tiistai, 19. kesäkuu 2018

Lahtelaisten Eesti-klubin kymmenes kevätmatka

 

Lahtelaiset eestinkielen harrastajat tekivät 4.-7.6.2018 jälleen toiveittensa mukaisen kulttuurimatkan Viroon. Matkatoivomuksissa Haapsalun kaupunki, sen kesänkaupunkinen luonto, kesän erikoisnähtävyydet ja palvelut, pitsimaailma ja taidegalleria olivat kohdetoiveina, samoin läheinen luonnonsuojeluharvinaisuus, Vormsin saari merimatkan päässä kokonaisen päivän retkenä toteutui.

 

 

1.

 

Ruokokatto%202018.jpg

 

Tallinnan satamaterminaalilla odotti tuttu (bussijuht) Jaan ja heti 20 hengen joukkomme siirtyi kuuden kilometrin päähän Eesti Vabaöhumuuseumiin - ulkoilmamuseoon. Se on monikymmenhehtaarinen kansallinen aarre, joka parinkymmenen vuoden takaisen kokemuksemme jälkeen on jo täydellisesti uusiutunut, uuden kokemisen arvoinen. Meidän Seurasaaremme on hieman samankaltainen sisällöltään, mutta tallinnalaisten ulkoilmamuseo on varmaan kymmenkertainen monipuolisuudellaan, perusteellisuudellaan, kooltaan ja vaikuttavuudeltaan.

 

Eestin%20kes%C3%A4%202018-ulkooilmamuseo

Eestiläiset perinteiset ruokokattotalkoot

 

Eestiläiseen maaseutuarkkitehtuuriin, perheiden ja kylien elämänmenoon, ammatteihin ja yhteisöelämään, palokuntaan, kyläkauppaan, kalastukseen, viljelyyn, hyötykasvi-istutuksiin saamme lämpimän juurevan pikkukontaktin laajalla museoalueella kävellessämme ja monisatavuotisiin kohteisiin kurkistellessamme. Sankka luonnonmetsä suojaavine korkeine puustoineen ja maisemaan sieltä täältä välähtelevä meri, yllätyksenä ohi kirmaavat kauriit vievät meidät suoraan luontokokemusten ylitsevuotavan monitahoisiin kokemuksiin.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018-ulkoilmamuseo%2

Sepän pajarakennus

 

Eestin%20kes%C3%A42018%20Ulkoilmamuseo%2

Menneen aikakauden edelleen toimiva kyläkauppa

 

Eestikes%C3%A4%202018-ulkoilmamuseo%203%

Palokuntarakennuksen sammutuskalustoa

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018-ulkoilmamuseo%2

 

Käymme vanhauskoisten perinteikkäässä kollektiivisessa asunnossa ja keskustelemme heidän kanssaan, juttelemme sisällä asuintiloissa ja ulkona käyskentelevien kilipukkien kanssa, kyläkaupan myyntitiskeiltä löytyvää historiallisesti ainutlaatuista tuotevalikoimaa hämmästelemme, samoin sepän pajan aitoa esineiden ja työn tunnelmaa, palokunnan käsikäyttöistä toimivaa kalustoa sekä tuulimyllyjen suurta rykelmää, eri puolelta Viroa tänne tuotuina kaiken kansan ihailtavaksi ihastelemme. Tänne tarvitsisi jaksaa tehdä monen vuorokauden retki, saada ja ehtiä nauttia kaikesta kokemastaan ajan ja kiireettömyyden kanssa.

Reilu puolentoista tunnin kävelyretki hengästyttää monilta kohteiltaan, mutta sen palkitsee ulkoilmamuseon keittiön maittava lounas ruumiin, hengen ja fysiikan rauhoittaen.

 

Ruokokatto%202018.jpg

 

 

 

Matka puoliunessa kohti sadan kilometrin päässä odottavaa majapaikkaamme Haapsalun Baltic Hotel Promenaadia antoi lopullisen täyttymyksen.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018-Batic%20Promena

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Happsalu%20hi

 

Eestin%20kes%C3%A4%202018%20Happsalun%20

 

Meri muutaman metrin päässä avautuu ihailtavaksemme  jokaisesta hotellihuoneesta, joka päivä houkuttava lupaus saada kävellä näkymän rantapromenaadia laineiden loiskerytmissä arjen huolet unohtaen. Loistava maisemahotelli, joka viimein auringonlaskulla sulkee meidät pitkään, rauhalliseen uneen.

 

 

 

2.

 

Päivä Haapsalussa, käynti jo monesti koetussa Viron kuullussa pitsimuseossa, vaeltelu Haapsalun eri nähtävyyksissä, vierailu Piispanlinnan raunioissa, kuuluisalla keisarillisella Haapsalun asemalla sekä monet nautinnolliset herkut kaupungin pienissä kahviloissa ja ravintoloissa ryydittivät päivän kokemusannoksen. Kaupungin uusinta viehättävyyttä, lähihistoriatietoutta ja kaunista maisemaa eheyttivät monet sadat valkoiseksi maalatut ja eri asioille tai henkilöille nimikoidut puistonpenkit ympäri koko merellisen, laajan kaupungin.

