maanantai, 6. heinäkuu 2020

Eino Leino kelpaa kaikkialla

 

Eino%20Leino.jpg

 

Lahden naapurikaupungissa Heinolassa vietetään parhaillaan Runoviikkoa. Perinteitä heinolalaiselle runolle riittää monelle vuosikymmenelle. Herkkä klassikkomme Uuno Kailas on siellä syntynyt ja elänyt. Monet kirjailijat ovat siellä vaikuttaneet ja maan kenties 1900-luvun merkittävimpiä kirjallisuusarvostelijoita Arvo Kippola teki siellä pitkän elämäntyönsä. Kaarina Helakisa eli siellä lapsuutensa ja aloitti runojensa kirjoittamisen.

 

Runous on itselleni ollut paljolti esittävää taidetta. Olen saanut harvinaisen koulutuksen, ammattilausuntataiteilijan ohjaaman neljän vuoden mittaisen jokaviikkoisen henkilökohtaisen lausuntaopetuksen rautaisannoksen Wiipurin Musiikkiopistossa (nykyinen Concis), joka oli sota-ajan jälkeen ainoa musiikkioppilaitos, jossa tätä opetusta sai.

 

Opettajani, mm. Kyllikki Krohn, Laina Kalmari, Viola Vaarto sekä Tuure Laitinen antoivat valmiudet kymmenille opiskeluun valituille tulkita ääneen kirjallisuutta ja koulivat äänenkäytön ja ilmaisun esille persoonallisuuksistamme. Lausunta oli vielä 1970-80 -luvuilla ajan kulttuurista henkeä - vähintään juhlatilaisuuksissa kuultiin yleviä juhlarunoja ammattitaiteilijoiden tulkitsemina.

 

 

Oma taitelijaurani ja esiintymisvalmiuteni oli kenties kypsimmillään tuon nelivuotisen lausuntaprässin tuloksena juuri alle kaksikymppisenä - kolmivuotiaana alkaneet suuriyleisölliset esiintymistilaisuudet, monet lausunta-illat, juhlat ja huvitilaisuudet kymmenittäin vuosittain takana. Silloiset kirjallisuusmatineat elävine kirjailijoineen olivat merkittäviä tapahtumia - ja lausujat tietenkin tekstien tulkkeina.

 

Seuraavan elämääni vaikuttaneen taidetapauksen voi nyt ajoittaa Heinolan runoviikolle esimerkkinä taiteen epäpoliittisuudesta ja rajattomuudesta.

 

Sattui nimittäin niin, että Lahden aikainen lausunnanopettajani, taiteilija,  setlementtimies Tuure Laitinen oli edellisenä vuonna valittu Lahden Harjulan setlementistä Heinolaan johtamaan Jyränkölän setlementtiä. Itse olin samana vuonna päässyt Heinolan seminaariin opiskelemaan opettajaksi.

 

Tuure Laitinen eli Tute oli temperamenttisena taiteilijana joutunut pienen kaupungin kirkkoherran kanssa heti ensimmäisenä Heinola-vuotena vastatusten akateemisen tutkinnon puuttumisesta. Maankuuluna esiintyvänä taiteilijana hänet oli nyt lukuvuoden keväällä pyydetty yllätyksekseen Heinolan kommunistien perinteiseen vappujuhlaan lausumaan Vapun juhlaruno.

Tute oli siis heti joutunut tunnettuna epäpoliittisena persoonana kristillis-yhteiskunnallisen näkemyksensä ja pienen Heinolan kaupungin kunnallispolitiikan suurennuslasin alle. Miten menetellä, ettei hän suostuessaan pyyntöön värittyisi kommunistiksi tai kieltäytyessään kokoomuslaiseksi.

Tute kutsui minut, kahdeksantoistavuotiaan lausuntaoppilaansa keskusteluun. Hän kuvaili hurmaavilla puhetaidoillaan tukalan tilanteensa ja pyysi minua suostumaan puolestaan vappujuhlan esiintyjäksi. Runokin oli selvä - Eino Leinoa voisin siellä tulkita. Mikäpä siinä, sopihan se. Edellisenä syksynä olin ollut Kokoomuksen itsenäisyysjuhlassa yhdessä kaupungin kapakassa lausumassa ja nyt oitis kommunistien vappujuhlaan - se on esittävän taiteen humaania laaja-alaisuutta.

 

Niinpä nousin Vappuna Heinolan torilla kuorma-auton lavalle ja vedin kymmenkunta säkeistöä Eino Leinoa mikrofoniin:

 

"Vuossadat vierii, ajan aallot pauhaa, miespolvet vaihtuu, kansat katoaa, mit etsii ihminen..”

