi/1-50338503

Katkaise lopuksi uutislähetys tv-ruudun oikean yläkulman rastista. Kiitos.

 

 

Kuulutus Kariniemenmäen portaiden puistosuunnitelman nähtävillä olosta

Nähtävilläoloaika 18.3.-1.4.2020

 

PS Sinivuokkokuva kymmeniä vuosia vanha -ei luonnosta poimittuja kukkia

Lis%C3%A4liite.jpg

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com