 

.Eesti%20kes%C3%A4%202018-Happsalun%20ase

 

Haapsalun rautatieasema suurine tiloineen ja laitureineen rakennettiin Venäjän keisaria varten. Kuuluisassa kylpylä­kaupungissa oli viihtynyt hänen perheensä ja koko venäläinen hienosto ja kun sinne saatiin rauta­tieyhteys Pietarista Tallinnan kautta, haluttiin hyvä vastaanotto koko ylhäiselle seurueelle. Laituri­katoksesta tuli 216 metriä pitkä, jotta hallitsijan junan kaikista vaunuista pääsisi sateellakin mukavasti aseman vain keisariperheelle varattuun paviljonkiin

Mutta Nikolai II ei astunut koskaan asemalaiturille. Sen valmistuttua kului vain seitsemän vuotta, kun ensimmäinen maailmansota syttyi ja yksitoista vuotta, kun keisari murhattiin.

 

 

Haapsalu%20ja%20Tsaikovski.jpg

 

Rantabulevardia kävellessäni istahdin kivipenkille - samalla paikalla vaipui aikanaan 1867 Tsaikovski sävellystyöhönsä - ja hänen musiikkinsa soi oikeana äänitteenä penkin luona, vaikuttavan hienoa kulttuuritunnelmointia.

 

 

Evald%20Okase%20museum.jpg

 

Evald Okasen (1915-2011) museon kesänäyttely valottaa keskeisen 2. kerroksensa ja porraskäytävän osalta Okasen monipuolista taiteilijataivalta, häneen piirroksiaan, grafiikkaansa, maalauksiaan sekä taiteellisen työnsä suhdetta vallinneeseen valtiolliseen tilanteeseen. Okas-museo perustettiin Haapsaluun v. 2003 Evald Okasen hankittua museota varten kiinteistön keskeltä kaupunkia.

Okasen valmistuttua vuonna 1940 korkeakoulusta taidemaalariksi ja hänen tiensä Viron Valtion Taideinstituutissa ja viimein neuvostoajan monenlaisissa konjunktuurisissa vaiheissa huipentui SSR:n valtion instituutin professoriksi 1954 ja viimein akateemikoksi. Neuvostoliiton akatemian akateemikon arvonimi avasi hänelle poikkeuksellisen lukuisia ulkomaanmatkoja vuosina, jolloin valtionrajat suljettiin tavalliselle kansalaiselle: 1960-luvun matkat Japaniin, Intiaan, USA:han, Kanadaan, Italiaan. Kreikkaan ja muihin Euroopan maihin olivat hänelle ja hänen taiteelliselle työlleen merkittäviä ajanjaksoja. Okas oli Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston jäsen monet vuodet, vuosina 1963-1983.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Evald%20Okase

 

Evald Okas on yksi Viron monipuolisimmista taiteilijoista. Hän osasi luovia valtiokoneiston likvidointitaipumusten läpi taiteensa ja taiteilijakutsumuksensa avulla. Hänen töitään on kaikissa merkittävissä Viron taidemuseoissa, julkisissa tiloissa, valtion edustustiloissa sekä yksityiskodeissa Virossa ja ympäri Eurooppaa.

 

Nyt esillä olevassa näyttelyssä ihastuin hänen hallittuun, ekonomisen aistilliseen herkkään viivankäyttöönsä, joka hänen piirrostaiteessaan viestii hienostuneesta seksuaalisuudesta elämän voimana.

Okas%20ja%20viiva.jpg

Nautiskelija

 

Toinen Okasen taito on julistaa elämäntotuuksia, joita hän etsauksillaan ja grafiikallaan osasi pelkistää puhutteleviksi ajattomiksi, vääjäämättömiksi ihmiskohtaloiden tilityksiksi.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Etsausakvatun

Erilaiset nuoruudet

 

Kolmantena näen hänet äärimmäisen taitavana taidemaalarina, vaikkapa juuri hänen kalastajakuvansa luovat vahvatunnelmaista, realismista lähtevää inhimillistä väkevää tunnetta.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Eevald%20Okas

Kaksi kalastajaa

 

Viimeiseksi tajusin hänen maailmantuntemuksensa ympäri maapallon tehneen hänestä klassikon, modernin, konstruktiivisen taiteilijan, jonka teos on äärimmäisen ajankohtainen tänäänkin kuvittamaan yhteiskuntaamme ja sen sielunmaisemaa.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20%20Evvald%20O

Kundan sementtitehdas

Eval%20Okas%20-n%C3%A4yttelyn%20juliste.

Evald Okas -näyttelyn juliste, kopio hänen teoksestaan

 

Eesti%20kes%C3%A42018%20Happsalu%20Evald

Evald Okas teki tyttärelleenn Mari Roosvaltiille Ex libriksen. Mari Roosvalt lupasi esitellä meille tämän näyttelyn, mutta hän olikin lähtenyt Tallinnaan.

