lauantai, 24. helmikuu 2018

Viro - satavuotias naapuri

Tudu%203a.jpg

 

Viron kansallisen itsenäisyysajattelun ensimmäiset julkiset tapahtumat alkoivat, kun Venäjän väliaikainen hallitus antoi Virolle autonomian kuvernementtina maaliskuussa 1917.

 

Seuraavana vuonna Pärnussa juuri ennen saksalaisten maahantuloa kokoontuneilla ensimmäisillä Maapäivillä Viro julisti maan itsenäiseksi valtioksi vuoden 1918 helmikuun 24. päivänä. Seuraavana päivänä Saksan armeija valloitti maan. Viron ensimmäinen itsenäisyys kesti yhden päivän.

 

Toisen maailmansodan tuloksena Neuvostoliitto miehitti maan. Neuvostoliiton luhistuttua Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991. Tänään saamme riemuita ja onnitella vapaata, itsenäistä naapurimaatamme ja sen kansaa.

 

Naapurimaan juhlapäivän kunniaksi alla on Lahen uutisia -julkaisun tallentamia kokemuksia lahtelaisten viroharrastajien vierailuista ja kulttuuriretkistä eri puolille tulevaisuustoiveikasta itsenäisyysajan Viroa.

 

ELÄKÖÖN VIRO JA VIROLAISET !

 

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/

 

 

KLUBI REISID

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2009/06/viron-ja-vorunkielta-oppimassa Setumaa

 

2010 Narva

 

2011 Pärnu ja Kihnu

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2012/05/viro-taynna-kiehtovia-elamyksia-1 Tartu

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2012/05/viro-taynna-kiehtovia-elamyksia-2 Tartu

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/05/viro-taynna-kulttuuria Jõgeva

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/05/hella-wuolijoen-jalanjaljilla Valga

Hiiumaa3.jpg

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/06/hiiumaa Hiiumaa

 

Aleks%20Kase1.jpg

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/06/muhu-ja-saarenmaa Muhu/Saaremaa

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/06/mukavalla-kulttuurimatkalla-eestissa Lääne-Viruma

 

 

MUID REISE

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/10/musiikkiteatteria-euroopan-huipulta Rehepapp

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/04/kiitos-stalinille Maret Terav

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/06/lahtelaisten-vieraita Vaimastvere kool

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/01/viron-elavaa-kulttuuria-kasvotusten Andrus Kivirähk

 

 

Art%20Deco10.jpg

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/01/art-deco-muoti-polviin-1  Kumu

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/01/oopperaa-keinojen-runsaudessa Liblikas

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/02/toisenlaisia-kylpymatkoja-viroon Rakvere

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/12/lahdesta-lyhyt-matka-sivistyksen-pariin Tallinn

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/02/kulttuurimaan-don-juanin-pauloissa Tartu

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/08/viron-syleilyssa Tallinn/Vargamäe

 

VANU KIRJUTISI

865100.jpg

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2007/08/naapurin-lasten-kesaleiri

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2009/03/taiteen-voimaa-tasta-paivasta-ja-menneisyydesta

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2009/08/tallinnaan-virkistymaan

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2011/04/sykkiva-ja-sytyttava-eestilaismusikaali Libahunt

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2011/05/kielenkarjella-eesti Emasüda

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2011/09/kulttuuripaakaupunkiherkkuja

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2011/09/naisen-haaveita-musiikillisen-hurmaavasti

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2012/07/viron-taide-laventumistilassa

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2012/10/kevaan-heraaminen Nukuteater

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2012/10/elokuvajuliste-avaa-maailmat Kouvola

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2012/11/kylman-sodan-glamourin-jalkihyvailyssa Kumu

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/07/viron-teatterit-naennaisuudistusten-pauloissa Köök

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/02/elama-on-petroskoi Rakvere

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/08/ainutlaatuinen-kansanoopperaspektaakkeli Kuusalu

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/08/lahden-petroskoi Lahti

IMG_1730.jpg

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/08/viru-folk-2015 (Hanna) Käsmu

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/08/taitava-kissa-kuumalla-katolla Draamateater

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/03/kevatta-puhaltimilla-ja-puhkupilleilla Concis

 

 

 

JUMALATEENISTUSED

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2011/12/adventin-odotusta-meren-takaa Kukk

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/12/suomalaisugrilaista-hengenravintoa Jürjo

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/12/jouluista-tapakulttuuria Kaldur