 

Lausuntanumerostani sain nuo välttämättömät lyhyet taputukset. Mutta varsinaisena seurauksena suorituksestani oli kaupungin tärkeimmän kulttuurioppilaitoksen, Heinolan seminaarin vanhojen oikeistotanttojen puhuttelut. He olivat kauhuissaan torin laidalla nähneet ja särisevästä kaiuttimesta kuulleet nuoren seminaarin koeoppilaan punainen pipo kädessään lausuvan lumipyryssä kommunistien vappujuhlassa. Ennen kuulumatonta. Säkeistä ja sisällöstä ei ollut väliä, mutta että seminaarin oppilas!

 

Näin sain nelivuotisen poliittisen luonnevärityksen koko seminaariajaksi muutaman lehtorin mielikuviin ja aina heille syyn tarpeellisissa ja tarpeettomissa yhteyksissä nälväistä opiskelukyvystäni valmistua opettajaksi. Punainen luokkapipo oli muuten luokkamme tyttöjen kutoma meille jokaiselle 1.luokkalaiselle.

Sain silmiin syvälle katsovan kauniin kiitoksen Tutelta. Sain myös yhden elämän kulttuurisen kulmakiven, läpi elämän pysyvän elämyksen ja varmuuden siitä, että hyvä runo ja Eino Leino sopivat kaikkialle.

 

" kansat katoaa, mit etsii ihminen, vain rauhaa, rauhaa .. ja onnen seppeltä otsalleen...”

 

 

Hyvää Eino Leinon ja Suomen runon päivää!      Suomen%20lippu.jpg

 

maanantai, 6. heinäkuu 2020

Heinolan runoviikko käynnistyy tänään

Cafe%20Kailas.jpg

Cafe Kailas

Tänään alkaa yksi tämän kesän harvoista kulttuuritapahtumista Suomessa - pienen Heinolan pieni Runo kantaa - runoviikko.

 

          . Heinolan%20runoviikko.jpg


Myös Lahen uutisia käväisee tapahtumassa.

sunnuntai, 5. heinäkuu 2020

Heinäkuun vihreyden ristikko

Jasmiini%20kansikuva.jpg

 

 

Heinäkuun sanaristikot 1. ja 2. kysyvät nyt yhdelle pystyrivilleen muodostuvan pihakasvin nimeä, toinen ruokaan ja toinen pihan koristukseen liittyvä

 

Vastaukset Lahen uutisia toimitukseen lahenuutisia@luukku.com

 

viimeistään maanantaiksi 13.7.2020 klo 15.00 mennessä lähettäjän s-postitietoineen.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi luomuruokailupalkinto ja yksi pihakukkakimppu.

 

Onnea kasvien maailman tuntemiseen ja ristikkojen ratkaisuun!

 

 

Ristikot%20c.jpg

 

   Valkoapila%20a.jpgSiank%C3%A4rs%C3%A4m%C3%B6%20abc.jpg

Punaherukka%20a.jpg

P%C3%A4iv%C3%A4nkakkara.jpg

 K%C3%A4rh%C3%B6%20A.jpg

Nokkonen%20A.jpg

 

Jasmiini%20ia.jpg

Tilli%20a.jpg

Ruusu%20a.jpg

Vaahtera%20a.jpg

Pihlaja.jpg

Persilja%20a.jpg Maksaruoho%20%C3%B6h%C3%B6.jpg

Varjoliljat%2029.6.2020.jpg

Vastaamalla lisäkysymyksiin saa lisäpisteitä:

1. Mikä kasveista tuoksuu tällä hetkellä huumaavimmin?

2. Mikä äitienpäivänä saatu kukka sai lopulta oman paikan pihaan ja vasta nyt loistaa uhkeimmillaan?

 

Lis%C3%A4liite.jpg

keskiviikko, 1. heinäkuu 2020

Keskikesän pihan kukkaisloistoa

Varjoliljat%2029.6.2020.jpg

Hyvää alkanutta heinäkuuta !

 

Lis%C3%A4liite.jpg

tiistai, 30. kesäkuu 2020

Koronaakin tuhoisampi on ihminen itse

 

Kirjastojen anti on viime vuosina ratkaisevasti laajentunut - aluksi musiikkiin, elokuvaan, videoihin, tallenteisiin sitten jopa televisiosarjoihin ja niiden kansainvälisiin, ympäri maailman levinneisiin miljoonien katsojien TV-sarjaohjelmiin.