 

Kesänäyttelyn alakerrassa on ajantasaista kuvataidetta, videotekniikan hauskoja kokeiluja, virolaisten nuorten kuvataiteilijoiden töitä erilaisin animaatio- ja installaatio-tekniikoin ja ylimmässä kolmannessa kerroksessa viehättävät muutamat omaperäiset, värilliset lasitaiteen teokset, visuaalisen taitavasti valaistuina, koristemaisina elementtikokonaisuuksina.

 

Haapsalun%20kukkapuut.jpg

 

Näin kaunis kesäkaupunki näytti kulttuuriset kasvonsa ja saattoi meidät iltapalaravintolan jälkeen paluukävelymme kukkapuisin näyin unten maille.

 

 

 

 

3.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018-%20Vormsin%20ka

 

Vormsi on Viron neljänneksi suurin saari Hiidenmaan ja manner-Viron Haapsalun välissä ja tämänkertaisen kulttuuriretkemme pääkohde. Minkälainen on tämä toiseksi pienin Viron kunnista, jossa vakituisia asukkaita on parisataa. Näin kesälläkin se on luonnonrauhan, luonnonsuojelun, rauhoittumisen, meren ja ystävällisen palvelun suurenmoinen kokemus. Jokaisessa kylässä on esimerkilliset jätteiden lajitteluhuoneet jokaisen saaren asukkaan ja kävijän käytettäväksi.

,

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Kohti%20Worms

Kohti Vormsia

 

Tunnin autolauttamatka modernilla aluksella vei ainutkertaiseen merelliseen saareen 45 minuutissa. Mantereelta saarelle pääsee Reet-nimisellä lautalla Rohukylän satamasta.

 

Worms%20ja%20Meeme.jpg

 

2.

Tässä käymme jo heti tulosataman läheisessä infopisteessä lävitse kartalta kaikki saaren nähtävyydet.  Muutama poiminta ensimmäisen oppaamme Meeme Veissonin vuolaasta tekstistä.

 

Eesti%20%20kes%C3%A4%202018-Vormsin%20ka

 

3.

Asukkaita ja turisteja varten Vormsin kylien välillä kulkee bussi. Reitti on kahdeksikon muotoinen kiertäen kaikki saaren kylät. Kaikki byrokratia ja kunnanpalvelut on yhdessä pienessä kunnan keskipisteessä, Hullon kyläkeskuksessa: koulu, kirjasto, kunnantalo, kauppa, päiväkoti ja käsityöperinnemyymälä sekä mainio Körtsi-ravintola kaikki kävely- ja näköetäisyydellä.

Saarikäyntimme oppaina oli toinen toistaan loistavampia ja luontaisen ystävällisiä persoonallisuuksia: myös kunnanjohtaja Ene Sarapuu, varaoppaana saarenvartija Jonne Berggren, itse 1953 saarella syntynyt. Kaikki puhuivat selkeää vironkieltä.

 

Vierailimme koulussa, jossa koko kunnan kaikki 14 peruskoulun oppilasta ahersivat koulupäivän opiskelussa.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20-Vorms%20koul

Saaren koulu

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Vorms%20laste

Vormsin lastenpäiväkoti

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Vorms%20kaupp

Vormsin kauppa

 

Eestikes%C3%A42018-vorms2%20kunnantupa.j

Vormsin kunnantalo ja käsityömuseo

5.

Pienen byrokratiamittakaavan laajensi nopeasti ajelu polkupyöräilijöille mainiosti soveltuvilla, autoille juuri ja juuri kelpaavilla saaren kapeilla teillä ristiin rastiin, todisti myös sen suuruuden: moneen kertaa sivuutimme saaren Hullo-keskuksen ja meren matalarantaiset, karunkauniit aavat rantanäkymät silmän kantamattomiin kaikkialla, puhutteleva sankka metsä, rannan katajikot ja äärimmäinen rauha ja meren tyrskyjen lumo ovat kenties vielä rikkumatonta koettavaa nykyihmiselle. Valtaosa saaresta onkin luonnonsuojelualuetta.

Vormsin kaksi merenlahdesta muodostunutta sisäjärveä ovat vesi- ja muuttolintojen sekä lintubongareiden paratiisi. Saarella löytää myös kuuluisat virolaiset kämmekkäharvinaisuudet tikankontista alkaen.

 

Eestivormsi%20t%C3%A4ydennyskuva..jpg

Saxbyn rannikkoa

 

 

6.

Saaren historia kertoo sitä asutun 1200-luvulla ruotsinkielisen väestön ollessa saaren keskeistä asujaimistoa.

Kenties puhuttelevin kokemus oli tuolta aikakaudelta peräisin oleva, hiljattain täysin uudistettu Vormsin Pyhän Olavin kirkko hienoine puuveistos-saarnatuoleineen ja harvoine, pelkistettyine merellisine laivakoristeineen ja kynttilälaitteineen penkkirivien päiden harvinaisen kätevin kynttiläkiinnityksin, kirkon ulkoseinäsyvennyksen veistoksin.