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/12/raagime-eesti-keeles Salumets

 

Tudu%201%20kirkko.jpg

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

keskiviikko, 21. helmikuu 2018

EGS - Suomen tunnetuin taiteilija

EGS2.jpg

Foto Helsingin Taidehallin tiedotuskuvaa
 

Graffiti on meille keskivertosuomalaisille ollut rajankäyntiä oikean taiteen ja sietämättömän tuhrivan vandalismin välillä. Oman paikkakuntamme graffitit ovat saaneet ensimmäiset ilmaisunsa melkoisissa pimennoissa – usein liikennetunnelien betonisilla seinillä. **

Graffitit ovat jo muutaman kymmenen vuoden ajan täyttäneet asutuskeskuksien luvattomina töinä monet suuret seinäpinta-alat ja joissakin suurissa kaupungeissa ne suorastaan - seis töhrimiselle -kampanjoilla - on julistettu rikosseuraamukselliseksi ilmaisuksi.

Nykyisin graffititaide on jo luvallisina, tilattuina suurina, yleensä värikkäinä julkisina töinä ympäri maailman ja myös pienen Suomemme kaupunkimaiset asuinseudut, etenkin niiden rappiorakennusten rumat seinäneliöt, saaneet silmäruoaksemme täyttää.

Nyt ensikertaa Suomessa tunnustetusti graffititaide on löytänyt tiensä suomalaiseen taidemuseoon - ja oikeutetusti. Helsingin Taidehallissa on vielä ensi sunnuntaihin saakka nähtävänä graffitia, josta voi yksinkertaisesti sanoa – pilkkutarkan hallittua, aikakautemme uudenlaista sanomallista ja kuvallista ilmaisua, johon mieltyy, lumoutuu ja joka saa ajatuksemme virkistymään.

 

EGS on Suomen kansainvälisin graffititaiteilija, yli neljäkymppinen, Helsingin Vallilasta lähtöisin ja siellä asuva, ateljeessa työskentelevä ammattitaiteilija. Graffititaiteeseen kuuluu, etteivät sen tekijät esiinny julkisuudessa nimellään tai kasvoillaan: graffititaiteen syntyyn liittyvä taianomainen salaperäisyys näin säilyy. Näyttelynsä avajaisetkin taiteilija jätti väliin.

Haastattelin Taidehallin työntekijöitä, jotka olivat haltioituneita EGSin työntekoon hänen pystyttäessään näyttelyään ja maalatessaan paljaille Taidehallin korkeille seinillle korkeilta telineiltä ja vapaalla kädellä valtavat työnsä injektioruiskun tapainen ilmaisuväline kädessään: varmasti, kokonaisvaltaisesti. Näkijät kertoivat myös kokeneensa EGSin nopeuden teoksia luodessaan aivan hämmästyttäväksi.
 

EGS on taiteilija, jonka hallitut graafiset ajatukset täyttävät useat kymmenien neliöiden kokoiset suuret Helsingin Taidehallin seinät. Musta, äärimmäisen tarkka piirrostekniikka luo kokonaisuuksia, joita on nautinto katsoa, niiden suuresta informaatiosta omaa ajatusta taiteilijan ajatuksiiin rinnastaen pohtia, hoksata ja kerrankin ymmärtää jotakin, vaikkapa vain grafiikan poikkeuksellisen kiehtovaa suurta rytmiä ja viivan hiuksentarkkaa selkeyttä hämmästellä.

 

EHGS3.jpg

EGSin töitä on levinnyt jo yli viiteenkymmeneen maahan ympäri maapallon. Valtiot, niiden rajat ja voimasuhteet ovat taiteilijan töissä toistuvia teemoja. EGS liittää kaikkiin töihinsä nuo kolme nimikirjaintaan, muokkaa niitä uusiksi muodoiksi ja järjestelmiksi, usein kartan muotoon, toisinaan täysin tunnistamattomiksi.

 

EGS%201.jpg

Europe`s Greatist Shame 2017, muste ja spraymaali paperille

Seinänkokoisten spraymaalausten täyttämien huoneiden lisäksi koko Taidehallin seiniä ja lattioita täyttävät EGSin taulumaiset paperiset työt. Useimmat ovat ohuelle valkoiselle paperille spreijatut ja niihin on iskostettu tärkeitä, ajankohtaisia maailmanmenon suuria asioita meitä puhuttelemaan.

