torstai, 12. joulukuu 2019

Ronja Ryövärintytär

Ronjakuvakirjaminja.jpg

Yksi lahtelaisen teatterinäytäntövuoden 2019-20 tapaus tulee olemaan ensi helmikuussa 2020 ensi-iltansa saava Teatteri Vanha Jukon ja Lahden kansanopiston Teatteri II:n yhteistyössä tulkitsema Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär.

Jukon Markus Karekallas ja Jaska Teuri sekä Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen vastuuopettaja, ohjaaja Timo Raita valottivat muutama viikko sitten infotilaisuudessa esityksen syntyä.


Juko%20ja%20karekallas.jpg

Esityksen ohjaaja Markus Karekallas vaikutti sopivan salaperäiseltä, niinkuin Ronja Ryövärintyttärestä puhuttaessa aina pitääkin olla. Hän oli innostunut Jukon ja Kansanopiston yhteistyöstä, josta hänellä on jo aikaisempaa kokemustakin, ja tietenkin itse vahvasta tarinasta, josta hän lupasi äärimmäisen jännittävän teatteriesityksen. Sen aihepiiri on vakava, sillä se käsittelee monella tavalla myös kuolemaa. Siksi ikäraja katsojille ilman vanhempia on syytä pitää korkealla. Ronja Ryövärintyttären tulkinnan kokonaisnäkemys on Karekallaksella vasta syntymässä päässä ja mielikuvissa, mutta suhde nykymaailmaan jotenkin on hänen ohjauksensa sivutavoitteena. Näytelmän esitysoikeudet rajoittavat myös tekstin, jopa osiltaan musiikin, mutta musiikillisesti Jukon esitys lähtee alkuperäisdramatisoinnin viikinkiaikojen musiikista aivan muihin, jukolaisiin sfääreihin, Karekallas lupaa.

Jukon hallintojohtaja Jaska Teurin mukaan näytelmän esitysoikeuksia valvotaan tiukasti.

 

Timo%20Raita%20ja%20JUkobb.jpg

Timo Raita kertoi Kansanopiston Teatteri II:n juuri tässä teatteriyhteistyössä paneutuvan roolityöskentelyyn, joka monilta osin on ihan henkilökohtaista ohjausta varsinaiseen teatterikoulutukseen liittyvänä opiskeluna.

Kansanopisto%20JUko%202019-20%20b.jpg

 

Ronjaa näyttelevä Minja Koski oli vapautuneen innostunut. Hänelle Ronja Ryövärintytär -kirja on jo pikkutytöstä alkaen ollut yksi mieluisin ja kiehtovin maailman saduista - se on haaveiltu teatteriroolien huippu, jonka vähintään kerran haluaisi teatteriurallaan näytellä. Nyt sen aika on koittanut.

Teatteri Jukon näytelmässä myös mukana oleva Maria Nissi tunnustaa Ronjan roolihaaveekseen, vaikkei ollut monista lapsuustoiveistaan huolimatta saanut lukea kirjaa kuin vasta aikuisuutensa kynnyksellä seitsemäntoistavuotiaana.

 

Itse odotan tietenkin yhteistyöstä jälleen toimivaa, unohtumatonta, vaikuttavaa teatterifantasiaa.

Teatteri Vanha Jukon modernin salin täytyy muuttua huimasti varsinaisesta steriilistä kalustuksestaan ja lavastusratkaisuissaan tämän teoksen Hanna Kaitilan visualisoinnissa - uskon taatusti niin käyvän. Puhumattakaan äänimaailman ja valojen merkittävästä interiöörikerronnasta, jotka jo nyt kutkuttavat kuvitelmissamme. Luulen myös, että tämä harvinaisuus on nopeasti loppuunmyyty, sillä teatterin suhteellisen pieni paikkaluku rajoittaa katsojien määrän.