 

 

Vorms%20ja%20kirkko.jpg

 

Vorms%20ja%20kirkko%202.jpg

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20pyh%C3%A4n%20

 

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018-vorms%20pyh%C3%

 

Ene%20Sarapuu.jpg

Ene Sarapuu

 

Kirkon läheisyydessä pysähdyttää ainutlaatuinen, merellinen hautausmaa, jossa on säilynyt yli kolmesataa saarelle ominaista 1700-luvulta peräisin olevaa kiviaineista pyöröristiä.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Vorms%20hauta

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018-Vorms%20hautaus

1919 pystytetty muistomerkki Viron Vapaussodassa kaatuneille, ainoita Virossa säilyneitä

 

Ennen toista maailmansotaa Vormsissa asui yli 3000 ihmistä, vironruotsalaisia ja virolaisia. Kalastus, laivatyöt, maatalous, puutarhatuotteet olivat heidän elinkeinonsa, joiden tuotteita myytiin manner-Viroon.

 

Eesti%20kes%C3%A4%202018%20Vorms%20varti

 

4.

Neuvostoaikana saari oli kuudenkymmenen neuvostosotilaan miehittämä, eikä sieltä ollut mahdollista lähteä merelle tai mantereelle. Saarta ympäröi kuusi rannikon vartiotornia näköyhteyksin toisiinsa. Alkuperäisväestö oli paennut II maailmansodan syttyessä Ruotsiin ja osa Suomeen. Saarella on kaksi majakkaa.

 

 

 

Vormsin viimeisin kohokohta oli saaren kalastajien savustetut suuret kokonaiset meriahvenet jokaiselle meistä Körtsin sympaattistunnelmaisessa ravintolan keittössä kypsytettyinä nautittavaksi ja sormin perattavaksi. Menuna nykyihmiselle pullean ruskean tummaksi savustetun meriahvenen syönti on jo kokemus ja nautinnollinen ajatus saaren arkiperinteeseen, puhumattakaan aterian salaateista, kattauksesta, jälkiruokakakusta kahveineen ja erittäin nopeasta ja sydänlämpöisen lämpimästä palvelusta.

 

Vormsista Haapsaluun paluun jälkeen pieni iltalepo hotellihuoneessa täydellisen päivän sinetiksi ja vielä kävely ja viimeinen rippu palvelevaa  haapsaluglamouria: vaatimaton yksilöllinen kasvis-iltapala läheisessä kuppilassa ennen yöunia.

Haapsalu%20krevetid.jpg

Haapsalu krevetid                                                                                           Kuva Tuulikki Mäkinen

 

 

 

4.

 

Eesti%20kes%C3%A4kuu%202018%20-Uuemoisa%

Haapsalun Uuemõisa

 

Kulttuuriretkemme viimeisenä päivänä matkalla kohti Tallinnaa kiersimme ihmettelemässä parin kilometrin päässä Haapsalun keskustasta harvinaislaatuista Uuemõisan rakennusta bussimme ikkunasta katsellen. Kartanorakennuksen historia juontaa jo 1500-luvulta, sen uusklassinen ilme 1800-luvulta ja sen viimeisin muoto siipirakennuksineen 1920-luvulta.

Rakennus on valtava restauroinnin ja kunnostuksen kohde ja oppaamme ihmetteli, millä varoilla työtä tehdään - ohitimme pari työntekijää mõisan sisäänkäynnin luona sen ulkoseinien kivipintaa ehostamassa. Tässä kohteessa ei näy lainkaan  EU-kilpeä, jollainen jokaisessa EUn rahoittamassa kunnostusprojektissa on näkyvissä, havahdutti matkanjohtaja meidät ihmettelemään. Valtavassa rakennuksessa tiedetään olevan hieno valkoinen sali suosittuna konserttien pitopaikkana ja rakennuksessa toimii nykyisin Uuemõisan lastentarha ja alakoulu. Kartanon vasemmalla puolella on yksi Viron suosituimmista piirakkaleipomoista.

 

 

 

Saue%204%202018.jpg

 

Parikymmentä kilometriä ennen Tallinnaa on Sauen kartano, Viron eräs aidoimpia myöhäisbarokkisen rakennustyylin edustajia. Kaksikerroksista aumakattoista kivitaloa juhlistaa korkeampi keskiosa ja latteat pilasterit julkisivulla. Rakennukseen on kulmikkaan muurin avulla yhdistetty vaunutalli sekä aitta, joka muuttaa pääaukion erittäin näyttäväksi. Uljaita olivat myös herrastalon interiöörit, talon alakerta on kaariholvattu, II kerroksen edustustiloissa on barokkityylinen, osittain Ludvig XVI -tyyliin tehty stukko-ornamentti. Värikkäälle tekomarmoritaustalle on sijoitettu kipsikoristeita.

 

Kes%C3%A4208%20Eesti%20Saue%205%20%E2%80

Sauen haltijatar rva Kriisa ja retkemme  primus motor Leili Kujanpää lämpimässä tervehdyksessä

 

Viron Tasavalta lahjoitti kartanon keskuksen Vapaussotaan osallistuneelle ansiokkaalle merivoimien komentajalle Johannes Ermille. Neuvostovallan aikana päärakennusta käytettiin vanhainkotina, sairaalana, konttorina ja lasten päiväkotina. Vuonna 1995 se palautettiin kenraali Ermin tyttärelle, joka myi kartanon Kriisan perheelle.