 

Lahden ja lähipaikkakuntien kirjastoista löytää lainattavaksi reilu vuosi sitten ilmestyneen läntisen maailman katsotuimman TV-sarjan. Tosin sen kaikki kahdeksan eri kopiota ovat vielä tänään lainassa. Sen DVD-kotelosta saa lukea, miten valtavan monella kielellä sarjaa voi katsoa ja liki kaksituntisen kahden levykkeen teoksen vakavuudenkin - ei alle16-vuotiaille. Kuitenkin Itselleni teos tuli perheen nuorimman sukupolven sekä vaimon suosituksesta katsottavaksi ja kohosi omissa ajatuksissani kenties alkukesän vaikuttavimmaksi TV-anniksi.

 

.Tsernobyl%20c.jpg

 

 

Yhdysvaltalais-englantilainen tuotanto on toteuttanut sarjan täysin dokumenttisesti oikeilla nimillä nimittäen Korkeimman neuvoston pääsihteeriä, Neuvostoliiton valtiokoneiston ydinvoimasta vastaavia henkilöitä, Tsernobylin laitoksen henkilökuntaa. Myös heidän henkilökohtaiset ajatuksensa, sanelunsa nauhalle on sellaisinaan kuvitettu draamaksi ja ydinonnettomuuden koko tapahtumasarjaksi. Tuskinpa olen ennen näin vakavan, jännittävän, todentuntuisen, liioittelemattoman ja silmät avaavan TV-sarjan avulla saanut ajatuksiani asiaa ymmärtämään - ydinvoimalaonnettomuus on suurin ihmisen tuho ihmisille, perimälle, eläinkunnalle ja valtiojärjestelmille sekä totuudelle. Tosin yli kaksituntinen sarja vaatii aluksi voimien kokoamista ryhtyä niinkin pitkään katsomisrupeamaan, mutta ensimmäisen puolituntisen jälkeen ei enää katsomisprosessia malttanut keskeyttää.

 

 

Tämän teoksen mukana aukeni sen katsoneille suomalaisillekin totuus Tsernobylin onnettomuuden, ydinvoiman vaikutuksesta - ihmisen ja eläimen kilpirauhaseen, totuus säteilyn tappavasta voimasta kymmenien kilometrien päähän, arveluiden todellisuus laskeumien vaikutuksista satojen kilometrien päähän ja totuus Neuvostoliiton kaatumisen todellisesta syystä, Gorbatsovista ja totuus ennen kaikkea maailman mahtivaltioiden vaitiolosta pitää valheella maineensa puhtaana - vaihtoehtona tutkijan ja asiantuntijan totuus ydinvoiman elämää tappavasta, kuolemaa kylvävästä todellisuudesta.

 

 

Pieni Suomikin laskeuma-alueena

 

Muistan ajan, jolloin Tsernobylin onnettomuudesta hieman yli 30 vuotta sitten virallisesti huhtikuun viimeisinä päivinä 1986 tiedotettiin.

Vuosi, pari onnettomuuden jälkeen kerrottiin kartalla Suomen pahimmiksi laskeuma-alueiksi Kymenlaakso, Pirkanmaa, Häme ja Kainuun määrätyt paikkakunnat, joilla säteilyn haitallisimmat ainesosat olivat saaneet korkeat mittaustulokset. Uutisissa ilmoitettiin, ettei karjaa olisi hyvä pitää noilla seuduilla ulkona, ei juoda paikallista vettä eikä varsinkaan kerätä metsän marjoja ja sieniä.

 

Kymmenkunta vuotta onnettomuuden jälkeen tuttavamme pohti mahdollisia syitä yllättävään sairauteensa, rintasyöpään - juuri noilla samoilla Lahden lähialueilla samoihin aikoihin tuttavamme perhe oli marjastellut. Pitkä monivuotinen taistelu taudin kanssa ja menehtyminen viimein seurauksena.

 

 

Tsernobyl.jpg

 

Tämän sarjan (pääasiassa Liettuassa ja Ukrainassa filmattu) atmosfääri lisää sen autenttisuutta.

 

Heti alussa esitellään ydinfyysikko Valeri Legasov (Jares Harris,  kuvassa oikealla), joka on aito ydinvoiman todellinen asiantuntija, järjen ääni tutkimusryhmässä ja samalla hieno, sisäistetty näyttelijätyö. Hän vie katsojan mukaansa asiantuntemuksellaan, kamppailullaan totuudesta ja Neuvostoliiton valtion edellyttämästä vaitiolosta aina Wienin kansainvälisen tiedekokouksen puheenvuoroon saakka, siellä kuitenkin valtiojohdon käskystä ja painostuksesta onnettomuuden syyn maailmalle valehdellen.