EGS6.jpg

Näin graffiti ainakin minulle on astunut suuren harppauksen yhdeksi merkittäväksi taiteenlajiksi ja ajatuksiini pysyvästi. EGSin näyttelyssä tussitöiden lisäksi on hänen perinteisempää ilmaisuaan - lasiveistoksia ja erilaista installaatiomaista, maunohartmanmaista poltetun puun sanomataidetta. - kaikki upeina, uniikkeina töinä kypsän taiteilijan laajaskaalaista ilmaisua meille todistaen.

 

EGS – Writing My Diary Helsingin Taidehalli 13.1.–25.2.2018


** http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/nayttelyt/verkkonaeyttely-katutaidetta-lahdessa/

 

Lis%C3%A4liite.jpg

lauantai, 17. helmikuu 2018

Vanhojen päivän glamouria

Vanhojen päivä on lukion toiseksi viimeisen vuoden oppilaiden juhlapäivä. Päivää vietetään penkinpainajaispäivän jälkeen sen kunniaksi, että viettäjät itse ovat nyt koulun vanhimmat oppilaat, kun abiturientit ovat lähteneet ja jättäneet koulun.

 

 Vanhojen%20p%C3%A4iv%C3%A4t%20t-norssi%2  Vanhojen%20p%C3%A4iv%C3%A4t%20T-norssi%2

Helsingin Tyttönormaalilyseon  vuoden 1960 Vanhojen päivän pukeutumiskuvia perheemme omasta valokuva-albumista

 

Vanhojen päivänä oli ennen tapana pukeutua vanhahtavaan tyyliin.

 

Vanhan koulujärjestelmän aikana oli useissa kaupungeissa vielä tyttö- ja poikakouluja – Lahdessa vuonna 1908 perustettu Lahden Suomalainen Tyttökoulu muuttui vasta 1970 Tiirismaan Yhteiskouluksi, jolloin pojat saivat mahdollisuuden päästä yhdessä tyttöjen kanssa Vanhojen päivää viettämään.

 

Suomessa koulujen opetussuunnitelmissa 1970- ja 1980-luvun vaihteessa vanhat tanssit saivat vahvan aseman ja ovat siitä lähtien olleet jokavuotinen lukioiden Vanhojen päivän tanssiaisperinne.

 

Alkujaan pukukoodia ei mielletty niin tiukaksi, vaan vanha tyyli oli tärkein - tytöille vanhat suvun pukukalleudet, vinteistä, aitoista tai tädeiltä lainattu ja pojille tummat puvut, jostakin löytynyt tai lainattu frakki.

 

Tiirismaan%20tanssit%202018.jpg

 

Tiirismaan%20tanssit%202.jpg

Tiirismaan lukion Vanhojen päivän pukukoodia 16.2.2018

 

Nykyään tytöt usein ostavat tai vuokraavat uusia tanssiaispukuja – tyyli näytti eilen samaistuneen merentakaiseen amerikkalaiseen perinteeseen.

 

Tiirismaan lukion perinteisiin on jo pitkään kuulunut myös harjoiteltujen tanssien useampi esitys, ensimmäinen tanssiesitys keskipäivän aikaan koulun muille oppilaille tai yhteisesitys muiden lukioiden kanssa suurelle yleisölle ja päivän viimeisin alkuillasta vanhempia ja muita tuttavia varten.

 

Tipala%20tanssit%201.jpg

Tiirismaan lukion Vanhojen päivän tansseja 16.2.2018

 

Tiirismaan lukion omat Vanhojen päivän tanssit ovat kaupungin komeimmat, sillä niissä soittaa perinteisesti oma suuri, lukion oman kapellimestarin johtama täydellinen viihdeorkesteri koko tanssimusiikin - poloneesit, cicapoot, wienervalssit sekä tangot ainakin tunnistin illan perinteisinä tansseina ja uljaina toteutuksina.

Tiirismaan lukion nimikkotanssi, koulun entisten opettajien -  Paavo Kiiskin säveltämä ja Ulla Syrjävaaran koreografioima valssi - nähtiin sekin hienona vuosittaisena perinteenä.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

perjantai, 16. helmikuu 2018

Ystävämme Viiru

Tuonne tekisi katsomon tuoliin päästyään heti mieli mukaan loikata – ihanan vanhanajanelämän kodintuoksuiseen, pikkuiseen hellalämmitteiseen Ukko Pesosen kodikkaan lämminhämyiseen tupaan, sen merkillistä ihmeellisempien teknisten vempeleiden, höyläpenkkien, aarrearkkujen, seinäkoristusten, tiskipöytien ja kaapistojen, kymmenien  keksintökapistusten, varmaan tuhansien salalokeroiden kummituksellisen tutunomaiseen, ennen näkemättömän kiehtovaan pikkuvaltakuntaan.