 

 

Synkkänä myrsky-yönä salama iskee Matias-ryövärin linnaan halkaisten sen kahtia. Samana yönä syntyy Loviisalle ja Matiakselle tytär, Ronja. Tulinen ja omapäinen Ronja kasvaa tuntemaan linnan kaikki kolkat, metsän kaikki vaarat ja kauneuden. Metsä ja linna ovat Ronjan rakkaat leikkipaikat, mutta niissä on myös vaaroja: kiehtova Helvetinkuilu ja Karhunpesä, metsän vaarallista väkeä, haltioita ja vihollisia. Tällaisessa maailmassa Ronja kohtaa ensi kertaa Birkin, samana myrsky-yönä syntyneen vihollisleirin pojan. Vastoin odotuksia Ronjan ja Birkin välille syntyy ystävyys, joka voittaa kaikki esteet, jopa ryövärijoukkojen väliset vihamielisyydet.


Ronja Ryövärintytär

Teksti  Astrid Lindgren
Dramatisointi  Annina Enckell
Suomennos  Tuovi Paju   Visualisointi  Hanna Kaitila
Äänisuunnittelu  Janne Louhelainen
Valosuunnittelu  Antti Haiko
Ohjaus  Markus Karekallas

Rooleisssa  Minja Koski, Maria Nissi, Kasperi Nordman sekä Lahden Kansanopiston Teatteri II:n kaikki 16 opiskelijaa:

Evita Aaltonen, Nella Backman, Valtteri Juvonen, Ilona Karppelin, Ronja Keiramo, Mikko Kilpiä, Vincent Kinnunen, Christian Lairikko, Tiia Lyijynen, Saara Mänttäri, Pinja Pieski, Emma Pälsynaho, Clarissa Rosi, Saara Sillvan, Josefiina Uuranmäki ja Elmira Wiklé


 

Ensi-ilta Teatteri Vanha Jukossa
la 8.2.2020 klo 18

Muut esitykset:
la 15.2. klo 14
la 22.2. klo 14 & 18
la 7.3. klo 14
to 12.3. klo 18
la 21.3. klo 14 &18
ke 8.4. klo 18
ke 15.4. klo 18
ke 22.4. klo 18

Esitykset Teatteri Vanha Jukossa (Rautatienkatu 13, Lahti)

Liput myy Lippu.fi ja Jukon lipunmyynti.
Ikäsuositus yli 10-vuotiaille
Esityksen kesto on arviolta 1 h 45 min. väliaikoineen

 


kynä.jpg

Tasan kymmenen vuotta sitten lahtelaiset lapset ja nuoret saivat viimeksi kokea sävähdyttävän teatteritapauksen, Kannaksen lukion esittämän Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär -näytelmäsovituksen. Ohessa Suvi Halisen ohjaaman esityksen arviointi, josta Alma Median koko maanlaajuinen kuvatiedostojen alasajohaaveri tosin on vienyt artikkelin koko kuvamateriaalin.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2009/11/syksyn-loistelias-teatteritapaus

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

sunnuntai, 8. joulukuu 2019

Teatteriin kokouspalkkioin nuijaa koputtamaan

Lahden%20teatteritalo.jpg

Lahden kaupunginhallitus näyttää, miten taiteestakin voidaan tehdä politiikkaa. Se tarkoittaa, että kaupunkimme kellokkaita ja kuntalaisten veroeuroja saataisi yhä lisää päätösnuijintaan kaupungin perustamiin yhtiöihin, joita ennestäänkin on jo lähes kahdeksankymmentä.

 

Nyt on jälleen ollut vuorossa Lahden kaupunginteatteri. Miksi asioita, mitkä kaupungissa toimivat mallikkaasti, pitää keinotekoisesti muuttaa ja samalla byrokratiaa viroin ja pomoin kasvattaa?

Tällä kertaa saatiin tuo lisänuijanheilutusajatus loppumaan, kun Lahden kaupunginhallitus 2.12.19 äänestystuloksella 6-5 hautasi teatterimme yhtiöittämisen - toistaiseksi.

 

Hylkäyksen kannalla olivat SDP:n Sirkku Hildén, Pekka Komu, Alettin Basboga ja Jetta Laakso sekä Rami Lehto (ps.) ja Sonja Falk (kd.) Heille riittää kokousbyrokratiaa kokouspalkoissa ja -palkkioissa lompakoiden täydeltä.

