torstai, 23. helmikuu 2017

Lahden MM-kisojen vilpittömyyttä

Salpausselk%C3%A4%202017b.jpg

 

Lahden Hiihdon MM-kilpailut 2017 avattiin eilen varmuuden vuoksi kahteen kertaan.

 

Ensin oppivelvollisuuskoululaiset olivat saaneet mahdollisuuden Lahden torilla ja erikseen Lahden kisakeskuksessa osallistua kisojen oheisohjelmaan koko päivän ajan. Torilla leikitettiin alakoululaisia ja päiväkoti-ikäisiä räpin tahdissa ja vanhemmat yläkoululaiset saivat Suurhallin erilaisissa oheistapahtumapisteissä kokeilla kisatunnelmia, monenlaisia harrastusesittelyjä - tuhansiin nousseen kisatutustujajoukon täyttäessä hallin kyynärpäätungokseen saakka. Yhteisen kansanjuhlan tunnelman löytyminen tuntui onnistuneen.

 

Illalla lahtelaiskansa vielä ahtautui lumipyryiselle Lahden torille, jossa vasta todellinen virallinen avaus presidentin avustamana tapahtui. Päivän koululaisten ja illan kaupunkilaisten arviolta yhteensä yli 20000 hengen joukko oli omalta osaltaan suorittanut käynneillään Lahden MM-kisojen 2017 osuutensa.

 

Lahen uutisia ei mainonnalla ja suurella rahalla sekä kalliilla pääsylipuilla varsin kaupallisiksi tehdyistä, veroeuroistammekin suuren haukkauksen lohkaisevista kotikisoista enempää raportoi.

Toivomme vain, ettei edellisten Lahden MM-kisojen dopingin häpeä enää toistuisi ja ettei tämä ensimmäinen päivä kisoissa jäisi ainoaksi vilpittömäksi muistoksi Lahden MM-2017 kisoista.

https://www.google.fi/#q=lahden+mm-kisat+2017

maanantai, 20. helmikuu 2017

Musiikkiteatteri NYT

Uusi%20musiikkiteat4.jpgUusi%20musiikkiteat5.jpg

Lahtelainen musiikkiteatteri elää nuorekkaan keväisissä elinvoimissa, vaikka kaupunkimme maankuulu musiikkiteatterikoulutus sai viime keväänä kaupungin johdon, päättäjiemme sekä erityisesti ammattikorkeakoulun rehtorin ala-arvoisesta sivistysymmärryksestä kertovan tappotuomion.

 

Lahden musiikkiteatterikoulutuksen (MuTe) viidentoista vuoden toiminta-aikana valmistuneita musiikkiteatterin ammattilaisia on ympäri Suomen - television, radion, filmituotantojen, teatterien ja musiikkioppilaitosten töissä ja toimissa. Monet ovat perustaneet ohjelmayrityksiä, teatteriryhmiä, teattereita, taideosuuskuntia ja useat ryhtyneet musiikkiteatterin keikkaileviksi yrittäjiksi.

Viimeisimmät viime keväänä Lahden musiikki- ja draamainstituutista valmistuneet ovat hekin jo saaneet erilaisia rooli- tai näyttelijäkiinnityksiä maamme teattereihin. Lahdessa ilman heitä ei voisi tehdä vuosittaisia teatterimme yleisömagneetteja, musikaaleja.

 

Lahteen viime syksynä perustettu kuusihenkinen Musiikkiteatteri NYT  tuo perinteisen musiikkiteatterin rinnalle kaupunkiimme ajassa liikkuvat, päivänpoltteiset puheenaiheet. Yksi ryhmän päätavoitteista on nuoremman yleisökannan tavoittaminen ja valmistaa esityksiä, joiden aiheet koskettavat myös nuoria. Teatteriryhmän - Petteri Hautala, Linda Hämäläinen, Anni Kajos, Panu Kangas, Petri Knuuttila, Sini Koivuniemi - intohimona on tutkia, kehittää ja luoda uutta suomalaista musiikkiteatteria.

 

Lahden kaupunginteatterin vierailijayhteistyönä NYT saa pienellä Aino-näyttämön lavalla tulikasteensa 12.4.2017 musiikkiteoksella Photo SapiensSen sisältö, sävellys-, sanoitus- ja käsikirjoitustyö sekä kaikki esityksessä nähtävä materiaali on Musiikkiteatteri NYTin luomaa ja jokainen ryhmän jäsen laulaa, tanssii, näyttelee ja soittaa esityksessä, kapellimestaripianistinaan Matti Hussi.