 

Viiru%20ja%20Pesonen%204.jpg

Ukko Pesonen, Anttosen muori ja tuliaiskoppa

Tuskinpa on Lahden kaupunginteatterin Aino-näyttämölle koskaan ennen saatu näin kokonaisen maukasta, kukkaista, värikylläisen nukkavierua, sympaattisen kotilämpimäisen menneisiin hyviin aikoihin johdattelevaa sekamelskaisen ihanaa kokonaislavastusta. Teatterimiljöö on suorastaan houkutteleva täydellisyydessään, epookissa väritunnelmassaan, tihentyneessä salaperäisyydessään. Kesäiset lintujen äänetkin kuuluvat ja salaperäiset narskutukset ja narinat avaavat mielikuvituksemme tiukat solmunyörit teatteritaian astua esiin meidän kaikenikäisten malttamattomina kohta kokea mitä tuleman pitää.

Koko perheelle tarjoiltavan teatterin lähtökohta on näin taattu, silmä viihtyy, mielikuvitus virittyy ja teatterilumo on valmis kestämään koko esityksen ajan, syventymään ja mieleenpainumaan muistivarantoomme.

Viiru%20ja%20Pesonen%20kuv.jpg

Ukko Pesonen  ja Viiru

Minna Nurmelinin käsikirjoittamassa draamatekstissä Ukko Pesosen elämä saa vauhtia naapurin, Anttosen muorin tuomalla yllättävällä tuliaisella. Tuliaiskopasta löytyy tuomisena pieni söpö Viiru-kissa, joka saa kodin hyväntahtoisen, yksinäisen Ukon asumuksessa. Niin ja tietenkin kissaenergia tuossa tarkoin järjestyneessä, pinttyneisiin tapoihin, koneisiin, lehdenlukuun sekä keksijäneron töihin uppoutuneessa Pesosen maailmassa saa aikaan sen rauhallisessa elämänmuodossa täyden anarkian. Ei yörauhaa tunnu löytyvän kissan pistäessä tanssiksi ja ranttaliksi tai piilotellessa itseään Pesoselta tai härnätessä Pesosen kanaa. Vaan vähitellen kahden - Pesosen ja Viirun - ystävyys rakentuu yhteisissä askareissa, kissan esittämien toiveiden toteuttamisessa sekä kodin arkirutiineissa, yllätyksellisissä herätyksissä tai yhtä yllätyksellisissä iltasaduissa molemminpuoliseksi välittämiseksi ja viimein ihan lujaksi ystävyydeksi.

Jos käsikirjoittaja ja ohjaaja  olisivat halpahintaisen pieruhuumorin turhuudet välttäneet tai kovin kirjakielisen replikoinnin luontevammaksi muotoilleet, simppeli tarina olisi onnistunut vielä täydellisemmin.

Ei silti, etteikö Pesosen hajamielisyys housuistaan, silmälaseistaan tai hoksauskyvystään olisi voinut saada enää aktiivimpaa neuvokkuutta kuin nyt ensi-illassa, jossa nuorempi yleisö suorastaan kilpaili neuvontataidoissa Pesosta opastaessaan. Riemastuttavaa mukana eläytymistä! Tai etteikö housujen valmistus, Viirun silakansyönti, kukan virkoamisihme, täysi-ikäisen Viirun ilmestyminen pienestä laatikosta ja monet muut käsittämättömät taikuudet olisi saaneet meitä älynystyröitämme kissan lailla raapimaan. Esityksen jälkeen ainakin naapurikatsojani, pieni koululainen, esitti hämmentävän selkeitä teorioita noiden temppujen syntytaustoiksi, itse en niin pitkälle asioita hoksannut saati ymmärtänyt. Jäämme varmaan moniksi päiviksi pohtimaan Rilla-kanan hengen säilymiseksi Pesosen kotiinsa virittämää Kettu-ansaa, sen varmistettua tehokkuutta ja toimivuutta.