 

 

Kokoomuksen Juha Rostedt, Toni Putula ja Merja Vahter sekä Aleksi Mäntylä (vihr.) ja Jenna Koskelo (kesk.) kannattivat yhtiöittämisesitystä ja sen viemistä valtuuston päätettäväksi. Kokouspalkkioista ahneimmaksi ilmoittautui Rostedt jo nykyistä kaupunginhallitusta keväällä muodostettaessa.

 

Pari poliittista kummallisuutta paljastuu kuitenkin tässä kaupunginhallituksen teatteri-päätöksessä.

 

Jenna%20Koskelo.jpg

 

Keskustan perheenäiti Jenna Koskelo on nyt todistettavasti siirtynyt täysin oikealle, kokoomusyrittäjien, kokoomustoimitusjohtajien karsinaan. Mutta kuten valtuuston vuosiin sympaattisin, älykkäin, nyt jo edesmennyt Martti Heino sanoi - keskusta pettää aina. Sehän on näinä päivinä jälleen todettu käytännon sääntönä myös valtakunnanpolitiikassa.

 

 

 

Aleksi%20M%C3%A4ntyl%C3%A4.jpg

 

Vielä omituisempi on lahtelainen virallinen vihreysrintama. Vihreä liitto on hyvin menestynyt Lahden valtuustopaikkavaaleissa (7 valtuutettua), mutta jättänyt onnettomuudekseen kaupunginhallitukseen siellä jo ennenkin pyörineen miesedustajansa Aleksi Mäntylän, joka käyttää vihreälle liikkeelle ennenkuulumatonta täysin oikeistokonservatiivista omapohdintaa taiteesta. Mäntylä joutui jo kerran peräytymään oikeistokannastaan valtuustopäätöksessä - äänestettäessä 2 miljoonan euron lahjoituksesta Iitin Kymiringin moottoripäristelijöille - ja yhtymään vihreitten valtuustoryhmän kielteiseen kantaan tällaiselle moottorisaasteelle ja Lahden kaupunkikonserniin kuulumattomille rahahaaskauksille. Uppiniskaiseksi byrokraatiksi parkkiintuneena hän jatkaa yhä outoa päätöslinjaansa - päätösten sisällöstä tai vihreydestä ei ole väliä.

 

Ihmetellä voi myös sitä, että kahtena itsenäisenä kaupungin taseyksikkönä toimivien Lahden kaupunginteatterin ja Sinfonia Lahden yhtiöpohdinta ei lainkaan noussut Sinfonia Lahden kohdalta esille edes nyt talousarviota puitaessa.

 

Lue myös:

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2019/08/osakeyhtiohinku-valtaamassa-taiteenkin

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

 

perjantai, 6. joulukuu 2019

Totta ja unelmia Rikinkeltaisella taivaalla

 

Rikinkeltainen%20taivaskirja%20b.jpg

 

Kjell Westön vuonna 2017 ilmestyneen romaanin Rikinkeltainen taivas luettuaan aito helsinkiläinen omaksuu sen millimetrisen tarkat tapahtumien paikat pääkaupungissa ja me muut yhdessä helsinkiläisten kanssa paneudumme yhtä tarkan sukuselvityskronikallisen kahden eri sosiaaliluokan - keskiluokkaisen ja korkeampaan taloudelliseen ylimystöön lukeutuvan suvun - karikkoiseen rinnakkaiseloon. Käy myös perusteellisesti selväksi kirjoittajakertojan koko elämänkaari lapsuudesta, ammatinvalinnasta lähes vanhuuden rajoille saakka. Koemme romaanissa myös verevän aistillisena tilityksen miehuuden yksityiskohdiltaan miltei pornograafisen vastenmielisenä orgasmitäyteisestä aistillisuudesta, nuoruuden unelmien puhkeamisesta ja autuudesta. Väkevin ja lujin sisältö romaanissa on elämän sitkeä vuorovaikutuskamppailu kahden ihmisen, miehen ja naisen rakkaus - sen yhtäaikainen hetkellisyys ja hellittämättömän katkeamattomat tunnesiteet.