 

Saue%201%202018.jpg

 

Saue%205%202018.jpg

 

Kes%C3%A42018%20Eestinlukijat%20Saue%206

 

Saue%207%202018.jpg

Lounaspöytämme huipentui kahviin ja kahvipöydän antimiin

 

Kartano toimii konferenssikeskuksena ja juhlavastaanottojen pitopaikkana. Seminaareja ,juhlatilaisuuksia ja vastaanottoja voi järjestää jopa 150 hengelle. Intiimiä tunnelmaa pienemmälle seurueelle tarjoavat takkasali ja vanhanaikainen keittiö. Kesäisin erilaisia ulkoilmatapahtumia järjestetään myös kartanon puistossa.

 

Saue%202%202018.jpg

Sauen kartano on arkkitehtuurimuistomerkkinä vuodesta 1954 lähtien valtion suojelukohde. Kartano valittiin v. 1993 Viron 100 merkittävimmän rakennuksen joukkoon ja sen 14 ha kartanopuisto on luonnonsuojelukohde.

 

 

 

Eesti%20mkes%C3%A4kuu%202018%20Ants%20La

 

Ants Laikmaa syntyi köyhään maanviljelijäperheeseen, jossa oli ennestään kaksitoista lasta. Hän menetti äitinsä jo varhaislapsuudessaan. Hänen taiteilijalahjakkuutensa huomattiin jo varhain.

Tuleva taiteilija kävi koulua Velisessä, Haapsalussa ja Lihulassa. Hän pääsi opiskelemaan maalaustaidetta Düsseldorfin taideakatemiaan vuosina 1891-93 ja jälleen vuosina 1896-97. Laikmaa palasi kotimaahansa ja asettui Tallinnaan vuonna 1899, missä työskenteli taiteilijana vuoteen 1907. Laikmaa suoritti jatko-opintoja Belgiassa, Itävallassa, Suomessa, Ranskassa ja Hollannissa.

Vuonna 1901 Laikmaa oli organisoimassa ensimmäistä virolaisen taiteen näyttelyä, joka pidettiin Tallinnassa. Seuraava näyttely oli vuonna 1907 Tartossa. Laikmaa oli myös perustamassa Eesti Kunstiseltsia, Virolaisen taiteen seuraa.

 

Eestin%20kes%C3%A4%202018-Ants%20Laikmaa

 

Eesti%20kes%C3%A4kuu%202018%20-Ants%20La

 

Laikmaan kotimuseon opas 2018.jpg

Laikmaan kotimuseon opas Eha Nõmm osasi lyhyesti ja tehokkaasti kertoa olennaisen Laikmaasta, hänen kotimuseostaan, perhesuhteistaan ja panoksestaan itsenäisen Viron kuvataiteen yhtenä perustajana.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ants_Laikmaa

 

 

Paluu laivaterminaaliin ja lähtöhalaukset Leili Kujanpäälle hienoista retkipäivistä. Kaikkiaan neljän päivän kulttuurianti oli upea parin ensimmäisen päivän myrskytuulisen meren ärjyessä omalla voimallaan hatut ja päähineet ilmoihin heitellen ja kahden viimeisen päivän syleillessä sitäkin auvoisemmin luontoa ja historiallisia ihmeellisyyksiä mielensopukoihin syvälle taltioiden.

perjantai, 15. kesäkuu 2018

Komea näyttely ja sen puheet

Punavankien muistomerkki, hahmot.

Vuonna 1978 oli kulunut 60 vuotta sisällissodasta ja Lahdessa Fellmaninpuistossa paljastettiin merkittävä, valtakunnallinen veistos, Erkki Kannoston hieno ja puhutteleva Punavankimuistomerkki. Läsnä oli yli 30000 suomalaista, paikalla useita kuusikymmentä vuotta aikaisemmin vankilassa kuolemantuomiota odottanutta kansalaista.,

Kuvanveistäjä Erkki Kannoston (s. 1945) laaja elämäntyönäyttely Lahden taidemuseossa kertoo hänen pitkän taiteellisen uransa vaiheista. Lahden Punavankimuistomerkin tekijä on Lahden ja sen historian sielukas, elämänläheinen tulkki. Vertaansa vailla oleva teos ja sen pysähdyttävä sanoma vie lahtelaisen kerran jos toisenkin vuosittain teoksen äärelle.

Lahden taidemuseon näyttely valottaa tänä vuonna 40 vuotta täyttävän muistomerkin valmistumishistoriaa ja esittelee Kannoston uraa, hänen monipuolisesti käyttämiään tekniikoita ja materiaaleja: akryylireliefejä, pronssiveistoksia, teräs- ja vaneriteoksia, terrakottavateja, puupiirroksia, lasiveistoksia, ryijyjä ja mitaleita.