 

Lehdistölle eilen tarjoillussa parissa makupalassa välittyi taito, ilmaisun riemu, hersyvän tuore huumori ja musikaalinen omailmeisyys niin valoisan energisenä ja mukaansa houkuttavana,  että esityksellä on taatusti yleisölle herkullista tarjottavaa.

.

https://www.facebook.com/MusiikkiteatteriNYT/

sunnuntai, 19. helmikuu 2017

Hurmeen HULLU

Hullu2.jpg

Antit Mankonen ja Laukkarinen

 

Teatterikaupunki Tampereelle kannattaa poiketa tarkoituksella Lahdestakin, vaikka matka täältä on huomattavasti Helsinkiä työläämpi toteuttaa, mutkikkaampi ja kalliimpi. Jos nimittäin haluaa kokea oikein teatterin väkevän huumaavaa tosiotetta vanhojen kunnon teatteriseinien shakespearetunnelmissa, niin Teatteri Telakan HULLU-esitys sitä tarjoilee puitteittensa lisäksi elämänsyövereittemme pohjattomin syvyysmitoin.

Pitkäaikaiseksi jälkimauksi saamme suurenmoista ajattelun nautintoa, mielihyvää, huvitusta omalle sielullemme, elämisen arvoiselle elämällemme ja uskon takaisin teatterin voimaan.

 

Juha Hurmeella on taito nähdä asioita uudesti, käänteisen puhdistetusti, raikkaasti, kiinnostavasti. Olen saanut kokea Hurmeen eri aiheisia, eri tekijöiden kanssa tehtyjä teatteritöitä ympäri maan jo ainakin seitsemän ja kaikissa niissä on avautunut aina täysin uusia näkökulmia ihmisenä olemiseemme, vähintään seitsemän erilaisen taivaan ja helvetin väliltä. Mitään yhteistä muotoa en Hurmeen teatteritöille löydä ja juuri se, tuoreus ja näkökumien suurenmoinen uudistuminen, on ainutlaatuista teatteria.

 

Hurmeen muutaman vuoden takainen omin askelin tehty hakeutuminen hoitoon mielisairaalaan pahasta olostaan, sairaalan hoitojakso, hoitopäivät, hoito, suljetut ovet, lääkintä ja siellä syventynyt tila psykoosiin sekä siitä parantuminen sai Hurmeen kirjoittamaan HULLU-romaanin: hienon, poikkeuksellisen rehellisen, vakuuttavan oman selviytymistositarinansa.

 

Hurme on nyt ohjannut teoksensa Teatteri Telakan kolmen näyttelijän ja oman ääniroolinsa tulkintakokonaisuudeksi. Teoksen vaikuttavuus on edelleen samaa romaanisisältönsä uudistavan raikasta ja vauhdikasta ajatuksiamme kääntelevää räiskettä. Nyt Hurme käyttää taiteensa materiaalina kolmea näyttelijää, joilla hän sytyttää romaaninsa elävän elämän liekkiin, jollaista harvoin saa suomalaisteatterissa kokea.

 

Hullu1.jpg

Antti Mankonen, Antti Laukkarinen, Kaisa Sarkkinen

 

Antti Laukkarinen yhdessä kirjoittajan äänitetyn oman sielunäänen kanssa luo esitykselle täysipainoisen, esittäjien kaikkensa antavan herkän, satuttavan, uskottavan jos kohta traagisen ja hillittömän hauskan realistisen todellisuuden. Laukkarisessa elää Hurme ja Hurmeen romaanin ydin, ihmisen vilpitön aitous kaikkine epätoivon tuntoineen, reaktioineen, eleineen, epätietoisuuden äärituntemuksineen, pohdintoineen: syvällä luotaavan, minuuttaan uudelleen etsivän ihmisen hienon herkän roolityön läpi roihuavat inhimillisen toiveikkuuden elämänsykkeiset lepattavat liekit.

 

Kaisa Sarkkinen ja Antti Mankonen saavat luonnostella myös omien persoonallisuuksiensa kautta kymmeniä romaanin henkilöitä ja tapahtumia: vähäiset potilaan omaiset ja ystävät, hoitohenkilökunnan edustajat, lääketieteelliset asiantuntijat sekä mielisairaalan kanssasisaret ja -veljet saavat taitavasti, tarkoin pienin merkein, äänenvärein tai rytmein varustetut hahmottelunsa. Sarkkisen ja Mankosen ajattelemina emme näe typerää tyylittelyä falskiudesta puhumattakaan.

Näin varsinainen todellisuus, jonka Hurme meille nyt on loihtinut, kasvaa ohjaajan ja kolmen näyttelijän ja heidän kaikkien ajatustensa luomaksi unohtumattoman moniulotteiseksi kokonaisuudeksi.