Elämän pettymyksistä jääneet lähtemättömät kokemukset kertautuvat teoksen tekstissä kipeän vakuuttavasti, luokkaeroja tunnistavasti. Kuitenkin elämän ihanista, päivänsäteisistä aikanaan loppumattomilta tuntuneista, unohtumattomista nuoruuden unelmista ja onnenhetkistä jää sisäistynyt väkevän vahva elämää janoava sanoma lukijalle. 

Näin vaikuttava, syvällisen pikkutarkasti tunteva, sielunsa piilot tunnustava täydellinen tilitysromaani - ajattelin - ei sovellu teatterin pilattavaksi.

 


Rikinkeltainen%20taivas%202.kuva.jpg

Pyry Nikkilä ja Annika Poijärvi

Toisin kävi, Rikinkeltainen taivas -teatteriesitys on kuin suuren tarinankertojaneron näytelmälliseksi showksi referoitu huolettoman vapaa, hauskan irtonaisesti näytelty ja tanssittu, vakavan kevyt pocket-versio romaanista.

Kansallisteatteri tekee jälleen yhden uudistavimmista dramatisoinneistaan, täysin uuden teoksen esitykseksi - Westön hienon romaanin kunniaksi. Kirjaa tuntemattomallekin esitys voi avautua ohjelmalehtisen alalaidassa kulkevan tarinan aikarungon kulkiessa esityskronologiaa jäsentämässä.

 

Juhana von Baghin, Michael Baranin ja Jyrki Karttusen yhteistyö on luonut höyhenen keveää uudenlaista teatteria, jossa elämän kaksi kääntöpuolta tragiikka ja komiikka yhtäaikaa pursuvat elämäntäyteyden riemua ja intohimon koskettavuutta: holtitonta ja vuoroin kiinteää näyttelemistä, pelkäämätöntä koreografian kömpelyyttä ja vapaata absurdia hauskuutta esitys on tulvillaan.

Keinot ovat tosin monilta osilta vanhoja teatterijekkuja - kuten näyttää teatteriprosessia lavan edessä ja kulissien takaa. Tai toteuttaa ensinäytös vakavan realistisena ja toinen näytös teatterillisena hullutteluna - näin vieraannuttaa katsoja kirjan traagisuuden tosikkoudesta.

Näytelmäuutuuden tulkinta sujuu hämmentävän viehättävästi.

Ennen muuta tarinan taianomainen kertominen tiiviisti, charmikkaan uskottavasti totta ja epätotta reportterimaisesti pohtien, pienelle sanelukoneelle elämäänsä taltioiden jäsentää esityksen hurmaavan yllättäväksi ja seurattavaksi. Roolityönä tietenkin kertoja itse - Timo Tuominen on läsnä niin valloittavan sielukkaasti, intuitiivisesti ja kuin rikostarkastaja tarinaa spontaanin itsekokevasti kirjailijana kertomassa.

Rikinkeltainen%20taivas%201kuva.jpg

 

Eikä yllättävistä uudistuksista hellitä enempää äänitehosteet kuin varsinkaan lavastus, jonka elementtien pinnallinen koreus ja materiaali saavat lumoavaa itseishupia läpikäytävyydessä, piilokuvissa ja toimivuudessa Kati Lukan näkemyksellisellä pohjattoman loppumattomalla mielikuvituksella.

Tulkintaoivallusten tyylikkyyttä on myös jättää kirjan täysin realistisen pikkutarkka erotiikka untuvaisiksi lemmen- ja kokemusfantasioiden pilviksi, joilla koko ensimmäinen näytös hekumallisesti yli maan ja taivaan äärien pumpuloidaan. Toinen on näyttää korkean yläluokan Rabell-suvun suuri arvostus merkittävin henkilökuvatauluin vahtimassa itse tarinaa ja lopulta käsitellä tuota sukua pelkkänä kohtausvaihtoon kuuluvana taulujen kanniskeluna. Ohjaus ja sovitus on loihtinut esitykseen niin monta uutta ilmaisutasoa, että katsojaa ihanasti huimaa.