Erkki%20Kannosto4.jpg

Erkki%20Kannosto%203.jpg

Erkki%20Kannosto%202.jpg

Ihminen on aina ollut teosteni lähtökohta. Ihmisenä oleminen, kosketus ja vierellä kulkemisen aiheet eivät ehkä ole kaikkein muodikkaimpia, mutta aikaa ne kestävät ja se on minun mittarini”.

Kannostolle kuvanveisto on tapa katsoa maailmaa. Hetkiä elämästä -näyttely on taiteilijan itsensä kuratoima ja siksi se onkin niin harvinaisen sisältörikas, ajatuksia täynnä, levollisesti hengittävä, ajatteluttava. En silti voi olla kiittelemättä amanuenssi Tuija Vertaisen avustavaa osuutta töiden hallitussa ripustuksessa.

Eilen näyttelyn virallisissa avajaisissa yleisöllä oli nautittavana intensiivisen kiinnostavia, elämänläheisiä, todellisia oikeita, rehtejä ja realistisia puheita. Niistä vastasi ennenkaikkea taiteilija itse, joka kertoi taiteilijataipaleensa alusta, 14-vuotiaana raskaaseen metallityöhön perehtyneen pojan työhön paneutumisesta, hitsausammatista tuloksena hengitysteiden turmeltuminen jo 16-vuotiaana ja tietenkin kaikenlaisesta taideopiskelusta, työväenopistossa, monen tunnetun taiteilijan opissa, Pariisin oppiajoista ja viimein lopullisesti ihmiseksi kasvamisesta valmistaessaan merkittävää Lahden punavankimuistomerkkiä, ihmisellistä sanomaa ja sen oikeutusta julistavan teoksen.

 

Erkki%20Kannosto%20ja%20ty%C3%A4r.jpg

Toinen hieno puheenvuoro tuli kuvanveistäjän tyttäreltä, joka kuvasi isäänsä ihmisenä, suoranpuhujana, teeskentelemättömänä, pokkuroimattomana taiteilijana, jota koko perhe ymmärsi ja jonka perustukena perheenäiti oli ratkaiseva Erkki-isän taiteen syntymiselle, jatkumiselle ja kasvamiselle merkittävään taiteen yhteiskunnalliseen vaikuttaja-asemaan.

Virallisen paperinmakuisen ja kovin minäkeskeisen avauspuheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau.

Hauskuutta ja mahlaista elämänväriä toi tilaisuuteen taiteilijan kutsuma muusikko Mikko Helenius, joka kaksirivisellä soitellen virallisten puheiden välissä hauskoja ihmisellisiä lauluja väkevästi tulkiten sähköisti koko näyttelyn entistä raikkaammaksi ja kiihkeän elämänmakuiseksi.

 

Lahden taidemuseo

Hetkiä elämästä - Erkki Kannosto

Teoksia kuudelta vuosikymmeneltä -näyttely 15.6.-12.8. 2018.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

Artikkelin kommentit tarkastetaan 17.6.18

torstai, 14. kesäkuu 2018

Taide elää

Lahen uutisia on pyrkinyt koko ilmestymisaikansa löytämään kaupungista taiteen pienetkin uudet siemenet. Kaupungin pidemmälle, ammatteihin asti ulottunut taideopetus on tahallisesti lopetettu. Lahdesta on tullut pelkkä insinöörien, suuruudenhulluuden, turhanrakentamisen ja kunnallispolitiikan maailmanvalloituksiin uskova epärealistinen, henkisesti ja taloudellisesti pahoinvoiva, hyvälle ja tasa-arvoiselle eri ammatteihin tähtäävälle koulutukselle vieras kaupunki.

Lahden kaupungin lukioihin valittiin ensi syksyksi lukiokoulutusta aloittamaan yhteensä 610 oppilasta. Jotakin sivistynyttä on kunnallisbyrokratia joutunut säilyttämään vasten tahtoaan: kahden lukion taideopetuksen. Tänäkin vuonna niihin on opetusministeriö opetushallituksen päätöksellä suonut yhteensä 66 aloituspaikkaa.

 

 

On siis syytä luetella taidelinjojen pääsytutkinnon läpäisseet ja 14.6.2018 julkaistut ensi syksyn oppilaspaikkojen onnelliset haltijat:

 

 

Tiirismaan%20musiikkilinja.jpg

 

 