Laura Huhtamaan ketterä ja pirteä älykkö Viiru sai luonteikkaan tulkintansa, Jori Halttusen kovin nuorekas, keksijähöpsö Pesonen uskottavan leppoisan olemuksensa ja Outi Paasivirran Rilla-kana mainion hörhentävän hahmonsa – kaikki empaattisen esityksen tarinaa kantavana näyttelijätyönä.

 

Ystäväni Viiru -esityksen parhainta tunnelma-antia on sen tavoittama entisajan levollinen kokonaisvire lavastuksineen, kekseliäine tehosteineen, valoineen, ohjauskikkoineen ja rauhaisine suvantoineen.

Näytelmä, kaikesta kaaoksestakin pelastavasta, ystävyydestä on saanut kaikenikäisille soveltuvan seikkailullisen esitysasun teatterissamme - sen perheellinen viihdearvo ja etenkin hieno visuaalisuus ovat lahtelaiskevään täysipainoista teatteriantia.

 

Sven Nordqvist

Ystäväni Viiru

SUOMENNOS JA SOVITUS Minna Nurmelin
OHJAUS Ilkka Laasonen
LAVASTUS JA PUKUSUUNNITTELU Tiina Hauta-aho
VALOSUUNNITTELU Jouni Nykopp ja Jenni Perälä (harjoittelija.)
ÄÄNISUUNNITTELU Tatu Virtamo  LAULUJEN SANAT JA SÄVELLYS Outi Paasivirta  KOREOGRAFIA Työryhmä

ROOLEISSA
Ukko Pesonen - Jori Halttunen  Viiru - Laura Huhtamaa

Rilla-kana & Anttosen muori - Outi Paasivirta (Lamk)

 

JÄRJESTÄJÄ, KUISKAAJA JA TARPEISTONHOITAJA Emma Wirtanen

ja harjoittelija Samu Kärkkäinen

PUKUJEN TOTEUTUS Laura Rajala

sekä Maija Korsu, Noora Tarkiainen ja harjoittelija Hanna Rossi

LAVASTEIDEN RAKENNUS teatterin lavastamo

TARPEISTON VALMISTUS Maarit Sallinen

KAMPAUKSET JA MASKEERAUS Merja Torri-Seppälä

KÄSIOHJELMA Emmi Nummela

 

Ensi-ilta 15.2.2018

 

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/202/ystavani_viiru

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/02/ystavamme-viiru-ja-pesonen-lahteen

 

 

 

PS

Viiru-esitysten suomalaishistoriaan:

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2008/12/elaman-eliksiiria

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2012/11/huomaamaton-lastenkulttuuri

 

 

Lis%C3%A4liite.jpg

sunnuntai, 11. helmikuu 2018

Viron karikkoiset polut itsenäisyyteen

Yleis%C3%B6historiap%C3%A4ivill%C3%A4.jp

Suomalaiset Historiapäivät 2018 päättyivät sukulaismaa Viron monipuoliseen valottamiseen. Osansa saivat suurvaltapolitiikan mutkikkaat, veriset ja sekasortoiset vaiheet, me suomalaisetkin lännen edustajina televisiokuvamme vaikuttaessa veljeskansamme neuvostomiehitysajan asenteisiin. Myös oma 1950-1980 -lukujen kaksikylkinen suurvaltapolitiikkamme, etenkin Mauno Koiviston merkitys Viron uuden itsenäistymisen taustalla, sai merkittävän suuren ja mielenkiintoisen kulttuurisen ulottuvuuden ja maanalainen kolmannen sektorin toiminta tyhjentävän terävän ja selkeän jälkivalaisun. Muistini kykenee välittämään Viro- session kolmesta rikassisältöisestä esityksestä vain oman mielenkiintoni poimimat ja muodostamat ajattelukärjet.

 

 

 

Suomalaisten%20hiostoriap%C3%A4ivien%20o  Suomalaisten%20historiap%C3%A4ivien%20vi                                                                                                                              Jaakko Blomberg

 

 

Erkki%20Tuomioja.jpg

Erkki Tuomiojan esitelmämäinen katsaus oli meille Viron maata sen viimeisen itsenäisyyden ajan kolkasta toiseen reissanneille estofiileille jo paljolti tuttua sisällöltään. Tuomioja rinnasti aluksi muutamin faktoin Suomen ja Viron itsenäistymistä ensimmäisen maailmansodan myllerryksissä. Suomen tilanne, jo lähtökohtana tsaarinajan autonominen asema itänaapuriimme, oli helpompi tie itsenäisyyteen kuin Virolla, jolla valtiollista kuulumista tsaarinajan Venäjään ei osattu edes kyseenalaistaa kansallisen heräämisen aikoina, maaorjuuden ja saksalaisen aateliston puristuksista kun vasta osin oli vapauduttu.