 

Roolitöissä tällainen mielikuvituksellisuus antaa vapauksia tehdä melkein mitä vain. Henkilögalleriatkin saavat sekoittua, vire ja sen mukaansatempaavat tunnelmien  äärilaitojen vaihtelut näyttämöllä ja sen takana ovat suurta näyttelijäheittäytymistä upeimmillaan.

Päähenkilöön keskittyy Rikinkeltainen taivas myös teatteriversiossaan. Sensuellisuuden arvaamaton, salattu aarrearkku Stella Rabell Annika Poijärven näyttelemänä avautuu naiseuden täydellisyytenä ja tuntuu vahvasti tarinaa kantavalta, hienosti omaksutulta roolitulkinnalta: hänen psyykensä naiseus saa kiihkon ja kylmyyden koskettavat ulottuvuudet haluttavan eteerisiksi. Muiden näyttelijöiden tehtävänä - keskeisen kertojan lisäksi - on yhtyä tapahtumia kuvittavaan teatterileikkiin kaikin persoonallisin ajatusleimauksin, liikkuvin notkein ja kömpelöinkin jäsenin hullutellen ja väliin taas hetkeksi vakavoituen. Pyry Nikkilän tyyni kirjailija korostuu alteregokertoja-minän kanssa mielenkiintoiseksi hahmoksi, Juha Variksen Alex-kaveruudella  saadaan sopivan juonellinen, ohut jänne koko esitykseen, Pirjo Longan Claralla ja Lindalla on tärkeä sija suvun ja sukupolvien merkkeinä, samoin Johannes Purovaaran Kriden ja Poan luonnehdinnat kertomuksen tarinahenkilöinä - nuo kaikki näytellään sopivan realisesti ja neutraalisti.

 

Kelpaa Rikinkeltaista taivasta katsoa, siihen rakastua ja pinttyneitä lukemistottumuksiaan kuin uudelleen herkkutarjottimelta maistella, sen uutuustenhoon lopullisesti hurmaantua. Ennustan esitykselle Pienen näyttämön kevään katsojaennätystä.

 


Kjell Westö
RIKINKELTAINEN TAIVAS

 

Rooleissa

Pirjo Lonka, Pyry Nikkilä, Annika Poijärvi, Johannes Purovaara, Timo Tuominen, Juha Varis

 

Ohjaus Juhana von Bagh  Dramatisointi Michael Baran

Suomennos Laura Beck  Koreografia Jyrki Karttunen

Lavastus Kati Lukka  Pukusuunnittelu Tarja Simone

Valosuunnittelu Ville Toikka  Äänisuunnittelu Tatu Nenonen

Videosuunnittelu Pyry Hyttinen  Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen  Ohjaajan assistentti Alise Polačenko

Valokuvat  Katri Naukkarinen

 

Ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 4.12.2019

 

https://kansallisteatteri.fi/esitys/rikinkeltainen-taivas/

 

Lis%C3%A4liite.jpg

perjantai, 6. joulukuu 2019

Suomi 6.12.2019

Suomen%20lippu%201.jpg

Hyvää Itsenäisyyspäivää !

torstai, 5. joulukuu 2019

Jouluisten sävelten riemua ja ihanuutta

Tiirismaan%20jouku%20kuva1.jpg
 

Joululaulut kuuluvat perinteisesti suomalaisiin kouluihin. Lahdessa Tiirismaan musiikkiluokat - yläkoulu ja musiikkilukio -  järjesti syyslukukauden musiikinopiskelun  kruunuksi jälleen komean yhteiskonsertin. Kaikkiaan 250 kuorolaista ja 25 orkesterisoittajaa toivat kauniin herkistävät ja iloisen joiuluiset sävelet tuhapäiselle lahtelalsyleisölle.

 

Joulukonserttien sarja jatkuu.

Tiirismaan%20joulukonsertin%20ilmoitus%2

 

Lis%C3%A4liite.jpg

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com