Tiirismaan lukion

MUSIIKKILINJALLE valitut opiskelijat

1 Badi Ndema, Marcellin
2 Engstrand, Ella Maria
3 Honkanen, Senni Aurora
4 Hovén, Aada Katariina
5 Huovinen, Alina Sayaka Kirsikka
6 Ilmavalta, Manta-Maria Vilhelmiina
7 Jokinen, Eveliina Iida Johanna
8 Kallio, Jenna Adelina
9 Kettunen, Joona Iisakki Kristian
10 Kiema, Neonilla Ellen Amalia
11 Kiurula, Merika Emilia
12 Kuikka, Martta Edith Amanda
13 Kujala, Joona Benjamin
14 Kylen, Wera Aino Amanda
15 Kärnä, Annika Maria Hannele
16 Lahtinen, Lilli Eveliina
17 Lavi, Urho Kuutti Ilmari
18 Malaska, Tiina Leea Katriina
19 Mannerkivi, Leea Kristiina
20 Nykänen, Antti Nestori
21 Ojanen, Katariina Emilia
22 Porali, Jalmari Akseli
23 Puttonen, Liidi Lempi-Inkeri Matintytär
24 Ranki, Samuel Niklas Santeri
25 Rautio, Venla Annamaria
26 Saarinen, Kerttu Lotta
27 Talasranta, Elli Ilona Ilkantytär
28 Vepsäläinen, Taavi Ernesti
29 Vihervuori, Saana Ventla Vanamo
30 Vilander, Saimi Iris Emilia
31 Virtanen, Helmi Ilona
32 Vornanen, Sara Elisabeth
33 Väli, Merilin

+2 opiskelijaa, joilla ei ole nimen julkaisulupaa

 

 

Kan%20naksen%20katutaidetta.jpg

 

 

Kannaksen lukion

KUVATAIDELINJALLE valitut opiskelijat

1 Ahokas, Jesse Oliver
2 Granroth, Sonja Katariina
3 Hatanpää, Jeanette Nicole
4 Helminen, Anni Kristiina
5 Jokinen, Camilla Sara Wilhelmiina
6 Järvinen, Janette Nea Kristiin
7 Karppinen, Ella Meeri
8 Kemppainen, Heidi Maria Annikki
9 Lantta, Iina Julia
10 Levänen, Saga Anna Sofia
11 Lindholm, Mette Katariina
12 Lipsanen, Anni Katriina
13 Mykrä, Vilma Ilona
14 Niemelä, Anna Isabella
15 Niemi, Sirius
16 Nieminen, Elisa Aleksandra
17 Nisula, Nuppu Ida Raakel
18 Nylund, Venla Olivia
19 Ojanperä, Sara Joanna
20 Parikka, Pipsa Anniina
21 Puhakka, Elise Ulriikka
22 Raunio, Onni Eemeli
23 Rekola, Ella Riina
24 Rekola, Niina Rilla
25 Ryyppö, Janita Sylvia
26 Salmi, Sirje Aida Kristiina
27 Salonen, Ronja Helena Aurora
28 Sihvo, Emmi Aurora
29 Toivonen, Cecilia Tuulikki
30 Utriainen, Miisa Katariina
31 Väärä, Wilma Sofia Kristiina

Taide elää!

 

Lis%C3%A4liite.jpg

maanantai, 11. kesäkuu 2018

Vuodet vierii

Vuodet%20vierii%2011.6.1958.jpg

Ensirakastuminen Kolilla 11.6.1958 

 

Lis%C3%A4liite.jpg

sunnuntai, 10. kesäkuu 2018

Uuteen käytäntöön

LAhden%20vesitorni-normal.jpg

Miksi lahtelaiset eivät pääse enää omaan vesitorniinsa?

 

Lahden hieno ja näkyvä vesitorni on ollut jo pitkään jokaisen aitolahtelaisen hampaankolossa. Me lahtelaiset ja vieraamme olemme jatkuvasti ihailleet sen olemassaoloa. Meistä sadastakymmenestätuhannesta lahtelaisesta arviolta vielä 35000 on kokenut aikakauden, jolloin tuo vesitorni maksullisine hisseineen oli meidän kaikkien käytettävissä: siellä tornin pikkukahvilassa katsella yhdessä toispaikkakuntalaisten tai ulkomaisten vieraittemme kanssa kaupunkiamme ja sen hienoa, vetovoimaista luontokokonaisuutta.

 

Martti%20Lipponen.jpg   Jouni%20Lillman.jpg

Martti Lipponen                                    Jouni Lillman

 

Lahti Aqua on 100% Lahden kaupunkikonsernin omistama osakeyhtiö. Sen toimitusjohtaja vaihtui kesäkuun alussa. Yli 15300 €:n kuukausipalkkaa saanut Martti Lipponen eläköityi ja tilalle valittiin Jouni Lillman, joka ennen toimitusjohtajavalintaa toimi saman yhtiön teknisenä johtajana. Lillmanin palkkaa emme tiedä, se on yhtiösalaisuus.

 

Ainolan huvila Jalkarannassa on jäänyt vähälle käytölle.

Kuva Juha Peurala

Lipposen aikana monia henkilökohtaisia etuja kuten lisäsopimuspalkkausta tuntui hänelle itselleen löytyvän. Yksi kuuluisimmista kiistakapuloista oli Lahden museotoimen varjelema Lahden pohjavesialueella sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas Ainolan kiinteistö, jonka Lipponen yhtiölleen osti ja saneerasi arvottoman moderniksi rantahuvilaksi. Sen nykyinen käyttö ei ole meidän kaupunkilaisten julkisessa tiedossa. Toinen yhtiön monopolihallintatapa oli ostaa Lahden Vesitorni köyhältä Lahden kaupungilta ja saneerata se oman yhtiön käyttöön.