 

Virolla oli oikeastaan kolme valtarakennetta hämmentämässä sen moneen kertaan pinnalle noussutta ja alas murskattua kansallista heräämistä sekä itsenäisyyspyrkimyksiä. Autonomian sille antoi kuvernementtina vasta maaliskuussa 1917 Venäjän väliaikainen hallitus. Seuraavana vuonna Itävalta-Saksan joukot päättivät pakottaa Neuvosto-Venäjän rauhaan ja vyöryivät myös Viron maaperälle. Virolaisten kansallinen herääminen kahden suurvallan ja omien valkoisten sekä punaisten puristuksessa oli samoihin aikoihin puhjennut ensimmäiseen itsenäisyysilmaisuun. Pärnussa juuri ennen saksalaisten maahantuloa kokoontuneilla maapäivillä Viro julisti maan itsenäiseksi valtioksi vuoden 1918 helmikuun 24. päivänä. Viro joutui vielä siis taistelemaan kahden suurvallan joukoissa sodan muuttuessa sekasortoiseksi veljessodaksi virolaisten saksalaismielisten ja bolsevikkimielisten taistellessa toisiaan vastaan.

 

Tuomiojan esityksessä sai Viron itsenäistymisessä ja virolaisidentiteetin luojana maailmansotien välisen ajan vaikuttaja-aseman pääministerinä ja presidenttinä toiminut Konstantin Pätsmutta erityisesti hänen äänitorvenaan sekä puolestapuhujana että myöhemmin tiukkana vastustajana tarttolainen Postmees-lehden perustaja ja päätoimittaja, liberaalipoliitikko, moninkertainen pääministeri, puhemies ja ulkoministeri Jaan Tõnisson.  Tõnissonin elämä päättyi vankilassa Moskovassa teloitukseen heinäkuussa 1941.


 

Televisio%20Suomi-Viro.jpg 

Monet arvailut ja olettamukset merentakaisen Neuvosto-Viron avautumiseen länteen juuri Suomen läheisyyden ansiosta kirkastuivat Heikki Roiko-Jokelan tarkastellessa tutkittua tietoa Suomen television merkityksestä seitsemänkymmenen kilometrin päässä olevaan Viroon. Viron oman Eestin Television, ETV:n lähetykset alkoivat jo vuonna 1955.

Tiedossammehan on Suomen television lähetyskuvan näkyminen Tallinnaan ja sen ympäristöön ja sekin, että kun Espoon Kivenlahden korkea suomalainen TV-lähetystorni 1970-luvulla valmistui, kuva selkeni ja laajeni koko pohjoiseen Viroon.

 

Espoon%20tv-torni.jpg

Espoon TV-,maston lähetysantenni nousee 330m merenpinnan yläpuolelle.

 

Virolaiset katsoivat Suomen television lähetystä, koska se oli sähköinen ikkuna toisenlaiseen maailmaan. Haettiin sitä, mitä ETV:ssä ei ollut tarjolla.

Suomen TV:stä virolaisille avautui ikkuna maailmanmenoon Viron ulkopuolelta, toisenlaisiin kulttuureihin ja elämänmuotoihin. Mainokset ja kulutustavarat tuntuivat virolaisista suorastaan epätodellisilta, yltäkylläiseltä arjen paratiisilta. Ja Suomen TV:n välittämänä myös Suomessa toteutunut itsenäisyys itseisarvona, liikkumis- ja matkustamisvapautena maassa ja maailmalla, monipuoluejärjestelmä ja sananvapaus inhimillisyydessään vakuuttivat virolaiset pyrkimään Suomen kaltaisiin läntisen maailman kansalaisoikeuksiin. Kun vielä kieli tuntui monilta osiltaan helpoksi oppia, alettiin suomalaisyhteiskuntaa pitää maailman mallimaana ja jokaisen yksilön toiveiden täyttymisen esimerkkinä.

 

K-kaupan%20v%C3%A4iski.jpg

K-kaupan Väiskin paistilihaparatiisi tuntui runsaudessaan uskomattomalta. Venäläispropaganda selitti lihan olevan pahvilavasteita.