 

Kirjan puhuttelevan loppuosan sairaudesta tervehtymisen ja parantumisen Hurme näytelmätoteutuksessaan on luottanut alitajuntamme työstettäväksi. Selviytymisen vakuudeksi Hurme jättää näyttämölle komediallisen absurdin roolihahmon naisesta koirineen, originelli työpaikkailmoituksen tekijä, joka tarjoaa meille jokaiselle tervehtyneelle mitä mielikuvituksellisimman selviytymismahdollisuuden - jotain hommaahan tässä pitäis taas ruveta tekemään - me nauruun ratketen alamme vapautuneesti aplodeerata.

 

 

Teatteri Telakka

HULLU

Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Hurme
Musiikin sävellys Arto Piispanen
Pukusuunnittelu Henna Mustamo
Äänisuunnittelu Hannu Hauta-aho

Rooleissa Antti Laukkarinen, Antti Mankonen, Kaisa Sarkkinen

Valokuvat Kai G. Baer

http://www.teatteritelakka.fi/?page_id=5329

Katso  myös esim.  https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/08/pirullista-kekkosta-oopperana

 

lauantai, 18. helmikuu 2017

Syksyn musiikillisia lahtelaisuutuuksia

Lahden ensi syksyn musiikillista teatteriantia on jo nyt esirippujen takaa kurkisteltavanamme. Lahden kaupunginteatteri ja Lahden Ooppera tuovat teatterimusiikin ääripäät kaupunkiimme syksyn ruskaiseen värikkyyteen ja pimeään ankeuteen mieltämme kohentamaan.

 

 

Elvis Presleyn hehkussa

Kehysrajaus.jpg

Elvis.jpg

 

Joe DiPietron Broadway-musikaali LOVE ME TENDER saa ensi syyskuussa ensi-iltansa Lahden kaupunginteatterissa.

Amerikkalainen 1950-luvun pikkukaupunki herää eloon, kun komea kulkuri kaartaa moottoripyörällään kaupunkiin. Muukalaisen tulo ei jää huomaamatta keneltäkään, etenkään autokorjaamolla työskentelevältä Natalielta. Kun kaupunkiin leviää rakastumisten aalto, kaikki ovat pian ”All Shook Up”!

Love Me Tender on sekoitus hyväntuulisuutta, nuorta ja kypsää lempeä, nostalgiaa ja huippuhyvää musaa. Vauhdikkaassa musikaalissa kuullaan yli 20 Elviksen hittiä Heartbreak Hotelista aina Jailhouse Rockiin.

Joel%20M%C3%A4kinen.jpg

Joel Mäkinen

Musikaalin ohjaa Ilkka Laasonen ja 8-henkisen orkesterin kapellimestari on Antti Vauramo, puvut Sari Suomisen, lavastus Pekka Korpiniityn, koreografia Johanna Keinäsen ja kulkurina nähdään Pimeys-yhtyeestä, Meriteatterista ja viime kesän Lahden Uuden Kesäteatterin esityksestä tuttu Joel Mäkinen.

Ensi-ilta 2.9.2017Kehysrajaus.jpghttps://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/

 

 

 

Muista, muista, suur' on Väinö

Kehysrajaus2.jpg

 

Pohjan%20neit.jpg

Pohjan Neiti -oopperan kantaesitys Wiipurin lalujuhlilla 1908

 

Oskar Merikannon ooppera POHJAN NEITI esitetään Lahden Ooppera ry:n tuotantona Lahden Pikkuteatterissa lokakuussa.

Teos on ensimmäinen sävelletty suomenkielinen ooppera (1898). Oopperan tarina seuraa Kalevalan kertomusta Väi­nön retkestä Pohjolaan, Sammon takomisesta ja veljesten, Väinön ja Ilmarin, kilvoit­telus­ta Pohjan neidin suosiosta.

 

Pirjo%20Lepp%C3%A4nen.jpg

Pirjo Leppänen

 

Oopperan nimiroolin esittää sopraano Pirjo Leppänen, Väinön roolin laulaa baritoni Jaakko Kortekangas, Ilmarina kuullaan tenori Risto Saarmania ja Louhen, Pohjolan emän­nän roolin esittää altto Anne Korpelainen. Teoksen ohjaa Jermo Grundström ja musiikinjohdosta vastaa pianisti-korrepetiittori Jenna Ristilä. Lahden Oopperakuoron valmennuksesta vastaavat kuoromestari Outi Leppänen ja pianisti Mari Järvi.