 

 

Meitä kaupunkilaisia edustaa Lahti Aquan päätöksissä seitsemän valtuutettua

Lahti Aquan hallitus

Puheenjohtaja Kari Lempinen,    varapuheenjohtaja Hannu Rahkonen

Lahti Aquan 11 henkilön nykyisessä hallituksessa on meidän kaupunkilaisten edustajina seitsemän poliitikkoa: Ville Lahtinen, Hannu Rahkonen, Harri Rummukainen, Maarit Tuomi, Neea Similä, Anita Kokkonen ja Kari Lempinen. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja on Kari Lempinen, tätä ennen Alettin Basboga, Martti Heino sekä Pekka Oinonen ja Ilkka Simolin. Kahden viimemainitun aikana toimitusjohtajan palkka nousi pilviin.

 

 

Lahden näkötornin lähitaustaselvittelyä

 

1. Vielä 2014 yritimme selvittää Lahti Aquan monopoli-asioita pyytämällä kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirtaa niitä selvittämään pitkänäperjantaina 2014:

 

Jyrki%20Myllyvirta-normal.jpg

Jyrki Myllyvirta

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/04/kaupunginjohtajan-piinapenkki

 

 

 

OSAKEYHTIÖ MYLLYVIRTA

Olette profiloitunut osakeyhtiö-kaupunginjohtajaksi ja johtanut virka-aikananne kaupunkimme organisaatiorakennetta tarkoituksellisesti monien kymmenien osakeyhtiöiden ulospääsemättömään viidakkoon. Yhtiöittämisessä ja kilpailuttamisessa meidän kaupungin veronmaksajien arjen ja käytännön edut katoavat johtaen kaupunkilaisen kannalta heikkoon, asiakaskielteiseen palveluun, salattuihin päätöksiin ja valmistelun demokratian ulottumattomiin, sekä ratkaisut kaupunkilaisille kalliiseen byrokratiaan.

11. Miksi lahtelaiset eivät enää pääse katselemaan kaupungin upeita maisemia ja esittelemään vierailleen kaupunkiamme, kahvittelemaan ja kokoontumaan omaan vesitorniinsa? Sen on ominut omaan hallintaansa ja sisustanut loisteliaasti omaksi juhlimistilakseen meidän veronmaksajien täydellisesti ylläpitämä vesiyhtiömme Lahti Aqua ja vain yhtiöt saavat sitä maksusta Lahti Aquan oman yksinvaltaisen harkinnan mukaan vuokrata. Minne demokraattinen päätösjärjestelmämme tällä kohdalla on kadonnut? Emmekö me kaupunkilaiset, jotka yhtiötä verovaroin ja vesilaskumaksuin ylläpidämme, ole tasa-arvoisia asiakasosapuolia tai yleensä minkään arvoisia?

 

Kaupunginjohtaja Myllyvirran vastaus:

 

"Yksi kysymys koski Lahden vesitornin käyttöä. Se on Lahti Aquan vastuulla. En tiedä, millä perustein ja koska on luovuttu vesitornin yleisestä aukiolosta, mutta on vaikea kuvitella, että siellä voisi taloudellisesti ylläpitää yleisölle avointa kahvilatoimintaa. Tila, hissit ja sijainti eivät siihen oikein sovellu. Tilauskäytön rajaaminen pelkästään yrityksiin on seikka, jonka perusteita voin tiedustella."

 

Mitään muuta vastausta emme asiasta koskaan Myllyvirralta saaneet.

 

 

Alettin Basboga

 

2. Myös Alettin Basbogaa yritimme v. 2015 saada selvittämään asioita: kunnostetussa Vesitornissa käynti tuolloin ja nykyisin on mahdollista vain maksukykyisille yrityksille, jotka valitsee Lahti Aquan hallinto hakemuksesta. Basboga sähköpostivastauksessaan kieltäytyi yhtiösalaisuuksiin ja yhtiölakiin vedoten puuttumasta Lahti Aquan käytäntöihin.

 

 

LAhden%20vesitorni-normal.jpg

3. Nyt olisi jälleen lahtelaisuuden paikka, päättäjien luoda mahdollisuus lahtelaisten edes muutaman kerran vuodessa saada vierailla tuossa kaupunki-identiteettiämme hallitsevassa hienossa näköalakohteessa.

Löytyykö tasa-arvoiselle asukaskohtelulle vielä sijaa Lahden päätäntäkoneistossa?

Lähetän tämän artikkelin niiden tuhannen vakiovilkaisijan lisäksi myös Lahti Aqua -yhtiön uudelle toimitusjohtajalle ja yhtiöpäätöksiä tekevän hallituksen jäsenille.

 

"Ethän empine...äänestä Lempine" oli jo edellisissä kuntavaaleissa Kari Lempisen (dem) hauskan vetoava vaali-iskulause. Toteutuuko se nyt vastavuoroisesti myös käytännössä kiinnostavan lahtelaiskohteen avaamisessa kaikkien kaupunkilaisten tasa-arvoiseksi tutustumismahdollisuudeksi?

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com