 

Tilanne ei ollut vallanpitäjien mieleen. Viron valtiokoneisto käynnisti "Porvarillisen television Eestin tasavallan asukaskuntaan kohdistuvien vaikutusten ehkäisymenetelmät". Kaikki julkiset TV-antennit kohti Suomea kiellettiin, blokkien ja kaukoantennien valmistus kiellettiin julkisesti ja kieltoja valvottiin. Suomen TV:n esitysaikataulujen monistaminen kiellettiin. Suomen TV:n lähetykset haluttiin tukahduttaa hiipivän porvarillisen ideologian perusvälittäjinä. Mitätöitiin julkisesti Suomen television tiedonvälityksen luokkaluonne, joka vahingoitti nuorten yhteiskunnallisten mielipiteitten muodostumista.

 

Tosiasiassa yksityiskodeissa elettiin kuten ennenkin. Suomen TV:tä kokoonnuttiin katsomaan. Kieli opittiin ja ihanteet samoin. Eniten ehkä Suomen TV vaikutti kilpailuun kanavista. Eestin TV alkoi lisätä lähetyksiään sekä kanaviaan, urheilu- ja kulttuuriohjelmiaan sellaisiksi, että ne alkoivat välillä kilpailla Suomen TV:n kanssa aikatauluissa ja sisältömäärässä.

Uudet sukupolvet saivat nyt enemmän informaatiota ja virolaisille selvisi Suomen TV:n kautta marxismin sekä yksipuolue-propagandan ja todellisen elämän ristiriita - toisenlainen maailma ja yhteiskuntajärjestelmä.

 

 

 

 

Heikki%20Rausmaa.jpg

 

Heikki Rausmaa kuvaili esityksessään neljän vuoden aikaa Viron irtautumisessa Neuvostoliitosta ja itsenäistymistä vuosina 1988-1991. Hän muistutti kuitenkin ensin sodan jälkeisen Suomen Neuvosto-Viron välisistä muutamista valtiodiplomatian kohokohdista, kuten Urho Kekkosen aikana avautuneesta laivayhteydestä Viroon ja Kekkosen kuuluisasta puheesta Tarton yliopistossa 1964 sujuvalla viron kielellä - puheen maiden veljeyttä ja yhteistä taustaa ja kulttuuria ylistävästä sisällöstä.

 

Rausmaan esitys oli havahduttavia, mielenkiintoisia, hauskoja, poliittisvaarallisia, yksittäisiä anekdootteja tulvillaan.

Neuvostoliitossa elettiin nuo vuodet Mihail Gorbatšovin aikaa ja Neuvostollitto oli julistanut perestroikan maan valtapyrkimykseksi. Perestroikassa pyrittiin yhteiskunta muuttamaan kapitalismin suuntaan, elinkeinoyksiköt yrityksiksi sekä koko yhteiskunta suuntaamaan markkinataloutta kohden. Neuvostoliitto avasi myös ovet ulkomaisille yrityksille. Aikaisemmin maan johtaja oli vallitsevan kommunistisen puolueen pääsihteeri, joka Gorbatšovin aikana nimettiin maan presidentiksi.

 

Viron Tartossa syntynyt Vaino Väljas oli Gorbatšovin hyvä ystävä jo 1950-luvulta. Vuonna 1988 Gorbatšov ilmoitti politbyroon nimittäneen Väljaksen Viron puoluejohtoon. Virolaiset olivat alkaneet kokoontua kansankokouksiin Tallinnan laulukentällä ja vaativat puoluejohtoa vaihdettavaksi uudistusmieliseksi. Väljas kannatti puolueen uudistamista kansan tahdon mukaiseksi ja otti päämääräksi, että virolaiset lapset oppisivat viron kieltä ja pystyisivät säilyttämään virolaisen kulttuurin.

Virossa puhalsivat kuitenkin Väljasta väljemmät yhteiskunnalliset uudet tuulet ja jo 18. maaliskuuta 1990 pidettiin korkeimman neuvoston monipuoluevaalit, jotka Edgar Savisaaren johtama kansanrintama voitti. Yksipuoluejärjestelmä kaatui näin Virossa.

 

Samaan aikaan kulki suomalaisulkopolitiikka kahta eri raidetta, selkeältä näyttävää julkista diplomatian tietä junailtiin maan ulkopolitiikasta vastaavan presidentti Mauno Koiviston johdolla, kaikki hyvässä ystävyys- ja avunantosopimuksen hengessä – Neuvostoliitossa tosin perestroikan kukkiessa jo suuria kukintojaan Gorbatšovin ravistellessa maata muutokseen.