 

Ensi-ilta 14.10.2017

Kehysrajaus2.jpg        http://www.lahtiopera.com/

 

tiistai, 14. helmikuu 2017

Tiedonjyväsiä alamaisille

Kannasmuotoiluinstituutti.jpg

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/02/lahden-sivistyksen-tuhlaustivoli

Ylläolevan kuvan ja linkin parin vuoden takaisista suunnitelmista on jo melkein kokonaan luovuttu. Ainoa mikä on edelleen voimassa on Muotoiluinstituutin toiminnan täysI turmeleminen ja maankuulun opinahjon lopullinen alasajo.

 

Tänään tiistaina saa Lahden sivistyslautakunta merkitä vain tiedokseen merkittävän katsauksen Lahden kouluolojen tulevista kaavailuista. Se on kymmenien kaupungin asiantuntijoiksi itsensä lukevien, pääasiassa Tilakeskuksen laajentuneen virkakoneiston ohjeistamana koottu yhteenveto. Yhteenvedossa sanotaan kuullun myös paria kaupunkikonsernin kiinteistöihin vaikuttavaa, nimeltä mainittua henkilöä, maksettu useille firmoille erilaisesta asiantuntemuksesta sekä teetetty varsinainen työ H&M-arkkitehtitoimistolla (Seppo Markku ja Anneli Hellsten).

Tärkeimmän, pedagogisen asiantuntijan ominaisuudessa esiintyy jo luottamuksemme vanhempaintilaisuuksissa menettänyt kaupunkimme vastuualuejohtaja Lassi Kilponen sekä vasta puoli vuotta sitten Lahteen Joensuusta kiirehtinyt Mauno Väänänen peruskoulutuksen aluepäällikön tittelin turvin.

Kuultu on vielä muodollisesti myös keskeisten koulutilattomien koulujen rehtoreita sekä varhaiskasvatuksesta ja päiväkotitoiminnasta vastaavia.

 

Kaavaillun Paavolan kampusvaihtoehdon yhteydessä on myös pyydetty läheisten kulttuurilaitosten ja rakennusten käytöstä vastaavilta henkilöiltä tilankäytön ja koulusoveltuvuuden lausunnot, mm. Kirjastolta, Kaupunginteatterilta, Muotoiluinstituutilta, Aikuiskoulutuskeskukselta ja Fellmannialta sekä koulutuskeskus Salpaukselta.

Varhaiskasvatukselle ja peruskoulutukselle sekä lukiolle tilakatsauksessa pyritään osoittamaan terveelliset tilat niin Tiirismaan lukiolle, Tiirismaan yläkoululle, Kariston yläkoululaisille, Humpulan päiväkodille, Wellamo-opistolle, sekä erityisesti kaupunkimme englanninkieliselle opetukselle ja pienelle ruotsinkieliselle peruskoulutukselle sen päiväkotiratkaisutkin huomioiden. Lisäksi Harjun koulun, Lotilan koulun ja Onnelantien päiväkodin tilojen uudelleen järjestelyjä liittyy kampusvaihtoehdon kokonaissuunnitelmaan.

 

Paavolan%20kampus.jpg

Laitan tähän alle linkin kaupunkimme Sivistyslautakunnan kokouspöydän 14.2.2017  koulutila-asian paperiläjästä. En ota vielä asiaan kantaa kuin vain muutaman yksityiskohdan osalta, lukijani tutustukoon rauhassa asian papereihin, piirroksiin ja budjetointikuvitelmiin.

 

http://ktweb.lahti.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=0&docid=31313334373531&

dalid=9.2.2017%2012:21:17&extension=PDF

 


 

Selvityksen työryhmä ja asiantuntijatahot:

Mauri Koistinen, toimitilajohtaja Lahden Tilakeskus Leena Pirttilä, rakennuttajapäällikkö, (pj./siht.) Lahden Tilakeskus Simo Lahtela , projektipäällikkö Lahden Tilakeskus

Lassi Kilponen, opetus- ja kasvatusjohtaja Sivistystoimiala/hallinto Jaana Suvisilta, palvelujohtaja Sivistystoimiala/hallinto Heikki Turunen, lukiojohtaja Sivistystoimiala/hallinto Mauno Väänänen, aluepäällikkö Sivistystoimiala/hallinto

Riitta Niskanen, tutkija Sivistystoimiala/kaup. museo

Kari Turpeinen, rehtori Tiirismaan peruskoulu Leena Akola, rehtori Tiirismaan lukio Jyrki Rosti, rehtori Kannaksen lukio Mari Ylä- Sankola- Peltola, rehtori Wellamo- opisto