 

 

Toinen määrätietoinen, vaikuttava neuvostoliittolainen ydinvoima-asiantuntija, roolihahmo on naisydinfyysikko Uljana Khomjuk (Emily Watson), joka eri tavoin joutuu ja uskaltaa asiantuntijana todistaa onnettomuuden aiheutuneen ihmisen huolimattomuudesta, kokeilunhalusta ja turvallisuuden laiminlyönnistä. Hänet yhdessä Legasovin kanssa valtio mitätöi, unohtaa, siirtää sivuun kaikesta julkisuudesta ja saaduista tutkimuksellisista ansioista. Legasov teki todellisuudessa parin vuoden päästä itsemurhan, juuri ennen lopullista todistajapuheenvuoroaan Tsernobylin syyllisten oikeudenkäynnissä. Neuvostoliitossa huippuasiantuntijat vastaan toverillinen leniniläinen ylenemisjärjestelmä oli selkeä - järjestelmä on kaikessa aina oikeassa ja päättää. Suuren kenkätehtaan johtaja ymmärtää ydinvoimasta kaiken paremmin verrattuna ydinasiantuntijoihin.

 

Kaikki muutkin päähenkilöt on poimittu neuvostohierarkian eri tasoilta keskeisesti Tsernobyliin vaikuttaneina todellisina persoonina.

 

Nuori vastavihitty Ljudmila (Jessie Buckley) joutuu heti räjähdyksen jälkeen seuraamaan ydinvoimalapaloa sammuttamaan lähteneen puolisonsa, palomies Vasili Ignatenkon (Adam Nagaitis) johdonmukaisuutta ja velvollisuudentuntoa. Vasili saa eturintamalaisena ruumiinsa täyteen säteilyä, vähitellen jokaisen ruumiinosan kuollessa ja hajotessa miehen sisällä. Ljudmila ei ymmärrä varoa vieraillessaan sairaalassa miehensä tukena tämän kamppaillessa hengestään ja saa vaarallisen säteilyannoksen - lapsi kohdussa menehtyy. 

 

Nainen menettää lapsensa ja miehensä Tsernobylille. Mies haudataan kansallissankarina Moskovaan.

 

Neuvostoliiton virallisen ilmoituksen mukaan Tsernobylin onnettomuudessa menehtyi 31 henkeä. Asiantuntijoiden mukaan onnettomuudessa menehtyi yli 90.000 ihmistä.

 

 

 

 

Tsernobylin ydinvoimalan ylle rakennettiin betoninen suojakuori heti ydinräjähdysvuonna. Ydinvoimala-alueen ympärillä on 30 km pituinen ihmisiltä kielletty vaarallinen, yhä säteilevä suoja-alue. Kuvan sarkofagi on yli sadan metrin korkuinen ja valmistui 2016 - se rakennettiin, koska  ensimmäinen suojamuuri oli jo kovin rappeutunut.- Tsernobyl sijaitsi Prypjatimin kaupungissa, joka evakuoitiin ja asukkaat siirrettiin kahden vuoden aikana onnettomuudesta  50 km:n päähän ydinräjähdyksestä rakennettuun uuteen kaupunkiin Slavutytšiin. (Wikipedia)

 

Yllä vain muutama kiinnekohta tapahtumiin ja roolitöihin, joista välittyy sellainen inhimillinen hätä lähimmäisistä, tuska ja tarve totuudesta, ettei ajatteluttavampaa mielenkiintoa elämästä ja sen tuhoutumisesta enää voi filmin kautta välittää meille.

 

Tsernobyl%20b.jpg

 

Tämän DVD:n lainaajaksi kirjastosta kannustan jokaista, ketä kiinnostaa pohtia jatkuvia, loppumattomilta tuntuvia ihmisen neroushaaveiden lunnaita ja rinnastaa niihin elämän arki, todellisuus ja onnellisuus.

 

Maailma toistaa itseään. Tieto säteilystä 1986 tuli muutaman päivän viiveellä muiden Pohjoismaiden kautta Suomeen - ydinvoimalaonnettomuudesta ei silloin vielä kerrottu.

Näinä kesäkuun viimeisinä päivinä 2020 uutiset kertovat, että mittarit jälleen näyttävät kohonneita säteilyarvoja Suomessa - vielä ei tiedetä, mistä syystä mittarit tikittävät.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

?mid=cd1d2&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=M?mid=90f06&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=M

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com