 

Samaan hengenvetoon presidentti Mauno Koivisto sekä pääministeri Harri Holkerin hallitus pohtivat keinoa vastata moniin Viron avustamis- ja tukemispyyntöihin - silti vaarantamatta hyviä Neuvostoliiton suhteitaan. Virallisesti vastattiin Virolle, että mm. itsenäisyyskysymys on Neuvostoliiton sisäinen asia ja siihen ei ole syytä eikä Suomella oikeutta puuttua. Ymmärrettiin, että Viroa pitää ehdottomasti auttaa ja löydettiin salainen, maanalainen taktiikka, jossa virallisesti solmittiin yhteistyösopimus maiden välisestä monipuolisesta kulttuurivaihdosta. Tämä hyväksyttiin tietenkin Neuvostoliitossakin.

 

Näin avautui laaja vuorovaikutusyhteistyö Viron ja sen moninaisen kulttuurin, opetusvaihdon, yliopistojen, lehdistön, tiedotusvälineiden ja Suomen valtion virallisten kulttuurista vastaavien toimielimien ja laitosten kanssa. Sovittiin suomalaisena sisäisenä asiana, etteivät muut kuin opetusministeriö saa puuttua Neuvosto-Viron poliittiseen elämään.

 

Suomessa Harri Holkerin hallituksen kulttuuriministerinä, hallinto-alanaan opetus ja liikenne, oli Anna-Liisa Kasurinen. Kun hän tiedusteli Mauno Koivistolta, miten laajat valtuudet hänellä on vastata Viron moninaisiin pyyntöihin ja tarpeisiin, tiedetään Koiviston vastanneen omaan tyyliinsä, että laajaan kulttuuri-käsitteeseen voi nyt lukea melkein mitä tahansa asioita.

 

Suomen valtion budjettiin lisättiin tietenkin määrärahaa tuon kulttuuriyhteistyön rahoittamiseksi ja määräraha kasvoi moninkertaiseksi noina Holkerin hallituksen aikoina, 1987-91.

 

Niinpä aivan opetusministeriön naapuriin, Mariankadulle Suomi osoitti tilat yhteistyötä varten, tilat kustansi Suomi ja tiloissa alkoi toimia voimallisesti jo vuonna 1982 perustettu Tuglasseura - Viron ja Suomen ystävyysseura. Monet seminaarit, kulttuuritapahtumat, matkat, infrastruktuurineuvonta, konferenssit ja kulttuuritilaisuudet järjestettiin ja painotuotteet kustannettiin. Jopa Lennart Meri kustannettiin usein Suomeen, hänelle hankittiin silloin vielä kallishintainen käsipuhelin. Virolaisopiskelijoille vapautui maksuton opiskelu suomalaisissa kouluissa ja yliopistoissa.

 

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991. Suomen valtio tulkitsi, ettei sen tarvinnut tunnustaa Viron uutta itsenäisyyttä monien muiden valtioiden tapaan, koska se ei ollut de jure koskaan tunnustanut Viron liittämistä Neuvostoliittoon.

 

Rausmaa arvioi Suomen kulttuuriavustusten Viroon suunnatun vuosibudjetin kohonneen ennen Viron varsinaista itsenäistymispäivää lähes sataan miljoonaan markkaan. Yksityisten ihmisten, kansalaisjärjestöjen, yritysten, yhdistysten ja seurojen monenlaiset avustukset ylittivät moninkertaisesti Suomen valtion satsauksen.

 

Yleis%C3%B6historiap%C3%A4ivill%C3%A4.jp

 

Suomalaiset Historiapäivät 2018 ohjelmassa oli 17. erillistä sessiosta, joista pystyin nauttimaan vain kahdesta; useimmat erillistapahtumista oli järjestetty kolmen rinnakkaisen eri aiheen aikatauluilla, niin ettei kaikkia tietenkään voinutkaan kokea. Noihin pariin sessioon jaksoin uppoutua mielenkiinnolla.

 

Oheisen viimeisen – Viro raporttini täydennykseksi lukijani voi etsiä Viro-aiheisia juttuja Lahen uutisia -julkaisun ylälaidassa löytyvän haku sanan kohdalle kirjoittamalla sanan Viro.

Haku.jpg

Kaikkiaan vuodatuksissani on yhteensä tänään laskien 1327 eri artikkelia, joista 73 - Viro-aiheista.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com