Mika Harju, päivähoitojohtaja Varhaiskasvatuspalvelut Liisa Nurmi, palvelupäällikkö Varhaiskasvatuspalvelut

Sirpa Leppä, aluepäällikkö Lahden Ateria

Seppo Markku, arkkitehti H&M Arkkitehdit  Anneli Hellsten, arkkitehti H&M Arkkitehdit

Anne Karvinen-Jussilainen, kaupunginarkkitehti Tekninen ja ympäristötoimiala Tarja Tolvanen-Valkeapää, suunnitteluinsinööri Tekninen ja ympäristötoimiala

 

PS

Kyn%C3%A4%20alas.jpg

Luettuani tilasuunnitelmat en malta olla heti suunnitelmanipun tasoon kajoamatta.

Parasta paperiläjässä on yritys kerrankin selvittää Lahden kouluolot. H&M-arkkitehtityön tunnen - se tekee juuri sen, mitä siltä pyydetään ja työ riippuu siis pyytäjän asiantuntemuksesta.

Kelvotonta suunnitelmassa on se, ettei tila-asioita ole selvitetty lainkaan tärkeimmän, oppilaan ja kasvatustehtävän kannalta: vain tilat ovat agendassa, toimivuus, soveltuvuus, modernisuus ja vaikuttavuus erilaisiin oppilaisiin kasvatuksen ja opetuksen järjestelyjen kannalta on jäänyt pohtimatta.

-Suurin puute tuossa ehdotelman oloisessa paperinipussa on siis se, ettei siinä ole huomioitu oppivelvollisuuskoulun kohdetta, yksittäistä, persoonallista  oppilasta ja hänen erilaisten kykyjensä, taipumustensa ja vahvuuksiensa kannalta tilasuunnitelman toimivuutta, saati koko koululaitoksemme omaatuntoa, erityisopetusta ja sen järjestelyä. Turvallinen, alakoulusta yläkouluun johtava koulupolku, mukana maan kuulu musiikinopetus Lotilan ja Tiirismaan koulukaavailuissa tuhotaan täysin.Tälläkin kohden suunnittelutapa on vanhanaikaisen nurinkurista: eikö asianosaisilta käyttäjiltä, lasten ja nuorten vanhemmilta olisi voinut nöyrtyä jo tässä vaiheessa tivaamaan laajasti kasvattajan mielipiteitä suunnittelun tueksi.

-Samoin koko kaupungin tilaratkaisut olisi kasvatus- ja opetuspalvelujen osalta voinut oppilaaksiottoalueiden tasapuolisuuden vuoksi tällaisella mammuttikoneistolla selvittää saman tien selviksi..

-Näinkin laajasta selvityksestä puuttuu myös mm. Lahden toisen asteen ammatillisen koulutuksen osuus, joka rinnasteisena lukion kanssa pitäisi ehdottomasti selvittää tiloiltaan ja tulevaisuusnäkymiltään ja yhteistyömahdollisuuksiltaan.

-Vuorikadun tiloiltaan nykyaikaisen koulukiinteistön ja Kansanopiston arvokkaan ja mittavan päärakennuksen mahdollisuudet on jätetty huomioitta. Myös Fellmannian rakennuksen koulutustilat ovat kampusselvityksen lopputuloksissa unohtuneet.

-Muotoiluinstituutin hienot, maan kenties toimivimmat ja monipuolisimmat muotoiluopetustilat on suunnittelijoiden omissa ajatuksissa jo unohdettu - miksei Muotoilunstituutti voisi siinä jatkaa?

- Niin nopeasti kyhätyltä, budjetiltaan keksityltä Paavolan alueen tilaselvitys ainakin tuntuu, että enemmän aikaa ja oikeita asiantuntijoita paperiläjän tekemiseen tarvitaan, että se vakuuttaisi todelliselta ja luotettavalta.

- Ursanmäellä Tiirismaan koulujen, lukion ja yläkoulun nykyisten tilojen ollessa käyttökiellossa, on syytä kartoittaa niiden saaminen täydellisellä peruskorjauksella uudelleen käyttöön.Tämä mahdollisuus on tutkimatta.

-Tilasuunnitelmien koko tendenssistä näkyy, että grynderit ovat kaupunginhallituksen maanalaisen päättäjäarmeijakunnan kanssa jo itsestäänselvyytenä himoitsemassa Tiirismaan koulujen kiinteistöä moukarin alle saadakseen Ursanmäelle kaavamuutoksella ökyihmisten oman reservaatin huippukalliine asuntokolosseineen kaupunkilaisille loistamaan.

 

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com